Tieteellä terveyteen eli TERVA-akatemiaohjelman jatkokaudelle on valittu viisi konsortiota eli hankekokonaisuutta. Suomen Akatemia ja Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö sekä Suomen Aivosäätiö rahoittavat konsortioita yhteensä 3,45 miljoonalla eurolla kahdeksi vuodeksi. Tästä Suomen Akatemian osuus on kolme miljoonaa euroa.

Strategian visiona on että, korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut lisäävät suomalaisen tutkimus-, koulutus-, ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.

Tervetuloa seuraamaan Hiili hyödyksi -akatemiaohjelman avajaisseminaaria, joka järjestetään verkkotilaisuutena perjantaina 4.9.2020 klo 9.30. Lue lisää ja seuraa verkkolähetystä tilaisuuden sivulla.

Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityisrahoituksella tuetaan hankkeita, joissa tutkitaan Suomen varautumista ja kriisivalmiuden vahvistamista mahdollisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kriiseissä. Rahoituksella tuetaan eteenpäin katsovaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta.

Suomen Akatemia avaa uusia hakuja lisätalousarvioesityksen mukaan. 11.8. avautuvat haut on suunnattu tutkimusorganisaatiolle ja ne liittyvät Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan toteutukseen.

Uusi rahoitushaku tarjoaa mahdollisuuden jo toteutetun tutkimuksen kokoamiseen ja sen pohjalta uuden tutkimuksen tekemiseen sekä ilmastonmuutoksen tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseen.

Nopean erityishaun tavoitteiden kiireellisyyden vuoksi rahoitettiin korkeatasoisia hankkeita, joissa on jo käynnissä SARS-CoV-2-rokote- ja lääkekehitystutkimusta tai koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusta.

Suomen Akatemia myönsi rahoitusta 173,6 miljoonaa euroa syyskuun 2019 haussa. Rahoituksen sai noin 15 prosenttia hakijoista, joita oli yli 3000.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle kolmea teemaa vuoden 2021 strategisen tutkimuksen ohjelmille. Teemoissa keskitytään hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita haastavaan väestön ikärakenteen muutokseen, luonnon monimuotoisuuden uhkaavaan vähenemiseen sekä pandemioihin yhteiskunnallisena haasteena.

Suomen Akatemian huhtikuussa avaaman COVID-19-erityishaun rahoitettavat hankkeet on valittu. Rahoituksen saa 44 osahakemusta 12 organisaatiosta.

Suomen Akatemia on avannut nopean haun COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimukseen. Rahoituksella tuetaan SARS-CoV-2-rokote- ja lääkekehitystutkimusta ja koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusta.

Euroopan innovaationeuvoston (EIC) neuvonantajaryhmä on julkistanut visionsa neuvoston tulevalle toiminnalle. Neuvonantajaryhmä linjaa visiossaan, että Euroopan on suunnattava investointejaan vahvasti toimintaa uudistavien innovaatioiden tukemiseen, jotta kestävän kehityksen mukainen ja ihmiskeskeisen digitaalisen tulevaisuuden luominen onnistuu.

Koronavirustilanteen takia Suomen Akatemian kevään tilaisuudet ja kokoukset järjestetään etäyhteyksin. Osa tilaisuuksista peruutetaan tai siirretään myöhemmin pidettäviksi.

Vastuullisen arvioinnin seminaarissa 18. maaliskuuta julkistettiin kaksi suositusta tutkijan vastuullisen arvioinnin kehittämiseksi ja näiden käyttöä tukeva tutkijan ansioluettelomalli.

Duodecimin ja Suomen Akatemian vuoden 2020 konsensuslausuma nostaa aivojen ja mielen terveyden edistämisen vuosikymmenen pääasiaksi. Konsensusprosessiin osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan kehittämistarpeita löytyy tämän aiheen tiimoilta yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta.

Korostamme strategiassamme tutkimuksen korkeaa laatua tutkimusrahoituksen ensisijaisena kriteerinä. Kuten aiemminkin, strategia tuo esiin tutkimuksen monimuotoisen vaikuttavuuden sekä tieteen sisällä että muualla yhteiskunnassa. 

Pirjo Markkola on saanut Ruotsin kuninkaallisen kirjallisuus-, historia- ja antikviteettiakatemian  myöntämän Gad Rausingin palkinnon ansioistaan pohjoismaisen hyvinvointimallin tutkijana.

Tekoälyn ja digitalisaation tutkimuksen valtakunnallisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi on valittu Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila.

Luovuutta, uudistumista ja osaamista kestävällä pohjalla – Strategiassa esiteltävän vision mukaan korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut lisäävät suomalaisen tutkimus-, koulutus-, ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.

Euroopan unioni on perustanut biotieteissä ja biolääketieteessä käytettävien kuvantamistekniikoiden eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (Euro-BioImaging ERIC), jossa on mukana 15 EU-maata. Sen johtokeskus tulee Turkuun.

Aka.fi:n uudet arviointia ja rahoituspäätöksiä esittelevät sivut on julkaistu. Sivustolta löytyvät arvioinnin ja päätöksenteon linjaukset, kriteerit sekä rahoituspäätökset. Akatemia julkaisee arviointiohjeet, rahoituspäätösten perusteet ja luottamuselinten linjaukset verkkosivuilla ennen hakujen avautumista.

Tiede itsessään sekä nimettyinä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Suomen tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti. Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2019 -tutkimuksesta.

Aivotutkija, akateemikko Riitta Harille on myönnetty Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2020 kunniapalkinto. Palkinto on Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus, joka jaetaan tieteellisessä työssä erityisen ansioituneelle jäsenelle.

Vaikuttavimmat tietoamme lisäävät läpimurrot syntyvät usein eri alojen ja intressiryhmien leikkauspinnoilla, monitahoisella ja ennakkoluulottomalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Niin myös yhdistämällä humanistiseen ja yhteiskunnalliseen ymmärrykseen big dataa, tekoälyä sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden osaamista.

Suurimmat muutokset koskevat Kiinan ja Intian liikkuvuusrahoitushakukäytäntöjä. Uudistukset näkyvät jo 1.9.2020 avautuvassa haussa, ja niitä jatketaan lähivuosien aikana.

Suomen tunnetuimpiin yhteiskuntatietelijöihin kuuluva akateemikko Erik Allardt (s. 1925) on kuollut. Allardtin tutkimukset vaikuttivat 1960-luvulla vahvasti suomalaisen yhteiskuntatieteen ja yhteiskunnan kehitykseen.

Pitkäjänteisen kehittämisen kautta rakennetut huipputason tutkimusinfrastruktuurit mahdollistavat reagoinnin myös yllättävissä poikkeustilanteissa.​ Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimiva kansallinen virusvektorilaboratorio taltuttaa koronapandemiaa aivan uudesta suunnasta.

Lisätalousarvioissa myönnetty lisärahoitus tutkimukseen on tervetullutta. Tänä keväänä eduskunta on myöntänyt Suomen Akatemian kautta jaettavaksi yhteensä 91 miljoonaa euroa. Tiukka aikataulu vaatii hakuaikojen sijoittamista osittain kesäaikaan.

Kuvantamista hyödynnetään muun muassa virusten toimintatapojen selvittämisessä sekä lääkkeiden etsimisessä viruksia vastaan. Parhaillaan eurooppalaisessa biologisen ja lääketieteellisen kuvantamisen hajautetussa tutkimusinfrastruktuurissa Euro-BioImaging ERIC:ssä on käynnissä useita COVID-19 -tutkimusprojekteja.

Eurooppalainen molekyylibiologian tutkimuslaitos EMBL tukee koronatutkimusta tarjoamalla tutkimusalustojaan ja resurssejaan ylikansalliseen tutkimusyhteistyöhön. Tiedon jakaminen nopeuttaa tutkimusta.

Suomen Akatemia on allekirjoittanut kahdenvälisen International Co-Investigator Scheme -rahoitusyhteistyösopimuksen Norjan tiedeneuvoston (The Research Council of Norway - RCN) kanssa. Akatemia toteuttaa rahoitusyhteistyön pilottihaun tekniikan tutkimuksen aloille syyshaun 2020 yhteydessä.

Suomen Akatemia on aloittanut hankkeen, jossa tarkastellaan liikkuvuutta erityisesti tutkijan tehtävien näkökulmasta. Hankkeen aikana keskustellaan laajasti tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen palautteen ja ideoiden keruu toteutetaan virtuaalisesti elokuussa.

Syyskuun hakuprosessin uudistamisessa tavoitteena on ollut hakuilmoitustemme ja -ohjeistuksemme selkiyttäminen sekä hakijoiden tuen parantaminen. Akatemia kehittää hakuprosessejaan saadun palautteen perusteella.

Tietoarkistossa varmistetaan, että nyt kerättävät korona-aineistot ovat tulevaisuudessa käytettävissä ja avattavissa muille tutkijoille siten, että niistä on hyötyä vastaavissa tilanteissa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston julkinen teemakuulemistilaisuus järjestettiin torstaina 28.5. klo 13-15.

Millä tavoin tutkimusinfrastruktuureja on koronapandemian aikana hyödynnetty ja kuinka niitä on tarkoitus jatkossa hyödyntää? Akatemian juttusarjassa aihetta avataan eri alojen näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan suurteholaskennan supertietokoneiden tarjoamaa tukea koronatutkimukseen.

Kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu Suomen Akatemian toiminnassa sekä tutkimusrahoituksen että viraston toiminnan sitoumuksissa. Myös tutkijoita kannustetaan kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen omassa tutkimuksessaan osana vastuullista tiedettä.

Ylijohtajamme Riitta Maijala avaa blogissaan, miten COVID-19-rahoituksella tuetaan ja nopeutetaan epidemiaan liittyvää relevanttia, ajankohtaista ja toteuttamiskelpoista tutkimusta ja sen hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Ensimmäisten, vuonna 2015 toteutetun Yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen rahoituksella toimineiden hankkeiden loppuraportit on hyväksytty.

Rahoituksen saivat professori Jan Klabbers Helsingin yliopistosta, professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen Akatemian tiedeasiantuntija Satu Huuha-Cissokho kirjoittaa blogissaan Trans-Atlantic Platform -verkoston mahdollistamasta yhteistyöstä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa.

”Rahaa ei pitäisi jakaa julkaisumäärien perusteella, ja lisäksi tutkimuseettiseltä kannalta on runsaasti näyttöä siitä, miten eri toimijat manipuloivat järjestelmää joko yksityisen tutkijan, tutkimusinstituution tai tiedejulkaisijan edun nimissä”, kirjoittaa kansleri emerita Krista Varantola vierailijablogissa.