Etelämanner-tutkimus

Suomi liittyi Etelämanner-sopimukseen vuonna 1984 ja sai nk. konsultatiivisen jäsenyyden vuonna 1989. Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen mukaan alue on tarkoitettu vain rauhanomaiseen ja tieteelliseen käyttöön. Sopimusosapuolet ovat sitoutuneet suojelemaan Etelämantereen ainutlaatuista ympäristöä (ks. Laki Etelämantereen ympäristönsuojelusta).

Konsultatiivinen jäsenyys edellyttää Suomelta merkittävää tieteellistä tutkimustyötä Etelämantereella. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä hyväksyi Suomen uuden Etelämanner-tutkimusstrategian (pdf) kokouksessaan 28.3.2014. Strategiaan sisältyy visio, jossa ”Suomalainen Etelämanner-tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua sekä avointa uusille avauksille.”

Suomella on Etelämantereella Aboa-tutkimusasema (perustettu kaudella 1988/1989) ja sinne järjestetään retkikuntia vuosittain. Suomen Etelämanner-logistiikasta ja Aboan ylläpidosta vastaa Ilmatieteen laitoksen yhteydessä toimiva Etelämanner-logistiikka (FINNARP). FINNARP järjestää myös rahoitettujen hankkeiden kenttätyöt.

Etelämanner-tutkimuksen haku

Suomen Akatemia vastaa Suomen Etelämanner-tutkimuksen hankerahoituksesta ja Akatemia on järjestänyt säännöllisesti suunnatun haun Etelämanner-tutkimusta varten vuodesta 1998 lähtien. Viimeisin haku järjestettiin huhtikuussa 2020. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnalla on Etelämanner-tutkimuksen haun järjestämisvastuu.

Suunnatun akatemiarahoituksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia Etelämanner-tutkimuksessa. Tutkimus voi olla globaalia tai molempia napa-alueita koskevaa, mutta sen toteuttaminen ilman Etelämanner-aineistoa ei olisi mahdollista. Hakemusten aihealueita ei ole rajattu, vaan haku on avoin kaikille Etelämanner-tutkimuksen kannalta perustelluille aiheille.

Suomen Etelämanner-tutkimuksen strategian 2014 mukaisesti tuetaan vuorovaikutteista ja monitieteistä tutkimusta. Kansainvälinen yhteistyö on edellytys rahoituksen saamiselle. Rahoitusta voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät ja kahden tai useamman ryhmän muodostamat konsortiot.

Etelämanner-tutkimuksen hankehakemusten arvioinnissa noudatetaan Akatemian yleisiä arviointikriteerejä. Tämän lisäksi arvioidaan, miten hanke toteuttaa haun tavoitteita ja mikä on hankkeen kansainvälisen yhteistyön laatu. Lisäksi päätöksenteossa huomioidaan, miten hyvin tutkimushanke tukee Suomen Etelämanner-tutkimuksen strategiaa ja kuinka toteuttamiskelpoinen hanke on logistisesti.

Tutkimushankkeiden logistista toteuttamiskelpoisuutta tarkastellaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen yhteydessä toimivan Suomen Etelämanner-logistiikan (FINNARP) kanssa.

Lisätietoja

  • Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus: tiedeasiantuntija Ulrika Jakobsson 029 533 5038

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

  • Etelämanner-logistiikka (FINNARP): päällikkö Mika Kalakoski (Ilmatieteen laitos), p. 029 539 6457, mika.kalakoski(at)fmi.fi

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?