Tutkimusetiikka
Vastuullisessa tieteessä tutkimuseettiset teemat liittyvät tutkimusaiheeseen, menetelmiin ja aineistoihin kohdistuviin eettisiin kysymyksiin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi menettelytavan eettisyyteen, tutkittavan tietoiseen suostumukseen, tutkittavan anonymiteetin suojaamiseen ja tutkimuksesta vetäytymiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi vastuullisen tieteen tutkimuseettiset kysymykset liittyvät mahdollisiin tutkimuslupiin ja niiden hakemiseen.
Suomen Akatemia edellyttää, että kaikessa sen rahoittamassa tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (pdf). Lisäksi Akatemia edellyttää kansainvälisessä yhteistyössä ja EU-rahoitusta haettaessa ALLEAn (All European Academies) The European Code of Conduct for Research Integrity -ohjeiston noudattamista. TENK:in ja ALLEAn ohjeistusten välillä ei ole ristiriitoja.
Ensisijainen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle ja tutkimusryhmälle, mutta myös tutkimusyksikön johtajalle sekä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johdolle. Hyvän tieteellisen käytännön lisäksi tiedeyhteisön ja tutkijan itsensä tulee ottaa huomioon voimassa oleva lainsäädäntö.
Vastuullisen tutkijan tulee tarvittaessa selvittää hakemuksessaan, miten tutkimushankkeessa eettiset kysymykset on otettu huomioon.
Jos Akatemian rahoitusta saaneen hankkeen vastuullisen johtajan tai tutkijan toimista on tehty tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta, tulee hankkeen suorituspaikan toimittaa tutkinnan loppuraportti Akatemian kirjaamoon.
Mikäli Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin, Akatemian hallintovirasto jättää rahoitushakemuksen tutkimatta. Jos tieto vilpistä tulee rahoituskauden aikana, kolmen vuoden määräaikaa pidennetään jäljellä olevan rahoituskauden pituudella. Mikäli vilppipäätökseen tehty valitus tuottaa vapauttavan päätöksen, tutkijan tekemät uudet rahoitushakemukset käsitellään normaalisti.
Valtionavustusta voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä palkkakustannuksiin, jos hakijalla on valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja esteitä, jotka liittyvät laittoman työvoiman palkkaamiseen.