Työpajassa valmistellaan uutta Elämän molekulaariset säätelyverkostot -akatemiaohjelmaa, jonka ohjelmahaku avataan huhtikuussa 2019. Seuraa suoraa verkkolähetystä tilaisuudesta maanantaina 22.10. klo 10.00-11.45.

Korkeatasoinen molekyylibiologian tutkimus edellyttää huipputason laitteita ja palveluita. EMBL on yli 20 jäsenvaltion yhteinen molekyylibiologian tutkimuslaitos. Johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja kertoo EMBL:n mahdollisuuksista suomalaisille tutkijoille.

Suomen Akatemia osallistuu aktiivisesti eurooppalaisten tutkimusrahoittajien muodostaman cOAlition S -ryhmän toimintaan.

Myyräkuume altistaa verenvuodoille, koska se lisää verisuonten läpäisevyyttä. Tomas Strandin tutkii, miten tautia aiheuttava Puumala-virus saa reaktion aikaan. Tulokset voivat auttaa kehittämään hoitoa myös vaikeampiin verenvuotokuumeisiin ja auttaa jopa Ebolan voittamisessa. 

Kuvantunnistuksessa konenäkö päihitti ihmissilmän vuosia sitten. Nyt haasteena on hyödyntää kolmiulotteista tietoa ympäristön havainnoinnissa, kertoo konenäkötutkija Janne Heikkilä. 

Mitä tapahtuisi, jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä? Ikaalisten Puistofilosofia-viikolla yleisöllä riitti pohdittavaa filosofisia aiheita käsitellessä.

Luonnonvarainen lohi valikoitui perinnöllisyystieteen tutkija Craig Primmerin kohteeksi useammastakin syystä:”Lohien ekologinen merkitys muille lajeille on suuri niin ravinnonlähteenä kuin muiden lajien saalistajana. Lohien koko vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen ja niiden tapa elää sekä makeassa että suolaisessa vedessä kiinnostaa."

Akatemiatutkija Marko Matikainen pyrkii selvittämään tutkimuksessaan, miten dynaaminen kuormitus vaikuttaa ihmisen pehmeisiin kudoksiin. Matikaisen tie akateemiseen maailmaan ei ollut suorin mahdollinen: Kiihtelysvaaran maaseudulla kasvanut poika ponnisti yliopistoon ammattikoulun ja teknillisen opiston kautta. Nyt Matikainen pyrkii mallintamaan ihmisen liikuntaelimistön, työ on käynnistynyt akillesjänteestä.

Suomalaisfyysikko Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnolla kehittämästään atomikerroskasvatusteknologiasta (ALD). Jatkuvasti kehittyvä ALD-teknologiaa hyödynnetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Suomessa alan vahvaa tutkimusperinnettä jatkavat esimerkiksi Mikko Ritala ja Markku Leskelä, jotka luotsaavat maailman tuotteliainta ALD-tutkimusryhmää.

Uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, Horizon Europe, muistuttaa rakenteeltaan nykyistä Horisontti2020-ohjelmaa uusilla elementeillä höystettynä.

Helsingin kirjamessujen Tiedetorilla on 25.10. kaksi Suomen Akatemian järjestämää ohjelmanumeroa: Robotiikkaa ja Pepper-robotti sekä uusin Tutkitusti-kirja Kiveen hakattu.

Aalto-yliopistossa vaikuttava akatemiaprofessori Samuel Kaski on erikoistunut viime aikoina erityisesti tekoälyn sovelluksiin lääketieteessä. Opiskelijoitaan hän usuttaa mukaan oikeaan tutkimukseen mahdollisimman aikaisin.

Sitä himoitaan, sitä kartetaan, siitä revitään myyviä lööppejä ja lifestyle-oppaita. Sokeri – yksinkertainen hiilihydraatti – on energianlähde, joka ei kaikesta kauhistelusta huolimatta ole tuhonnut elämää maapallolta. Mitä mieltä sokerin "pahuudesta" on apulaisprofessori Ville Hietakangas?

Miten tutkimuksen vaikuttavuus, yhteistyö ja tulosten hyödyntäminen on edistynyt kärkihankerahoituksella?

Tutkimus monitieteistyy ja se heijastuu myös hakemusarviointiin. Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vastuualue kokeilee tulevassa haussa muutamia uusia paneelikokonaisuuksia. Lue lisää Satu Huuha-Cissokhon blogista.

Tutkija Minna Torppa tutkii lukivaikeuden syntyä ja sitä, miten luku- ja kirjoitustaidon kehitystä voidaan tukea.

CERES-lippulaivassa tutkijat kehittävät uusia biopohjaisia materiaaleja mm. ligniiniselluloosasta. Täysin uudenlaisia materiaaleja voi tulevaisuudessa käyttää vaatteissa, kotitaloustarvikkeissa, ilman- ja vedenpuhdistusjärjestelmissä, seuraavan sukupolven katalyytteinä, ultrakevyissä kuljetusvälineissä ja energian talteenottojärjestelmissä.

Tilastotiede tuo läpimurtoja lääke- ja biotieteiden tutkimukseen.

Biometeorologiassa ei povata säätä sammakoilla vaan etsitään ilmakehän ja ympäristön välisiä yhteyksiä. Ilmatieteen laitoksen tutkija Pilvi Siljamo rakentaa mallia, joka ennustaa tuhohyönteisten ja kasvitautien aiheuttajien kulkeutumisen ilman mukana Suomeen.

Biopankkitutkimukselta odotetaan paljon. Miten tutkija pääsee hyödyntämään biopankkien näytteitä?

Merja Penttilä työskentelee biotekniikan tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänen erikoisalanaan on teollinen biotekniikka, synteettinen biologia, ja mikrobien parantaminen teolliseen tuotantoon.