Akatemiatutkija Marko Matikainen pyrkii selvittämään tutkimuksessaan, miten dynaaminen kuormitus vaikuttaa ihmisen pehmeisiin kudoksiin. Matikaisen tie akateemiseen maailmaan ei ollut suorin mahdollinen: Kiihtelysvaaran maaseudulla kasvanut poika ponnisti yliopistoon ammattikoulun ja teknillisen opiston kautta. Nyt Matikainen pyrkii mallintamaan ihmisen liikuntaelimistön, työ on käynnistynyt akillesjänteestä.

Suomalaisfyysikko Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnolla kehittämästään atomikerroskasvatusteknologiasta (ALD). Jatkuvasti kehittyvä ALD-teknologiaa hyödynnetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Suomessa alan vahvaa tutkimusperinnettä jatkavat esimerkiksi Mikko Ritala ja Markku Leskelä, jotka luotsaavat maailman tuotteliainta ALD-tutkimusryhmää.

Uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, Horizon Europe, muistuttaa rakenteeltaan nykyistä Horisontti2020-ohjelmaa uusilla elementeillä höystettynä.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä Suomen Akatemialle. Akatemia edistää niitä kaikkien tieteenalojen rahoituksen kautta.

Tekniikan Akatemia TAF myönsi Millennium-teknologiapalkinnon tekniikan tohtori Tuomo Suntolalle. Suntolan kehittämä atomikerroskasvatusteknologia (ALD) on maailmanlaajuisessa käytössä, sitä hyödynnetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Jatkuvasti kehittyvän ALD-teknologian ansiosta laitteet ovat paitsi pienempiä ja edullisempia, myös tehokkaampia.

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus perustuu kansainväliseen vertaisarviointiin, jossa keskeisenä tekijänä on tutkimuksen laatu. Suurin osa Akatemian tutkimusrahoituksesta myönnetään yliopistoille. Aika ajoin nostetaan esiin kysymys siitä, miten Akatemian tutkimusrahoitus jakautuu yliopistojen kesken. Otto Auranen ja Anu Nuutinen pohtivat, miten voidaan tarkastella yliopistojen menestystä Akatemian rahoitushauissa.

Suomen Akatemia järjestää touko-kesäkuussa useita tapahtumia. Luvassa on mm. kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuriseminaari, Raddess-akatemiaohjelman avajaisseminaari sekä Tiedefoorumi. Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu heti mukaan.

Suomen Akatemia rahoittaa kahta saamelaisaiheista kärkihanketta. Niiden tavoitteena on edistää saamelaiskulttuuria kehittämällä saamelaismuseo Siidaa ja luomalla muistipankki kolttasaamelaisesta musiikkikulttuurista.

Jyrki Hakapää pohtii blogissaan, miten avoimen tieteen edistäminen sujuu. Tavoitetta edistetään parhaiten suunnatulla ja suunnitellulla yhteistyöllä.

Nanojääkaappeja, lämpömittareita ja kubitteja – akatemiaprofessori Jukka Pekolan työsarka on kvanttimaailmassa, lähellä absoluuttista nollapistettä.

Kyselystä nousee viisi suositusta kliinisen tutkijanuran kehittämiseksi.

6Genesis -lippulaivassa tutkitaan langattomia verkkoteknologioita, 5G-tietoliikennestandardin käyttöönottoa ja sen jälkeen tulevaa 6G-standardia. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen 6G-tutkimusohjelma globaalisti. 

Tilastotiede tuo läpimurtoja lääke- ja biotieteiden tutkimukseen.

Biometeorologiassa ei povata säätä sammakoilla vaan etsitään ilmakehän ja ympäristön välisiä yhteyksiä. Ilmatieteen laitoksen tutkija Pilvi Siljamo rakentaa mallia, joka ennustaa tuhohyönteisten ja kasvitautien aiheuttajien kulkeutumisen ilman mukana Suomeen.

Biopankkitutkimukselta odotetaan paljon. Miten tutkija pääsee hyödyntämään biopankkien näytteitä?

Merja Penttilä työskentelee biotekniikan tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänen erikoisalanaan on teollinen biotekniikka, synteettinen biologia, ja mikrobien parantaminen teolliseen tuotantoon.

Sosiaaliset tilanteemme edellyttävät entistä useammin reagointia monen asian välillä. Ajattele vaikka isää, joka keittää iltapuuroa, katsoo toisella silmällä uutisia, ja vahtii toisella silmällä lattialla leikkivää perheen pienintä. Samalla isän kädet vatkaavat puurokattilaa. Tätä kutsutaan multitaskaamiseksi, moniajoksi tai monitoiminnaksi. Professori Pentti Haddington kollegoineen tutkii, mitä tällaisessa moniajossa käytännössä tapahtuu.

Tekniikan tohtori Taru Tukiainen selvittää Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa X-kromosomin osuutta monitekijäisissä taudeissa ja sairastavuuden sukupuolieroissa.

Japanilaisprofessori Shinya Yamanaka palkittiin iPS-kantasolututkimuksestaan Millennium-teknologiapalkinnolla vuonna 2012. Suomessakin on hyödynnetty iPS-teknologiaa, mm. Itä-Suomen yliopiston professori Johanna Kuusisto tutkii paksuntavaa sydänlihassairautta iPS-kantasolujen avulla.