Eurooppa

Tulevalla vaalikaudella Euroopan parlamentti päättää EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034. Rahoituskehykseen kuuluu Suomelle tärkeänä osana myös Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Nykyinen puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa” on budjetiltaan noin 95 miljardia euroa vuosille 2021–2027.

Suomen Akatemian kannanotto tieteen ja tutkimuksen merkityksestä Euroopalle: Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja tutkimukseen (pdf)

Suomessa on parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja yleisen hyvinvoinnin luomisessa. Tavoitteena on nostaa kansalliset tutkimus- ja kehittämispanostukset neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Business Finlandin, Suomen Akatemian, Sitran ja VTT:n  kannanotto: Kunnianhimoisella TKI-toiminnalla ja -rahoituksella vahvistetaan EU:n strategista kilpailukykyä (pdf)

EU:n tulevan TKI-budjetin huomattava kasvattaminen on välttämätöntä niin EU:n kuin Suomen osaamispohjan, kilpailukyvyn sekä tiedon ja tutkimuksen omavaraisuuden tukemiseksi. Korkea laatu puiteohjelman kulmakivenä tulee säilyttää. Puiteohjelmien kautta on rahoitettu korkealaatuisia TKI-hankkeita vuosikymmenten ajan ja sen avulla Eurooppaan on luotu osaamista ja lisätty kilpailukykyä. Tuleva puiteohjelmarahoitus (FP10) on varattava ja jaettava tutkimukseen ja huipputason innovaatioihin. 

Suomen Akatemian kannanotto tulevaan tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaan: Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja tutkimukseen (pdf)

Suomen Akatemian ja Business Finlandin kannanotto tulevan tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelman (FP10) päätavoitteisiin ja painopisteisiin: Preliminary views for main objectives and priorities for FP10 in MFF 2028-2034: The Research Council of Finland and Business Finland  (pdf englanniksi)

Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa.

Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetti on noin 95 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Ohjelmaan voi osallistua yliopisto, korkeakoulu, tutkimuslaitos, yritys, yksittäinen tutkija tai jokin muu tutkimusta tekevä tai hyödyntävä organisaatio, kuten järjestö tai kaupunki. Ohjelmassa rahoitetaan kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia tutkimus- ja innovointihankkeita ja yksittäisten tutkijoiden tutkimushankkeita. Komission kutsumat eri alojen asiantuntijat arvioivat Euroopan komissioon hakuajan puitteissa saapuneet hanke-ehdotukset ja parhaat rahoitetaan.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa otetaan käyttöön uusi, vaikuttavuutta painottava lähestymistapa tutkimukseen ja innovaatioihin. Ohjelman osana on missiolähtöinen tutkimus, jolla pyritään tuomaan tutkimusta lähemmäs ihmisiä ja ratkaisemaan suuria globaaleja haasteita.

Ensimmäiset missioalueet ovat:

• sopeutuminen ilmastonmuutokseen, sisältäen yhteiskunnallisen muutoksen,
• syöpä,
• terveet valtameret, meret, rannikot ja sisävedet,
• hiilineutraalit ja älykkäät kaupungit sekä
• maaperän terveys ja ruoka.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma rakentuu neljästä pilarista.

Ensimmäinen pilari: Huipputason tiede

Huipputason tiede keskittyy perustutkimukseen ja sen rahoittamiseen. Huipputason tiedettä rahoittava Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja liikkuvuutta tukevat Marie Sklodowska-Curie -toimet ovat osana ensimmäistä pilaria. Lisäksi ensimmäisessä pilarissa on tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelma.

Toinen pilari: Globaalit haasteet ja eurooppalainen elinkeinoelämän kilpailukyky 

Pilari koostuu temaattisista aihealueista, jotka toteutetaan pääosin vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai liitännäismaassa toimivien osallistujien konsortiohankkeina. Aihealueet on jaettu klustereihin, joiden teemat ovat:

1. Terveys
2. Kulttuuri, luovuus ja osallistava yhteiskunta
3. Yhteiskunnallinen turvallisuus
4. Digitaalisuus, teollisuus ja avaruus
5. Ilmasto ja energia sekä liikkuvuus
6. Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö

Kolmas pilari: Innovatiivinen Eurooppa

Innovatiivinen Eurooppa pyrkii tuottamaan tutkimuksesta eurooppalaisia innovaatioita. Pilarissa on yksi puiteohjelman uutuuksista eli Euroopan innovaationeuvosto (European Innovation Council, EIC). EIC:n tavoitteena on tukea Euroopan kasvua siirtämällä tutkimuksen huippuosaamista läpimurto innovaatioiksi ja kasvattaa uraauurtavia yrityksiä markkinajohtajiksi maailmalla. EIC rahoittaakin siten sekä monitieteisiä tutkimuskonsortioita, jotka keskittyvät varhaisen vaiheen teknologiatutkimukseen ja uusiin avauksiin, että tutkimustulosten viemistä yrityskäyttöön ja erityisesti yritysten kasvua globaalissa mittakaavassa. Pilarissa tuetaan lisäksi eurooppalaisten innovaatioekosysteemien kehittämistä.

Horisontti 2020 FET eli uusien teknologioiden yhteistyöhankkeet hajaantuvat puiteohjelmassa. FET-lippulaivat siirtyvät klustereihin puiteohjelman toiseen pilariin. FET Open- ja FET Proactive -toimet puolestaan siirtyvät EIC:n alaisuuteen puiteohjelman kolmanteen pilariin.

Neljäs pilari: Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen

Puiteohjelman neljäs pilari sisältää osallistumispohjan laajentamiseen tähtääviä eli nk. widening-toimia matalan tutkimusintensiteetin alueille sekä toimia eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) vahvistamiseksi. 

Lisätietoja

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on uusia kolmen tyyppisiä kumppanuuksia: yhteissuunniteltuja (co-programmed), yhteisrahoitettuja (co-funded) ja institutionaalisia (institutionalised). Kumppanuudet ovat aiempia ERA-Net-, Joint Programming- ja European Joint Programme -verkostoja suurempia ja monialaisempia. Osa näistä H2020 -puiteohjelman aikana alkaneista verkostoista jatkuu lähes koko Horisontti Eurooppa -kauden ajan.

Eurooppalaisissa kumppanuuksissa pyritään entistä vaikuttavampiin kokonaisuuksiin, joiden tulokset ovat paremmin hyödynnettävissä politiikkatasolla. Pyrkimyksenä on myös luoda aiempaa enemmän synergioita EU-politiikkojen ja eri EU-ohjelmien välille. Kumppanuuksien rahoitus tulee osin kansallisista rahoituslähteistä, osin EU:n ohjelmien kautta. Kumppanuudet alkavat kolmessa aallossa (2021-2022 alkavat, 2023-2024 alkavat ja 2025-2027 alkavat) osana Horisontti Eurooppa -työohjelmia. 

Suomen Akatemia osallistuu toimikuntien ja muiden päätöselinten strategisen harkinnan mukaan valittuihin yhteisrahoitteisiin uusiin kumppanuuksiin ja niiden tutkimusrahoitushakuihin.

Käynnissä olevat eurooppalaiset kumppanuudet, joita Akatemia rahoittaa:

• Biodiversa+
• THCS
• SBEP
• Water4All
• EP PerMed

Lisätietoja:

• Akatemian EU-asioiden sähköpostiosoite: eu(at)aka.fi
• Eurooppalaiseen rahoittajayhteistyöhön keskittyvä ERA-LEARN 2020 -sivusto
• Kumppanuudet Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa 
  

Akatemia toimi ohjelman kansallisena yhteysorganisaationa yhdessä Business Finlandin kanssa. Kansallisten yhteyshenkilöiden (National contact point, NCP) vastuut jaetaan Suomen Akatemian ja Business Finlandin kesken. Suomen Akatemialla on päävastuu Horisontti Eurooppa -ohjelman osiosta Huipputason tiede (pilari 1), joka sisältää Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), tutkijoiden koulutukseen ja liikkuvuuteen keskittyvät Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sekä tutkimusinfrastruktuurit. Lisäksi Akatemialla on päävastuu globaalit haasteet -osion (pilari 2) klustereista 1 (Terveys) ja 2 (Kulttuuri, luovuus ja osallistava yhteiskunta). Akatemian tiedeasiantuntijoita toimii NCP- ja asiantuntijarooleissa myös muissa ohjelmaosissa. 

Suomessa puiteohjelmista tiedottaminen on keskitetty EU:n tutkimus ja innovaatio-ohjelmien kansalliselle yhteystoimistolle EUTIlle. EUTIn verkkosivuilta löytyvät komiteajäsenten ja NCP:eiden yhteystiedot. 

Lisätietoja: 

• Akatemian EU-asioiden sähköpostiosoite: eu(at)aka.fi
• EUTI - Horisontti Eurooppa
• Euroopan Komissio - Horisontti Eurooppa

Horisontti 2020 on Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa edeltänyt EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuosille 2014–2020. Ohjelman tavoitteena on ollut luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Horisontti 2020 -ohjelman budjetti oli noin 80 miljardia euroa vuosille 2014–2020. 

Lisätietoja

• EUTI:n Horisontti 2020 -verkkosivut
• Komission Horisontti 2020 -verkkosivut
• Euroopan komission tutkimuksesta, innovaatiotoiminnasta ja tieteestä vastaava pääosasto
• EU:n tutkimustuloksia esittelevä Cordis-sivusto
• Euroopan komission Funding & Tenders -portaali
• Horizon2020 Dashboard
• Strategisen tutkimuksen neuvoston EU-vastinrahoitus

ERA-NET on EU:n tutkimuksen ja teknologian puiteohjelmien rahoitusmuoto, jolla kehitetään kansallisten tutkimusohjelmien ja tutkimuksen rahoittajien yhteistyötä eurooppalaisen tutkimuksen edistämiseksi. ERA-NETit verkottavat kansallisia tai alueellisia ohjelmia, tukevat kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien yhteistyötä ja koordinointia, lisäävät järjestelmällistä tiedonvaihtoa ohjelmien välillä sekä kartoittavat yhteistyön esteitä.

ERA-NETeissa järjestetään tutkijoille monikansallisia yhteishankehakuja aihealueilla, jotka suunnitellaan yhteistyössä verkoston toimijoiden kesken. Euroopan komissio maksoi 6. ja 7. puiteohjelman aikana tutkimusta rahoittaville kansallisille organisaatioille ERA-NETin koordinointi- ja hallinnointikuluja. ERA-NET Plus -rahoituksella komissio puolestaan osallistui 7. puiteohjelmassa tutkimushankkeiden rahoittamiseen yhdessä verkoston rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Horisontti 2020 tarjoaa puolestaan osarahoitusta sekä tutkimushankkeille että verkostojen omiin aktiviteetteihin ERA-NET Cofund -rahoituksen muodossa.

ERA-NETin partneriorganisaatiot osallistuvat aina harkintansa mukaan yhteisiin hakuihin. Komission rahoituksen loputtua ERA-NETit voivat toimia itsenäisinä (rahoitus)verkostoina tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (Joint Programming).

Akatemia on osallistunut aktiivisesti ERA-NETien erilaisiin tehtäväkokonaisuuksiin ja vastannut valmisteluista sellaisissa tehtävissä, jotka ovat sivunneet Akatemian toimintaa Suomessa. Horisontti 2020 -puiteohjelman aikana vuosina 2014-2019 Akatemia on rahoittanut ERA-Net-, Joint Programming- ja European Joint Programme-verkostojen hakujen konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä yhteensä noin 32 miljoonalla eurolla.

Muut EU-yhteistyöverkostot

EU:n tutkimuksen puiteohjelmista on tuettu myös muita rahoittajien yhteistyöverkostoja, jotka pyrkivät edistämään eurooppalaista yhteistyötä tietyillä aloilla tai esim. löytämään parhaita käytäntöjä yhteisrahoituksen prosesseissa (esim. ERA-LEARN). Horisontti 2020 aikana näitä verkostoja tuetaan Coordination Support Action (CSA) -rahoituksella. Tätä rahoitusta voidaan kohdentaa myös Joint Programming aloitteiden toiminnan tukemiseen tai uusien rahoitus-yhteistyöverkostojen toiminnan luomiseen.

Käynnissä olevat ERA-NETit ja muut EU-yhteistyöverkostot, joita Akatemia rahoittaa:

• AquaticPollutants
• Biodiversa
• CHIST-ERA
• EJP RD
• ELSA
• ERA-LEARN
• ERA PerMed
• EU-CELAC-Platform
• ERA-NET NEURON
• ERA-NET RUS
• HERA
• M-ERA.NET
• NORFACE
• QuantERA
• Trans-Atlantic Platform
• WaterWorks2017

Lisätietoja

• Verkostojen yhteyshenkilöt löytyvät kunkin verkoston sivulta
• Avoimet rahoitushaut

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Yhteinen ohjelmasuunnittelu (Joint Programming) on uudenlainen eurooppalainen toimintapa valmistella ja toteuttaa suuria tutkimuskokonaisuuksia muutamilla yhteiskunnallisesti merkittävillä avainalueilla. Yhteisessä ohjelmasuunnittelussa lähtökohtana ovat suuret eurooppalaiset tai maailmanlaajuiset haasteet, joita ei voida ratkaista vain kansallisin toimin. Yhteistä voimaa saadaan kokoamalla yhteisesti koordinoituihin toimiin eri maiden kansallisia resursseja, kuten toimintaa, sitoutuvien tutkimusorganisaatioiden omia panostuksia ja/tai rahoittajaorganisaatioiden tutkimusrahaa.

Tavoitteena on eri maiden tutkimusosaamisen, rahallisten resurssien, tutkimuslaitteistojen, aineistojen ja tuloksien entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Lisäarvoa tuovat mahdollisuus koota mittavia ja aihepiireiltään kattavia pitkäjänteisiä kokonaisuuksia sekä parempi koordinaatio että yhteistyö eri maiden välillä.

Euroopassa on käynnissä kymmenen yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitetta (Joint Programming Initiatives, JPI). Suomi on mukana kahdeksassa. Water JPI:ssä Suomen Akatemia osallistuu aloitteen koordinaatioon. Muissa aloitteissa Akatemian edustajat osallistuvat joko aloitteen hallintoon tai kansallisen tukiryhmän toimintaan.

• Neurodegenerative Disease Research (JPND)
• Agriculture, food security and climate change (FACCE JPI)
• More years, better lives (JPI MYBL)
• Connecting Climate Knowledge for Europe (JPI Climate)
• Urban Europe: global changes – local solutions (JPI UE)
• Water challenges (Water JPI)
• Antimicrobials resistance (JPI AMR)
• Avoimet rahoitushaut

Suomi osallistui yhdessä Latvian, Liettuan, Puolan, Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron kanssa Itämeren yhteiseen tutkimus- ja kehitysohjelmaan (BONUS, the Joint Baltic Sea Research and Development Programme, 2010- 2020). BONUS-ohjelma tarjosi rahoituspuitteet Itämeren valtioiden väliselle yhteistyölle järjestämällä viisi yhteisesti rahoitettua hakua: Viable Ecosystem 2012, Innovation 2012, Sustainable Ecosystem Services 2014, Blue Baltic 2015 ja Synthesis 2017. Yhteensä ohjelmasta on rahoitettu 48 konsortiota noin 90 miljoonalla eurolla. Suomalaisia osallistujia on rahoitettu 14 miljoonalla eurolla.

Tekemämme BONUS-selvityksen mukaan suomalaiset osallistujat pärjäsivät ohjelmassa hyvin, tekivät laajasti kansainvälistä yhteistyötä sekä olivat monipuolisissa tutkimusaiheissa mukana kuten Itämeren alueen hallinnon rakenteen ja toiminnan kehittämisessä sekä merialueiden riskien analysoinnissa ja hallinnoinnissa. Yhteensä 60 suomalaista hakijaa rahoitettiin 35 konsortiossa. Suomalaiset koordinoivat enemmän konsortioita kuin muut jäsenmaat ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista Suomen ympäristökeskus menestyi erinomaisesti ja sai monia tutkijoitaan rahoitetuksi.

Suomen Akatemia osallistui tarkkailijajäsenenä Itämeren ja Pohjanmeren koordinaatio- ja tuki-hankkeeseen (BANOS CSA, the Baltic and North Sea Coordination and Support Action, 2018-2021). BANOS-hanke laati Itämeren ja Pohjanmeren strategisen tutkimus- ja innovaatiostrategian.

Lisätietoja

• BONUS-raportti
• BONUS-ohjelman verkkosivu
• BANOS-hankkeen verkkosivu

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

EDCTP - European and Developing Countries Clinical Trials Partnership on Euroopan maiden, Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden ja Euroopan unionin välinen kumppanuusohjelma. Ohjelma tukee ensisijaisesti kliinisessä vaiheessa olevaa tutkimusyhteistyötä, jonka tavoitteena on uusien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan kehittäminen HIV/AIDS:n, tuberkuloosin, malarian sekä muiden vähemmälle huomiolle jääneiden tartuntatautien hoitoon ja ehkäisyyn. Tutkimusta tuetaan kymmenen vuoden aikana (2014-2024) yhteensä lähes 1,4 miljardilla eurolla. Puolet rahoituksesta tulee Horisontti 2020 -ohjelmasta ja puolet osallistuvista maista. Akatemia on ohjelman täysjäsen ja suomalainen rahoitus toteutuu osana kehitystutkimuksen rahoitusta. Suomalaiset tutkijat voivat hakea rahoitusta myös suoraan EDCTP:n rahoitushauista.

Lisätietoja

• EDCTP-verkkosivut
• EDCTP programme and contributions of Academy of Finland (pdf)
• johtava tiedeasiantuntija Sirpa Nuotio, p. 029 533 5082

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

European University Institute (EUI) avaa vuosittain haun tohtoriohjelmiin. Firenzessä toimiva instituutti tarjoaa tutkijankoulutusta historian ja kulttuurintutkimuksen, taloustieteen, oikeustieteen sekä yhteiskuntatieteiden aloilla.

EUI:n tohtoriohjelma on nelivuotinen. Sen pääasiallinen opetuskieli on englanti. Ohjelmaan valittujen jatko-opiskelijoiden odotetaan valmistelevan väitöskirjansa tohtoriohjelman aikana. EUI tukee erityisesti kansainvälistä ja vertailevaa tutkimusta, mutta tutkimuksen ei tarvitse käsitellä yksinomaan eurooppalaista historiaa tai yhteiskuntaa. EUI tarjoaa jatko-opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessä ja monitieteellisessä tutkijayhteisössä. EUI:ssa aloittaa vuosittain noin 130 uutta jatko-opiskelijaa. Suomalaisista yliopistoista pyritään valitsemaan 2–3 jatko-opiskelijaa. Suomen Akatemia tukee EUI:hin valittuja suomalaisia jatko-opiskelijoita apurahoin, jonka suuruus on 2200 neuroa kuukaudessa (2600 euroa, jos huollettavana alaikäisiä lapsia).

EUI voi ottaa kerrallaan vastaan myös muutaman Suomen Akatemian rahoittaman akatemiatutkijan ja tutkimustyöhön EUI:ssa 1–2 vuoden ajaksi. Tutkimusjaksoa haetaan osana akatemiatutkijan rahoitusta. Hakijoita pyydetään etukäteen tutustumaan EUI:n tutkimukseen sekä ottamaan yhteyttä EUI-asioista vastaavaan tiedeasiantuntijaan Akatemiassa.

Lisätietoja

• European University Institute -verkkosivut
• Avoimia EUI-tehtäviä
• Kysymykset: helpdesk

COSTin (European Cooperation in Science and Technology) tehtävänä on verkottaa eri tieteenalojen toimijoita Euroopassa. COST-toimia (COST Actions) käynnistetään tutkijoiden esittämistä aiheista. COST-toiminnalla halutaan tukea erityisesti nuorten tutkijoiden ja uusien tutkimusryhmien verkostomaista yhteistyötä uusilla tieteen ja teknologian aihealueilla. Tutkijayhteisöt ovat voineet valmistella COST-toimien avulla eurooppalaisia konsortioita esimerkiksi Horisontti 2020 -projekteihin. Vaikka toiminta on Eurooppa-keskeistä, verkostoihin otetaan tutkimusryhmiä kaikkialta maailmasta.

COST-toimintaa ohjaavat siihen liittyneiden maiden edustajat. COST-toimisto avustaa hankkeiden hallinnoinnissa. COST-hankkeiden yhteistyön rahoitus tulee EU:n tutkimuksen ja teknologian puiteohjelmasta (Horisontti Eurooppa).

Lisätietoja

• Cost-yhteistyöverkoston verkkosivu
• Cost-yhteistyöverkoston opas
• Kysymykset: helpdesk

Suomen Akatemialla on rahoitusyhteistyötä koskeva sopimus saksalaisen Deutscher Akademischer Austauschdienst (DAAD) -järjestön kanssa.

DAAD-yhteistyö kattaa kaikki tieteenalat. Yhteistyöllä tuetaan suomalaisten ja saksalaisten tutkijoiden hankeyhteistyöhön liittyvää liikkuvuutta. Liikkuvuusrahoitus on tarkoitettu suomalaisen tutkimusryhmän matka- ja elinkustannuksiin Saksassa. Hankkeella on oltava sekä suomalainen että saksalainen vastuuhenkilö, joiden molempien täytyy jättää hakemus omalle rahoittajalleen. Akatemian hakuaika on syyskuussa, mutta DAAD:in hakuaika voi poiketa siitä. Rahoitusta voi hakea kerralla kahdeksi vuodeksi.

Lisätietoja:

• DAAD-järjestön verkkosivut
• DAAD Evaluation Form
• Kysymykset: helpdesk

Science Europe on vuonna 2011 perustettu eurooppalainen järjestö, jonka jäseniä ovat kansallisissa tutkimusjärjestelmissään merkittävät julkiset tutkimuksen rahoittaja- ja suorittajaorganisaatiot. Science Europe toimii Brysselissä. Järjestö edistää jäsenorganisaatioiden yhteisiä tavoitteita eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi mm. laatimalla yhteistyössä jäsenorganisaatioidensa kanssa selvityksiä ja katsauksia, jotka liittyvät eurooppalaiseen tiede- ja tutkimusyhteistyöhön. Science Europe ei rahoita tutkimusta. Akatemia on Science Europen jäsen.

Science Europe ja USA:n tutkimusrahoittaja NSF (National Science Foundation) ovat perustaneet globaalin yhteistyön foorumiksi Global Research Councilin, joka kokoontuu kerran vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista teemoista.

Lisätietoa:

• Science Europe -verkkosivut
• Kysymykset: helpdesk