EU:n elpymisvälinerahoitus (RRF)
EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille. Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Se sisältää 672,5 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille.
Jäsenmaiden saama RRF-rahoitus perustuu kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin (RRP). EU:n neuvosto hyväksyi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman syksyllä 2021. Suomen suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Akatemia toteuttaa kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelmaa rahoituksella, joka kohdistuu vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen. Vuonna 2021 RRF-valtuudesta tehtiin päätöksiä 45 miljoonan euron edestä. Vuonna 2022 Akatemian RRF-myöntövaltuus on noin 40 miljoonaa euroa.
Business Finland toteuttaa kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelmaa yhteistyössä Akatemian kanssa. Tutustu Business Finlandin vuoden 2022 rahoitukseen kärkiteknologioita sekä kestävää kasvua ja digitalisaatiota tukevien infrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen sekä veturiyritysten kumppanuusrahoitushakuun yrityksille ja tutkimusorganisaatioille.
Lisätietoa Akatemian tukemista tutkimusinfrastruktuureista ja tutkimushankkeista löydät alta.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän avainalat 2022
RRF-rahoituksella tuettavat hankkeet valitaan vuonna 2022 toteutettavassa rahoitushaussa. Rahoituspäätösten jälkeen päivitämme listan tuetuista hankkeista tänne.
Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit 2022
RRF-rahoituksella tuettavat paikalliset tutkimusinfrastruktuurit valitaan vuonna 2022 toteutettavassa rahoitushaussa. Rahoituspäätösten jälkeen päivitämme listan tuetuista tutkimusinfrastruktuureista tänne.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän avainalat 2021
RRF-rahoituksella tuetut vihreää ja digitaalista siirtymää edistävät tutkimushankkeet valittiin vuonna 2021 toteutetussa rahoitushaussa. Lue lisää rahoituspäätöstiedotteesta. Alta löydät esimerkit tuetuista hankkeista. Katso myös lista kaikista tuetuista hankkeista.
- Metsäpalot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia maailmanlaajuisia ympäristöuhkia. Eija Honkavaaran (Paikkatietokeskus FGI) johtama konsortio kehittää tekoälypohjaista tekniikkaa nopeaan metsäpalojen havaitsemiseen miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien eli dronien avulla. Monitieteisen tutkimuskokonaisuuden muodostavat Paikkatietokeskuksen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen ja VTT:n tutkijat, sekä laaja yhteistyöverkosto.
- Markku Kulmalan (Helsingin yliopisto) johtamassa tutkimuksessa selvitetään miten metsiä tulisi hoitaa, jotta niiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa vahvistuisi. Projektissa analysoidaan erilaisten metsänhoitomenetelmien ja muuttuvan ilmaston vaikutuksia metsien hiilinieluun sekä säteilypakotteeseen yhdistämällä kattavat boreaalisten pohjoisten metsien ja ilmakehän mittausaineistot monipuoliseen metsänkasvumallinnukseen. Poikkitieteellinen konsortio muodostuu Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen tutkijoista sekä metsäalan yhteistyökumppaneista.
- Arttu Polojärven (Aalto-yliopisto) johtamassa tutkimuksessa edistetään Euroopan unionin tavoitetta kasvattaa merkittävästi tuulivoiman tuotantoa. Monilla pohjoisilla merialueilla tuulivoiman tuotanto on mahdollista, mutta haasteellista merijään aiheuttamien kuormien vuoksi. Siksi tuulivoimapuistojen suunnitteleminen sekä edullisiksi että rakenteiltaan turvalliseksi on hankalaa. Projektissa kehitetään suunnittelutyökalua, jota voidaan käyttää sekä kylmien merialueiden olosuhteiden ennustamiseen että myös tuulivoimapuistojen rakenteiden suunnitteluun. Monitieteiseen konsortioon osallistuu Aalto-yliopiston lisäksi Ilmatieteen laitoksen ja VTT:n tutkijoita.
Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit 2021
RRF-rahoituksella tuetut kansalliset tutkimusinfrastruktuurit valittiin vuonna 2021 toteutetussa rahoitushaussa. Valintaperusteisiin sisältyi hankkeiden vaikutus kestävään kehitykseen, vihreään siirtymään ja digitalisaation Lue lisää rahoituspäätöstiedotteesta.
Alta löydät esimerkit tuetuista tutkimusinfrastruktuureista. Katso myös lista kaikista tuetuista tutkimusinfrastruktuureista.
- INAR RI on sateenvarjo -infrastruktuuri, joka koordinoi Suomen osallistumista neljään Eurooppalaiseen ympäristötutkimuksen infrastruktuuriin (ICOS, ACTRIS, eLTER ja AnaEE). INAR RI:n kuuluu 30 mittausasemaa, useita laboratorioita ja mobiiliyksiköitä sekä 2 tietoinfrastruktuuria. INAR RI integroi monitieteisiä jatkuvia ympäristömittauksia. Rahoitetussa hankkeessa vastataan yhteiskunnan haasteisiin liittyen ympäristön kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen keskittymällä parantamaan olemassa olevaa infrastruktuuria hiilinielujen ja tähän liittyvien ilmastovaikutusten tarkempaa määritystä varten. Monitieteisen kokonaisuuden muodostavat Helsingin yliopisto, CSC -Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto sekä laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.
- FOODNUTRI tutkimusinfrastruktuuri tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen "Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa”. FOODNUTRI tuottaa innovatiivisia ratkaisuja hyödyntäen monipuolisesti kotimaisia raaka-aineita ja uusia prosessoinnin ja pakkaamisen teknologioita sekä tuottaa tietoa elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden koostumuksesta, rakenteesta ja turvallisuudesta, ruuan fysiologisesta merkityksestä, kuluttajien asenteista, ruuan kulutuksesta, ravintoaineiden saannista ja ruokavalintojen kestävyydestä. FOODNUTRI palvelee tutkijoita, liiketoimintaa, viranomaistahoja, terveydenhuollon ammattilaisia, maanviljelijöitä sekä muita sidosryhmiä. Monitieteisen kokonaisuuden muodostavat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turun yliopisto laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.
- FiQCI: Suomalainen kvanttitietokone (FiQCI) tarjoaa avoimen kvanttilaskentaympäristön, joka palvelee koko kansallista tutkimus- ja kehityskenttää. Kvanttitietokoneet mahdollistavat sellaisten laskennallisten ongelmien ratkaisemisen, jotka ovat pysyvästi klassisten tietokoneiden ulottumattomissa, ja näin ollen ne voivat kasvattaa tutkimuksen vaikuttavuutta merkittävästi. Kvanttilaskennan odotetaankin mullistavan lukuisat tieteenalat. Moniin meidän aikamme suurimmista haasteista monimutkaisten sääjärjestelmien tarkasta mallintamisesta resurssien käytön optimointiin ja uusien kestävämpien materiaalien kehittämiseen voitaisiin vastata kvanttitietokoneiden lupaamalla laskentakyvyllä. Mutta tämän kyvykkyyden saavuttamiseksi kvanttitietokoneet tarvitsevat räätälöityjä kvanttialgoritmeja ja -ohjelmistoja, joiden menestyksekäs kehittäminen vaatii, että tutkijat pääsevät käsiksi riittävän kypsään kvanttilaskennan infrastruktuuriin. Kokonaisuuden kehittämiseen osallistuvat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy sekä muut kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit.
- Suomen kestävän kasvun ohjelma – vauhtia uudistuksiin ja investointeihin (valtioneuvosto.fi)
- Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valtiovarainministeriö (vm.fi)
- Kestävän kasvun ohjelma OKM:n toimialalla
- Kestävän kasvun ohjelma TEM:ssä - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu
- Suomen kestävän kasvun ohjelma – RRF - Business Finland
- EU:n elpymis- ja palautumisrahoitus Komission verkkosivuilla (englanniksi)
- Tutkimusinfrastruktuurit Akatemian verkkosivuilla
- johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja, p. 029 533 5111
- johtava tiedeasiantuntija Jukka Tanskanen, p. 029 533 5071
Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi