Hakemusten arviointi ja päätöksenteko
Suomen Akatemia painottaa kaikessa tutkimusrahoituksessaan strategiansa mukaisesti korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla sekä sen hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi. Tavoitteena on, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi on Akatemian keskeisin työväline parhaiden ja lupaavimpien hankkeiden tunnistamisessa.
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia sekä tieteellisesti korkealaatuisia. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus hankkeiden rahoituskauden koko keston ajan on tärkeää. Hankkeiden tieteellisen laadun sekä yhteiskunnallisen merkittävyyden vertaisarviointiin osallistuu sekä kansainvälisiä että kotimaisia asiantuntijoita
Jotta Akatemialle lähetetty hakemus otetaan käsittelyyn ja arvioidaan, tulee sen täyttää haun kelpoisuusedellytykset. Kelpoisuusedellytykset ilmoitetaan hakuilmoituksessa ja hakijaa voidaan pyytää täydentämään hakemusta tarvittaessa. Mikäli hakemus tai hakija ei täydennyksestä huolimatta täytä haulle asetettuja pätevyys- tai muita keskeisiä vaatimuksia, ei hakemus etene arviointiin, vaan sille tehdään tutkimatta jättämispäätös. Lue lisää tutkimatta jättämisen periaatteista.
Hakemukset käsitellään ja arvioidaan sen mukaan, onko haku tai arviointi yksi- vai kaksivaiheinen. Pääsääntöisesti hakemukset vertaisarvioidaan kansainvälisissä paneeleissa, joista talvihaun paneelit ovat ennalta nimettyjä ja sisällöltään kuvattuja (määriteltyjä). Arvioinnin jälkeen Akatemian luottamuselimien jäsenet tutustuvat hakemuksiin ja niistä annettuihin arviointilausuntoihin. Rahoituspäätökset valmistellaan valmistelukokouksissa ja päätetään esittelystä luottamuselinten päätöskokouksissa. Rahoituspäätökset perustuvat hakemuksen vertaisarviointiin ja Akatemian tiedepoliittisiin tavoitteisiin.
Suomen Akatemia noudattaa kaikessa tutkimusrahoitustoiminnassa vastuullisia toimintatapoja huomioiden esteellisyydet, salassapitosäännökset sekä vastuullisen tieteen eli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tutkimusetiikan, tieteen avoimuuden, kestävän kehityksen sekä vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteet.
Kuva. Hakemusten arviointi- ja päätöksenteko Suomen Akatemiassa, esimerkkinä syyshaun hakemukset
Suomen Akatemian toiminnassa esteellisyyssäännökset koskevat luottamuselinten jäseniä (päätöksentekijät) ja koko hallintoviraston henkilökuntaa sekä soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Esteellisyyssäännöksillä pyritään varmistamaan henkilöiden puolueettomuus asioiden käsittelyssä. Esteellisyydestä riippuen henkilö voidaan jäävätä joko yksittäiseltä hakemukselta tai kaikilta tietyn rahoitusmuodon hakemuksilta. Esteellisyydestä viranomaistoiminnassa on säädetty hallintolaissa (434/2003).
Akatemian luottamuselimen jäsenen ja virkamiehen esteellisyys
Luottamuselimen jäsen ja virkamies ei saa käyttää valtaansa edistääkseen yksityisiä etujaan tai intressejään. Luottamuselimen jäsen ei myöskään voi käyttää valtaansa edistääkseen oman tutkimusryhmänsä tai laitoksensa erityisiä etuja ja intressejä. Päätöksen perusteena ei saa olla minkäänlainen subjektiivinen etu. Valtaa ei saa myöskään käyttää vahingoittaakseen jotakuta tai jotakin.
Esteellisyyssäännösten tavoitteena on edistää päätöksenteon puolueettomuutta ja estää epäasiallista vaikuttamista asioiden ratkaisuun. Harkinnan tulee perustua objektiivisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn missään asian käsittelyvaiheessa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä.
Luottamuselimen jäsen ja virkamies on esteellinen
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai läheiselleen
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
5) jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheisellä tarkoitetaan:
1) puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa
2) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, sisarusten lapsia ja entistä puolisoa
3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia.
Yleislauseke tulee sovellettavaksi hyvin erilaisissa tapauksissa. Ystävyys-, vihamies- tai poleeminen suhde muodostaa jääviysperusteen vain, mikäli se horjuttaa puolueettomuutta. Ratkaisevaa on, miten voimakas tämä suhde on. Metodiset ja koulukuntakysymykset eivät lähtökohtaisesti tee esteelliseksi. Ne ovat osa tieteellistä keskustelua. Yhteisjulkaisujen osalta täytyy olla kysymys aidosta yhteistyöstä ja yhdessä tehdystä julkaisusta. Se, että sekä luottamuselimen jäsenen tai virkamiehen että hakijan artikkelit on esimerkiksi julkaistu samassa julkaisussa, ei muodosta jääviyttä.
Lisäksi Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätösten perusteiden linjauksella luottamuselinten jäsenien mahdollisuutta hakea tai saada Akatemian tutkimusrahoitusta toimikaudellaan on rajoitettu. Akatemian hallituksen, tieteellisen toimikunnan sekä strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenen hakemuksesta ei hänen toimikautensa aikana myönnetä Akatemian tutkimusrahoitusta. Rajoitus ei koske niitä rahoitusmuotoja, joissa hakijana on organisaatio. Akatemiaohjelmasta ei myönnetä rahoitusta henkilölle, joka on osallistunut haettavana olevan akatemiaohjelman suunnitteluun tavalla, joka tuottaa hänelle kilpailuetua muihin hakijoihin nähden. Edellä tarkoitetussa asemassa ovat muiden ohella akatemiaohjelman valmistelu- tai johtoryhmän jäsenet tai pysyvät asiantuntijat. Myöskään Akatemian henkilöstöön kuuluville ei myönnetä tutkimusrahoitusta.
Asiantuntijan esteellisyys
Esteellisyyssäännöksiä noudatetaan soveltuvin osin myös ulkopuolisiin asiantuntijoihin.
Asiantuntija ei voi antaa lausuntoa:
- Jos hankkeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä voi seurata hänelle hyötyä tai haittaa
- Hänellä on tai on ollut yhteistyötä hakijan kanssa
- esimerkiksi yhteistyönä tehtyjä yhteisiä julkaisuja hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana tai
- jos hän kuuluu samaan tutkimusryhmään kuin hakija
- hän toimii hakijan esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana.
- Hän hakee itse samaan tehtävään kuin hakija.
- Hän hakee itse rahoitusta Akatemialta samalla hakukierroksella ja kilpailee siten samasta rahoituksesta.
- Hän on hakijan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat
- avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot
- vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön entinen
- avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi
- yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.
Asiantuntijan on jäävättävä itsensä arvioimasta hakemusta myös, jos hänen puolueettomuutensa saattaisi muutoin vaarantua tai mikäli hän kokee asiassa eturistiriidan.
Asiantuntijoille tiedotetaan heitä koskevista esteellisyyssäännöksistä tutkimushankkeiden arviointiohjeissa ja he sitoutuvat noudattamaan niitä hyväksyessään tehtävän.
Asiakirjojen ja tietojen julkisuudesta on säädetty laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki). Edellä mainitun lain 24 §:n 1 momentin 21 kohdan perusteella muun muassa aiesuunnitelmat, tutkimussuunnitelmat, abstraktit, raportit tutkimuksen etenemisestä ja asiantuntijalausunnot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja salassapitosäännökset huomioiden.
Vaitiolovelvollisuus merkitsee muun muassa kieltoa ilmaista salassa pidettävä tieto. Vaitiolovelvollisuus koskee sekä Suomen Akatemiaan palvelussuhteessa olevia että luottamushenkilöasemassa olevia. Vaitiolovelvollisuus jatkuu vielä palvelussuhteen tai luottamushenkilöaseman päättymisen jälkeenkin, mikäli asiakirjan tai tiedon salassapito ei ole päättynyt.
Arvioijat sitoutuvat salassapitoon toimiessaan asiantuntijana. He eivät saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta ulkopuolisille eikä myöskään käyttää niistä saamaansa salassa pidettävää tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Tämän vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluu tieto siitä, että arvioija on mukana arvioimassa tietyn tutkijan tutkimussuunnitelmaa. Arvioinnin jälkeen kaikki hakuasiakirjat ja niistä mahdollisesti otetut kopiot tulee tuhota. Vaitiolovelvollisuus on voimassa arviointitehtävän päätyttyäkin.
Rahoituspäätösten jälkeen haussa hakemusten arviointiin osallistuneiden asiantuntijoiden nimet, tittelit ja instituutiot julkaistaan Akatemian verkkosivuilla asiantuntijoiden suostumuksella. Hakijat saavat arviointilausunnon omasta tutkimussuunnitelmastaan rahoituspäätöksen jälkeen. Lausunnosta hakija näkee arviointipaneelin jäsenten tai yksittäisten arvioijien nimet.
Asianosaisella on oikeus saada tieto myös salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se voi tai on voinut vaikuttaa häntä koskevan asian käsittelyyn. Tämän perusteella hakijalla, mutta vain hakijalla, on oikeus saada tieto häntä koskevasta asiantuntijalausunnosta tai arviosta. Asianosainen ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään.
Kaikki hakuasiakirjoja tai arviointilausuntoja koskevat kysymykset tulee aina osoittaa Akatemian kirjaamoon.
