Hakemusten arviointi ja päätöksenteko
Arviointia koskevat verkkosivusisältömme päivitetään syksyn 2023 aikana talvihaun hakuilmoituksen julkaisuun mennessä. Katso talvihaun tuomat muutokset tiedotteesta.
Suomen Akatemia painottaa kaikessa tutkimusrahoituksessaan strategiansa mukaisesti tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Tavoitteena on tieteellisesti kunnianhimoisten hankkeiden mahdollistaminen. Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi on Akatemian keskeisin työväline parhaiden ja lupaavimpien hankkeiden tunnistamisessa.
Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia sekä tieteellisesti korkealaatuisia. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus hankkeiden rahoituskauden koko keston ajan on tärkeää. Hankkeiden tieteellisen laadun sekä yhteiskunnallisen merkittävyyden vertaisarviointiin osallistuu sekä kansainvälisiä että kotimaisia asiantuntijoita.
Haun päätyttyä Akatemian virkamiehet valmistelevat hakemusten arviointia. Samaan aikaan he tarkastavat hakemukset ja pyytävät niihin tarvittavat korjaukset. Akatemiaan saapuneet hakemukset käsitellään ja arvioidaan sen mukaan, onko haku yksi- vai kaksivaiheinen.
Pääsääntöisesti hakemukset vertaisarvioidaan kansainvälisissä paneeleissa. Arviointipaneelit kokoontuvat keskustelemaan hakemuksista ja hakijoiden tieteellisistä ansioista sekä laativat kullekin hakemukselle paneelilausunnon. Lisäksi paneelit sijoittavat arvioinnissa parhaiten menestyneet hakemukset paremmuusjärjestykseen.
Arvioinnin jälkeen Akatemian luottamuselinten jäsenet tutustuvat arviointilausuntoihin ja hakemuksiin. Rahoituspäätökset valmistellaan valmistelukokouksissa ja päätetään esittelystä päätöskokouksissa. Rahoituspäätökset perustuvat pääsääntöisesti hakemuksen vertaisarviointiin ja Akatemian tiedepoliittisiin tavoitteisiin.
Akatemia noudattaa kaikessa tutkimusrahoitustoiminnassa vastuullisia toimintatapoja huomioiden esteellisyydet, salassapitosäännökset sekä vastuullisen tieteen eli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tutkimusetiikan, tieteen avoimuuden, kestävän kehityksen sekä vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteet.
Kuva. Hakemusten arviointi- ja päätöksenteko Suomen Akatemiassa, esimerkkinä syyshaun hakemukset
Esteellisyys
Akatemia edellyttää, että kaikessa sen rahoittamassa tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita Lisäksi Akatemia edellyttää ALLEAn (All European Academies) The European Code of Conduct for Research Integrity -ohjeiston noudattamista kansainvälisessä yhteistyössä.
Jos Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin, Akatemian hallintovirasto jättää hakemuksen tutkimatta. Jos tieto vilpistä tulee rahoituskauden aikana, kolmen vuoden määräaikaa pidennetään jäljellä olevan rahoituskauden pituudella. Jos vilppipäätökseen tehty valitus tuottaa vapauttavan päätöksen, tutkijan tekemät uudet rahoitushakemukset käsitellään normaalisti. Lisätietoa eettisistä näkökulmista.
Suomen Akatemian esteellisyyssäännökset koskevat luottamuselinten jäseniä (päätöksentekijät) ja koko hallintoviraston henkilökuntaa, mutta soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Esteellisyyssäännöksillä pyritään varmistamaan henkilöiden puolueettomuus asioiden käsittelyssä. Esteellisyydestä riippuen henkilö voidaan jäävätä joko yksittäiseltä hakemukselta tai kaikilta tietyn rahoitusmuodon hakemuksilta. Esteellisyydestä viranomaistoiminnassa on säädetty hallintolaissa (434/2003).
Akatemian luottamuselimen jäsenen ja virkamiehen esteellisyys
Luottamuselimen jäsen ja virkamies ei saa käyttää valtaansa edistääkseen yksityisiä etujaan tai intressejään. Luottamuselimen jäsen ei myöskään voi käyttää valtaansa edistääkseen oman tutkimusryhmänsä tai laitoksensa erityisiä etuja ja intressejä. Päätöksen perusteena ei saa olla minkäänlainen subjektiivinen etu. Valtaa ei saa myöskään käyttää vahingoittaakseen jotakuta tai jotakin.
Esteellisyyssäännösten tavoitteena on edistää päätöksenteon puolueettomuutta ja estää epäasiallista vaikuttamista asioiden ratkaisuun. Harkinnan tulee perustua objektiivisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä.
Luottamuselimen jäsen ja virkamies on esteellinen
- jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen
- jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
- jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai läheiselleen
- jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
- jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
- jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan
- jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheisellä tarkoitetaan:
- puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa
- vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, sisarusten lapsia ja entistä puolisoa
- puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia.
Ystävyys-, vihamies- tai poleeminen suhde muodostaa jääviysperusteen vain, mikäli se horjuttaa puolueettomuutta. Ratkaisevaa on, miten voimakas tämä suhde on. Metodiset ja koulukuntakysymykset eivät lähtökohtaisesti tee esteelliseksi. Ne ovat osa tieteellistä keskustelua.
Yhteisjulkaisujen osalta täytyy olla kysymys aidosta yhteistyöstä ja yhdessä tehdystä julkaisusta. Se, että sekä luottamuselimen jäsenen tai virkamiehen että hakijan artikkelit on esimerkiksi julkaistu samassa julkaisussa, ei muodosta jääviyttä.
Lisäksi Akatemian luottamuselinten jäsenien mahdollisuutta hakea tai saada Akatemian tutkimusrahoitusta toimikaudellaan on rajoitettu. Akatemian hallituksen, tieteellisen toimikunnan sekä strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenen hakemuksesta ei hänen toimikautensa aikana myönnetä Akatemian tutkimusrahoitusta. Rajoitus ei koske niitä rahoitusmuotoja, joissa hakijana on organisaatio. Akatemiaohjelmasta ei myönnetä rahoitusta henkilölle, joka on osallistunut haettavana olevan akatemiaohjelman suunnitteluun tavalla, joka tuottaa hänelle kilpailuetua muihin hakijoihin nähden. Edellä tarkoitetussa asemassa ovat muiden ohella akatemiaohjelman valmistelu- tai johtoryhmän jäsenet tai pysyvät asiantuntijat. Myöskään Akatemian henkilöstöön kuuluville ei myönnetä tutkimusrahoitusta.
Asiantuntijan esteellisyys
Esteellisyyssäännöksiä noudatetaan soveltuvin osin myös ulkopuolisiin asiantuntijoihin.
Asiantuntija ei voi antaa lausuntoa:
- Jos hankkeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä voi seurata hänelle hyötyä tai haittaa
- Hänellä on ollut yhteistyötä hakijan kanssa
- esimerkiksi yhteisiä julkaisuja hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana tai
- jos hän kuuluu samaan tutkimusryhmään kuin hakija tai on osallisena tulosten julkistamisessa tai soveltamisessa.
- hän on toiminut hakijan esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana viimeisen kolmen vuoden aikana.
- Hän hakee itse samaan tehtävään kuin hakija.
- Hän hakee itse samaa rahoitusta Akatemialta samalla hakukierroksella
- Hän on hakijan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat
- avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot
- vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön ex-puoliso (avio- tai avoliitosta)
- avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi
- yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.
Asiantuntijan on jäävättävä itsensä arvioimasta hakemusta myös, jos hänen puolueettomuutensa saattaisi muutoin vaarantua tai mikäli hän kokee asiassa eturistiriidan.
Asiantuntijoille tiedotetaan heitä koskevista esteellisyyssäännöksistä tutkimushankkeiden arviointiohjeissa ja he sitoutuvat noudattamaan niitä hyväksyessään tehtävän.
Salassapito
Asiakirjojen ja tietojen julkisuudesta on säädetty laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Lain perusteella muun muassa aiesuunnitelmat, tutkimussuunnitelmat, abstraktit, raportit tutkimuksen etenemisestä ja asiantuntijalausunnot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja salassapitosäännökset huomioiden.
Vaitiolovelvollisuus merkitsee muun muassa kieltoa ilmaista salassa pidettävä tieto. Vaitiolovelvollisuus koskee sekä Suomen Akatemiaan palvelussuhteessa olevia että luottamushenkilöasemassa olevia. Vaitiolovelvollisuus jatkuu vielä palvelussuhteen tai luottamushenkilöaseman päättymisen jälkeenkin, mikäli asiakirjan tai tiedon salassapito ei ole päättynyt.
Arvioijat sitoutuvat salassapitoon toimiessaan asiantuntijana. He eivät saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta ulkopuolisille eikä myöskään käyttää niistä saamaansa luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Tämän vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluu tieto siitä, että arvioija on mukana arvioimassa tietyn tutkijan tutkimussuunnitelmaa. Arvioinnin jälkeen kaikki hakuasiakirjat ja niistä mahdollisesti otetut kopiot tulee tuhota. Vaitiolovelvollisuus on voimassa arviointitehtävän päätyttyäkin.
Rahoituspäätösten jälkeen Akatemia julkistaa haussa hakemusten arviointiin osallistuneiden asiantuntijoiden nimet, tittelit ja instituutiot. Hakijat saavat arviointilausunnon omasta tutkimussuunnitelmastaan rahoituspäätöksen jälkeen. Lausunnosta hakija näkee arviointipaneelin jäsenten tai yksittäisten arvioijien nimet.
Asianosaisella on oikeus saada tieto myös salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se voi tai on voinut vaikuttaa häntä koskevan asian käsittelyyn. Tämän perusteella hakijalla, mutta vain hakijalla, on oikeus saada tieto häntä koskevasta asiantuntijalausunnosta tai arviosta. Asianosainen ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään.
Kaikki hakuasiakirjoja tai arviointilausuntoja koskevat kysymykset tulee aina osoittaa Akatemian kirjaamoon (kirjaamo(at)aka.fi).
Milloin hakemusta ei käsitellä tai arvioida
Hakemusta ei käsitellä (jätetään tutkimatta), jos hakija tai hakemus ei täytä haulle asetettuja pätevyys- tai muita keskeisiä vaatimuksia tai jos muutoin ei ole edellytyksiä asian käsittelyyn. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi myöhästynyt hakemus, suorituspaikka ei anna sitoumusta hakemukselle tai Suomen Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin. Hakemusten tutkimatta jättämispäätökset tekee tutkimusasioista vastaava ylijohtaja.
Toimikunta tai muu luottamuselin voi tehdä päätöksen ja jättää hakemuksen arvioimatta ja rahoittamatta tiedepoliittisiin syihin perustuen, tai jos on ilmeistä, ettei hakija jostain muusta syystä voi saada rahoitusta jätetyn hakemuksen perusteella.
Muita kuin edellä mainittuja syitä tutkimatta tai arvioimatta jättämiselle ovat esimerkiksi:
- hakemus on yhden täydennyspyynnön jälkeen olennaisilta osin puutteellinen
- hakemus kohdistuu tarkoitukseen, jota varten Akatemialla ei ole rahoitusmuotoa
- hakemus ei kuulu asianomaiseen hakuun
- akatemiaohjelmahakuun jätetty hakemus ei kuulu ohjelman piiriin
- hakija on jättänyt samassa haussa useamman kuin yhden hakemuksen, joka koskee jotain tai joitain seuraavista rahoitusmuodoista: akatemiatutkijan tehtävä, akatemiahanke tai kliinisen tutkijan tehtävä; tällöin hakemuksista ensin saapunut arvioidaan
- hakija ei ole raportoinut ohjeiden mukaisesti Akatemian rahoituksella meneillään olevasta tai päättyneestä tutkimushankkeesta
- Suomen Akatemian hallituksen, tieteellisen toimikunnan sekä strategisen tutkimuksen neuvoston jäsen hakee Akatemian tutkimusrahoitusta toimikautensa aikana
- akatemiaohjelmarahoituksen hakija, joka on osallistunut ohjelman suunnitteluun tavalla, joka tuottaa hänelle kilpailuetua muihin hakijoihin nähden. Tässä asemassa ovat esimerkiksi akatemiaohjelman valmistelu- ja johtoryhmän jäsenet ja pysyvät asiantuntijat.
- jokin muu hakuilmoituksessa mainittu rajoite.
