Tutkimusetiikka

Tieteellisen tutkimuksen uskottavuus ja yhteiskunnan tutkimusta kohtaan tuntema luottamus edellyttävät tieteen hyvien käytäntöjen noudattamista ja eettisten näkökohtien huomioonottamista.

Tutkimusetiikka on osa vastuullista tiedettä. Eettinen tarkastelu kattaa koko tutkimusprosessin. Tutkimuseettiset kysymykset voivat liittyä tutkimusaiheeseen, menetelmiin ja käytäntöihin tai tutkimusaineistoon. Näihin lukeutuvat esimerkiksi menettelytavan eettisyyteen, tutkittavan tietoiseen suostumukseen, tutkittavan anonymiteetin suojaamiseen ja tutkimuksesta vetäytymiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi vastuullisen tieteen tutkimuseettiset kysymykset liittyvät mahdollisiin tutkimuslupiin ja niiden hakemiseen.

Ensisijainen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle ja tutkimusryhmälle, mutta myös tutkimusyksikön johtajalle sekä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johdolle.

Tutkimuseettiset kysymykset ovat yksi rahoitushakemusten arviointikriteeri. Suomen Akatemialta rahoitusta hakevien tutkijoiden tulee aina kuvata hakemuksessaan tutkimukseensa liittyvät eettiset kysymykset. Mikäli tutkimushankkeeseen liittyy esimerkiksi eettisiä henkilötietojen käsittelyyn, koe-eläinten käyttöön tai kaksikäyttötuotteisiin liittyviä kysymyksiä, vastuullisen tutkijan tulee selvittää hakemuksessaan riittävän yksityiskohtaisesti, miten ne on otettu huomioon. Vastuullisen tutkijan on myös hakemuksessaan osoitettava, ettei hän aio soveltaa Suomessa ja Euroopassa epäeettisiksi tulkittuja tutkimuskäytäntöjä ulkomailla.

Tutkimusetiikkaan ja sen arviointiin sovelletaan asiaa koskevan lainsäädännön ohella tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistusta: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (pdf). Lisäksi Akatemia edellyttää kansainvälisessä yhteistyössä ja EU-rahoitusta haettaessa ALLEAn (All European Academies) The European Code of Conduct for Research Integrity -ohjeiston noudattamista. TENK:in ja ALLEAn ohjeistusten välillä ei ole ristiriitoja. Kotimaan eettiset ohjeistukset velvoittavat tutkijoita myös ulkomailla tehtävässä työssä. Lisäksi Akatemia suosittelee noudattamaan yliopistojen kehitysyhteistyöverkoston UNIPIDin eettistä ohjeistusta kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä.

Jos Akatemian rahoitusta saaneen hankkeen vastuullisen johtajan tai tutkijan toimista on tehty tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta, tulee hankkeen suorituspaikan toimittaa tutkinnan loppuraportti Akatemian kirjaamoon.

Mikäli Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin, Akatemian hallintovirasto jättää rahoitushakemuksen tutkimatta. Jos tieto vilpistä tulee rahoituskauden aikana, kolmen vuoden määräaikaa pidennetään jäljellä olevan rahoituskauden pituudella. Mikäli vilppipäätökseen tehty valitus tuottaa vapauttavan päätöksen, tutkijan tekemät uudet rahoitushakemukset käsitellään normaalisti.