Syyskuun haku 2018 on avoinna 10.9.–1.10.2018. Näin haet -sivultamme löydät hakuilmoituksen ja -ohjeet sekä tietoa hakuprosessista.

Myyräkuume altistaa verenvuodoille, koska se lisää verisuonten läpäisevyyttä. Tomas Strandin tutkii, miten tautia aiheuttava Puumala-virus saa reaktion aikaan. Tulokset voivat auttaa kehittämään hoitoa myös vaikeampiin verenvuotokuumeisiin ja auttaa jopa Ebolan voittamisessa. 

Kuvantunnistuksessa konenäkö päihitti ihmissilmän vuosia sitten. Nyt haasteena on hyödyntää kolmiulotteista tietoa ympäristön havainnoinnissa, kertoo konenäkötutkija Janne Heikkilä. 

Mitä tapahtuisi, jos kaikki ihmiset olisivat täydellisiä? Ikaalisten Puistofilosofia-viikolla yleisöllä riitti pohdittavaa filosofisia aiheita käsitellessä.

Luonnonvarainen lohi valikoitui perinnöllisyystieteen tutkija Craig Primmerin kohteeksi useammastakin syystä:”Lohien ekologinen merkitys muille lajeille on suuri niin ravinnonlähteenä kuin muiden lajien saalistajana. Lohien koko vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen ja niiden tapa elää sekä makeassa että suolaisessa vedessä kiinnostaa."

Akatemiatutkija Marko Matikainen pyrkii selvittämään tutkimuksessaan, miten dynaaminen kuormitus vaikuttaa ihmisen pehmeisiin kudoksiin. Matikaisen tie akateemiseen maailmaan ei ollut suorin mahdollinen: Kiihtelysvaaran maaseudulla kasvanut poika ponnisti yliopistoon ammattikoulun ja teknillisen opiston kautta. Nyt Matikainen pyrkii mallintamaan ihmisen liikuntaelimistön, työ on käynnistynyt akillesjänteestä.

Suomalaisfyysikko Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnolla kehittämästään atomikerroskasvatusteknologiasta (ALD). Jatkuvasti kehittyvä ALD-teknologiaa hyödynnetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Suomessa alan vahvaa tutkimusperinnettä jatkavat esimerkiksi Mikko Ritala ja Markku Leskelä, jotka luotsaavat maailman tuotteliainta ALD-tutkimusryhmää.

Uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, Horizon Europe, muistuttaa rakenteeltaan nykyistä Horisontti2020-ohjelmaa uusilla elementeillä höystettynä.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä Suomen Akatemialle. Akatemia edistää niitä kaikkien tieteenalojen rahoituksen kautta.

Tekniikan Akatemia TAF myönsi Millennium-teknologiapalkinnon tekniikan tohtori Tuomo Suntolalle. Suntolan kehittämä atomikerroskasvatusteknologia (ALD) on maailmanlaajuisessa käytössä, sitä hyödynnetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Jatkuvasti kehittyvän ALD-teknologian ansiosta laitteet ovat paitsi pienempiä ja edullisempia, myös tehokkaampia.

Nanojääkaappeja, lämpömittareita ja kubitteja – akatemiaprofessori Jukka Pekolan työsarka on kvanttimaailmassa, lähellä absoluuttista nollapistettä.

Olemme koonneet syyskuun haun uudistukset yhdelle sivulle ja tietoja päivitetään kesän ja syksyn aikana. Tarkista ajantasaiset ohjeet ennen hakemista.

Tutkija Minna Torppa tutkii lukivaikeuden syntyä ja sitä, miten luku- ja kirjoitustaidon kehitystä voidaan tukea.

CERES-lippulaivassa tutkijat kehittävät uusia biopohjaisia materiaaleja mm. ligniiniselluloosasta. Täysin uudenlaisia materiaaleja voi tulevaisuudessa käyttää vaatteissa, kotitaloustarvikkeissa, ilman- ja vedenpuhdistusjärjestelmissä, seuraavan sukupolven katalyytteinä, ultrakevyissä kuljetusvälineissä ja energian talteenottojärjestelmissä.

Tilastotiede tuo läpimurtoja lääke- ja biotieteiden tutkimukseen.

Biometeorologiassa ei povata säätä sammakoilla vaan etsitään ilmakehän ja ympäristön välisiä yhteyksiä. Ilmatieteen laitoksen tutkija Pilvi Siljamo rakentaa mallia, joka ennustaa tuhohyönteisten ja kasvitautien aiheuttajien kulkeutumisen ilman mukana Suomeen.

Biopankkitutkimukselta odotetaan paljon. Miten tutkija pääsee hyödyntämään biopankkien näytteitä?

Merja Penttilä työskentelee biotekniikan tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänen erikoisalanaan on teollinen biotekniikka, synteettinen biologia, ja mikrobien parantaminen teolliseen tuotantoon.

Sosiaaliset tilanteemme edellyttävät entistä useammin reagointia monen asian välillä. Ajattele vaikka isää, joka keittää iltapuuroa, katsoo toisella silmällä uutisia, ja vahtii toisella silmällä lattialla leikkivää perheen pienintä. Samalla isän kädet vatkaavat puurokattilaa. Tätä kutsutaan multitaskaamiseksi, moniajoksi tai monitoiminnaksi. Professori Pentti Haddington kollegoineen tutkii, mitä tällaisessa moniajossa käytännössä tapahtuu.

Tekniikan tohtori Taru Tukiainen selvittää Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa X-kromosomin osuutta monitekijäisissä taudeissa ja sairastavuuden sukupuolieroissa.

Japanilaisprofessori Shinya Yamanaka palkittiin iPS-kantasolututkimuksestaan Millennium-teknologiapalkinnolla vuonna 2012. Suomessakin on hyödynnetty iPS-teknologiaa, mm. Itä-Suomen yliopiston professori Johanna Kuusisto tutkii paksuntavaa sydänlihassairautta iPS-kantasolujen avulla.