Suomen Akatemia järjestää touko-kesäkuussa useita tapahtumia. Luvassa on mm. kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuriseminaari, Raddess-akatemiaohjelman avajaisseminaari sekä Tiedefoorumi. Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu heti mukaan.

Suomen Akatemia rahoittaa kahta saamelaisaiheista kärkihanketta. Niiden tavoitteena on edistää saamelaiskulttuuria kehittämällä saamelaismuseo Siidaa ja luomalla muistipankki kolttasaamelaisesta musiikkikulttuurista.

Jyrki Hakapää pohtii blogissaan, miten avoimen tieteen edistäminen sujuu. Tavoitetta edistetään parhaiten suunnatulla ja suunnitellulla yhteistyöllä.

Tietojärjestelmässä havaittujen hitauksien vuoksi ehdotusaikaa pidennetään 20.4.2018 asti.

Nanojääkaappeja, lämpömittareita ja kubitteja – akatemiaprofessori Jukka Pekolan työsarka on kvanttimaailmassa, lähellä absoluuttista nollapistettä.

Ruokatuotanto haukkaa suurimman osan puhtaasta vedestä.  Matti Kummu ja Joseph Guillaume kehittävät sovellusta, jolla havaita miten omat valinnat vaikuttavat veden kulutukseen. 

”Kun aineen kemian ymmärtää, on myös edellytykset sen ominaisuuksien parantamiseen”, kertoo Janne Jänis, joka on selvittänyt erilaisten luonnontuotteiden kemiallisia rakenteita.

Suomen Akatemian toimikuntajärjestelmää uudistetaan. Tutustu uudistusta koskeviin kysymyksiin ja vastauksiin.

Kyselystä nousee viisi suositusta kliinisen tutkijanuran kehittämiseksi.

Vuonna 2016 Suomen Akatemian käynnistämä laaja pohdinta toimikuntien työn uudistamisesta on nyt edennyt päätöksenteon kannalta tärkeään vaiheeseen.

Suomen Akatemia määritellään jatkossa tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatioksi, mikä vastaa nykyistä muotoilua paremmin muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin.

Kirsi Pietiläisen johtamassa lihavuustutkimuksessa on pyritty ymmärtämään, miksi lihavuus aiheuttaa joillekin aineenvaihdunnallisia liitännäissairauksia. Keskeisenä tarkastelun kohteena ovat olleet solujen energiakeskuksina toimivat mitokondriot.

Suomen Akatemian hallintovirastossa on avoimia työpaikkoja. Tutustu tarkemmin.

Miksi arktinen jääpeite sulaa nopeammin kuin malleissa on kuvattu? Miten jäässä elävien mikroskooppisten eliöiden jäänteet tallentuvat merenpohjaan, ja mitä ne kertovat menneisyyden ilmastosta? Arktis sulaa – millaista tutkimustietoa tarvitsemme sopeutumiseen, kun riskit kasvavat? Näitä kysymyksiä pohtii akatemiatutkija Maija Heikkilä.

Sosiaaliset tilanteemme edellyttävät entistä useammin reagointia monen asian välillä. Ajattele vaikka isää, joka keittää iltapuuroa, katsoo toisella silmällä uutisia, ja vahtii toisella silmällä lattialla leikkivää perheen pienintä. Samalla isän kädet vatkaavat puurokattilaa. Tätä kutsutaan multitaskaamiseksi, moniajoksi tai monitoiminnaksi. Professori Pentti Haddington kollegoineen tutkii, mitä tällaisessa moniajossa käytännössä tapahtuu.

Hyve-etiikkaa tutkiva kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Jan Klabbers toivoo, että tämän päivän johtajien luonnekin otettaisiin tarkemmin huomioon, kun heitä valitaan merkittäviin tehtäviin.

Tekniikan tohtori Taru Tukiainen selvittää Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa X-kromosomin osuutta monitekijäisissä taudeissa ja sairastavuuden sukupuolieroissa.

Japanilaisprofessori Shinya Yamanaka palkittiin iPS-kantasolututkimuksestaan Millennium-teknologiapalkinnolla vuonna 2012. Suomessakin on hyödynnetty iPS-teknologiaa, mm. Itä-Suomen yliopiston professori Johanna Kuusisto tutkii paksuntavaa sydänlihassairautta iPS-kantasolujen avulla.

Tutkijat eri puolilla maailmaa yrittävät kehittää algoritmeja, joilla automaattinen puhujantunnistus saadaan pomminvarmaksi. Apulaisprofessori Tomi Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta on yksi heistä.

Helsingissä järjestetään Water JPI-verkoston kansainvälinen konferenssi 6.-7.6.2018. Konferenssin aiheena on haitta-aineet makean veden ekosysteemeissä. Konferenssiin haetaan parhaillaan tutkijapuheenvuoroja.

Energia-asiat koetaan kaikkien asioiksi ja niinhän ne ovat, kirjoittaa ohjelmapäällikkö Saila Seppo. Hän kertoo Uusi energia -akatemiaohjelman etenemisestä.

Lapin yliopistossa on tutkittu, miten Lappi jälleenrakennettiin materiaalisesti mutta myös taiteen ja kulttuurin keinoin. Jälleenrakennusajan perintö haluttiin turvata.

Akatemiaprofessori Yrjö Helariutta selvittää kasvien kehitysbiologiaa lituruohon avulla.

Akateemisen maailman ulkopuolella työskentelevät tohtorit ovat tärkeitä tutkimuksen vaikuttavuudelle yhteiskunnan eri sektoreilla. Suomen Akatemia  selvitti tohtorintutkinnon suorittaneiden roolia yhteiskunnassa.

Akatemiaprofessori Matti Keloharju selvittää muun muassa sukupuolen vaikutusta uralla etenemiseen. Yritysmaailmassa naisjohtajat ovat edelleen vähemmistössä. 

Pimeä energia on yksi fysiikan vaikeimmin kuvailtavissa olevista asioista. Kimmo Kainulainen tutkii pimeän universumin ilmiöitä. 

Strategisen tutkimuksen neuvoston jäsen Jaakko Kiander on tyytyväinen uuden rahoitusmuodon alkutaipaleeseen. Erityisesti hän kiittää tutkijayhteisön positiivisuutta.

Tekoälyä hyödynnetään tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa lääketieteessä, opetusteknologiassa ja liiketoiminnassa. Kylmän ja koneellisen kommunikaation sijaan haluamme tulevaisuudessa olla tunnetason vuorovaikutuksessa myös robottien kanssa.