Suomen Akatemian huhtikuussa avaaman COVID-19-erityishaun rahoitettavat hankkeet on valittu. Rahoituksen saa 44 osahakemusta 12 organisaatiosta.

Suomen Akatemia on avannut nopean haun COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimukseen. Rahoituksella tuetaan SARS-CoV-2-rokote- ja lääkekehitystutkimusta ja koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusta.

Euroopan innovaationeuvoston (EIC) neuvonantajaryhmä on julkistanut visionsa neuvoston tulevalle toiminnalle. Neuvonantajaryhmä linjaa visiossaan, että Euroopan on suunnattava investointejaan vahvasti toimintaa uudistavien innovaatioiden tukemiseen, jotta kestävän kehityksen mukainen ja ihmiskeskeisen digitaalisen tulevaisuuden luominen onnistuu.

Koronavirustilanteen takia Suomen Akatemian kevään tilaisuudet ja kokoukset järjestetään etäyhteyksin. Osa tilaisuuksista peruutetaan tai siirretään myöhemmin pidettäviksi.

Vastuullisen arvioinnin seminaarissa 18. maaliskuuta julkistettiin kaksi suositusta tutkijan vastuullisen arvioinnin kehittämiseksi ja näiden käyttöä tukeva tutkijan ansioluettelomalli.

Duodecimin ja Suomen Akatemian vuoden 2020 konsensuslausuma nostaa aivojen ja mielen terveyden edistämisen vuosikymmenen pääasiaksi. Konsensusprosessiin osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan kehittämistarpeita löytyy tämän aiheen tiimoilta yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta.

Korostamme strategiassamme tutkimuksen korkeaa laatua tutkimusrahoituksen ensisijaisena kriteerinä. Kuten aiemminkin, strategia tuo esiin tutkimuksen monimuotoisen vaikuttavuuden sekä tieteen sisällä että muualla yhteiskunnassa. 

Pirjo Markkola on saanut Ruotsin kuninkaallisen kirjallisuus-, historia- ja antikviteettiakatemian  myöntämän Gad Rausingin palkinnon ansioistaan pohjoismaisen hyvinvointimallin tutkijana.

Tekoälyn ja digitalisaation tutkimuksen valtakunnallisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi on valittu Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila.

Luovuutta, uudistumista ja osaamista kestävällä pohjalla – Strategiassa esiteltävän vision mukaan korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut lisäävät suomalaisen tutkimus-, koulutus-, ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa.

Euroopan unioni on perustanut biotieteissä ja biolääketieteessä käytettävien kuvantamistekniikoiden eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (Euro-BioImaging ERIC), jossa on mukana 15 EU-maata. Sen johtokeskus tulee Turkuun.

Aka.fi:n uudet arviointia ja rahoituspäätöksiä esittelevät sivut on julkaistu. Sivustolta löytyvät arvioinnin ja päätöksenteon linjaukset, kriteerit sekä rahoituspäätökset. Akatemia julkaisee arviointiohjeet, rahoituspäätösten perusteet ja luottamuselinten linjaukset verkkosivuilla ennen hakujen avautumista.

Suomen Akatemia on aloittanut hankkeen, jossa tarkastellaan liikkuvuutta erityisesti tutkijan tehtävien näkökulmasta. Hankkeen aikana keskustellaan laajasti tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen palautteen ja ideoiden keruu toteutetaan virtuaalisesti jo kesäkuussa.

Syyskuun hakuprosessin uudistamisessa tavoitteena on ollut hakuilmoitustemme ja -ohjeistuksemme selkiyttäminen sekä hakijoiden tuen parantaminen. Akatemia kehittää hakuprosessejaan saadun palautteen perusteella.

Tietoarkistossa varmistetaan, että nyt kerättävät korona-aineistot ovat tulevaisuudessa käytettävissä ja avattavissa muille tutkijoille siten, että niistä on hyötyä vastaavissa tilanteissa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston julkinen teemakuulemistilaisuus järjestettiin torstaina 28.5. klo 13-15. Suoran verkkolähetyksen tallenne on katsottavissa verkkosivuillamme 12.6. asti.

Millä tavoin tutkimusinfrastruktuureja on koronapandemian aikana hyödynnetty ja kuinka niitä on tarkoitus jatkossa hyödyntää? Akatemian juttusarjassa aihetta avataan eri alojen näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan suurteholaskennan supertietokoneiden tarjoamaa tukea koronatutkimukseen.

Kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu Suomen Akatemian toiminnassa sekä tutkimusrahoituksen että viraston toiminnan sitoumuksissa. Myös tutkijoita kannustetaan kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen omassa tutkimuksessaan osana vastuullista tiedettä.

Ylijohtajamme Riitta Maijala avaa blogissaan, miten COVID-19-rahoituksella tuetaan ja nopeutetaan epidemiaan liittyvää relevanttia, ajankohtaista ja toteuttamiskelpoista tutkimusta ja sen hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Ensimmäisten, vuonna 2015 toteutetun Yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen rahoituksella toimineiden hankkeiden loppuraportit on hyväksytty.

Rahoituksen saivat professori Jan Klabbers Helsingin yliopistosta, professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen Akatemian tiedeasiantuntija Satu Huuha-Cissokho kirjoittaa blogissaan Trans-Atlantic Platform -verkoston mahdollistamasta yhteistyöstä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa.

”Rahaa ei pitäisi jakaa julkaisumäärien perusteella, ja lisäksi tutkimuseettiseltä kannalta on runsaasti näyttöä siitä, miten eri toimijat manipuloivat järjestelmää joko yksityisen tutkijan, tutkimusinstituution tai tiedejulkaisijan edun nimissä”, kirjoittaa kansleri emerita Krista Varantola vierailijablogissa.

Suomen kokonaismenestys ERC-hauissa on ollut nousujohteista, menestyksen vaihdellessa hakumuodosta toiseen. Vuoden 2019 haussa Otso Ovaskaisen LIFEPLAN-hankkeelle myönnettiin arvostettu Synergy Grant. Katso artikkelin yhteydessä video Ovaskaisen ERC-hakumenestyksestä.

Tiede itsessään sekä nimettyinä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Suomen tieteen ja tutkimuksen taso nähdään hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti. Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2019 -tutkimuksesta.