Vastuullinen tutkijanarviointi

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus perustuu kilpailuun ja kansainväliseen vertaisarviointiin. Hakemusten arviointi kohdistuu pääasiassa tutkimussuunnitelman arviointiin, mutta etenkin tutkijalle suunnatuissa rahoitusmuodoissa myös tutkijanarviointi on keskeistä.

Akatemia on painottanut aina toiminnassaan vastuullista tutkijanarviointia ja vastuullisen tieteen asiakokonaisuudet ovat olleet mukana Akatemian rahoitusperiaatteissa jo lähes kymmenen vuotta. Akatemia kehittää arviointikäytänteitään jatkuvasti, ja vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteita on tarkennettu osana Akatemian koko rahoitusprosessia.

Akatemia on linjannut vuonna 2020, että vastuullinen tutkijanarviointi on yksi keskeisiä vastuullisen tieteen elementtejä. Tarkoituksena on tällä tavoin siirtyä kohti täsmällisempiä ja kattavasti tiedeyhteisön toiminnan huomioivia ohjeistuksia. Linjauksen tukena on Akatemian sitoutuminen kansainvälisiin ja kansallisiin julistuksiin tutkijan arvioinnin kehittämisessä. Julistuksiin lukeutuvat tutkijan arvioinnin kehittämiseen liittyvä DORA-julistus ja Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt - Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus (pdf).

Suomen Akatemia noudattaa toiminnassaan vastuullisen arvioinnin periaatteita

Suomen Akatemia noudattaa kaikessa tutkimusrahoitustoiminnassa vastuullisia toimintatapoja huomioiden esteellisyydet ja luottamuksellisuuden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tieteen avoimuuden ja kestävän kehityksen periaatteet.

Vastuullisen arvioinnin periaatteina ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus. Akatemian hakemusarviointikäytänteet ja arviointikriteerit sekä päätösten periaatteet kuvataan avoimesti hakuohjeiden ja -ilmoitusten yhteydessä ja ne ovat kaikkien vapaasti saatavilla. Lisäksi hakemuksia arvioivat asiantuntijat perehdytetään vastuulliseen arviointiin osana arviointiohjeistusta.

Moninaiset tutkijan urapolut, tutkimuksen vaikuttavuus sekä avoimuuden edistäminen otetaan myös päätöksenteossa huomioon. Rahoituspäätösten tekoa ohjaavat kriteerit sekä linjaukset ovat nähtävillä Akatemian verkkosivuilla ennen hakujen avautumista. 

Vastuullisessa tutkijanarvioinnissa huomioidaan entistä paremmin tutkimustuotosten laatua

Vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteiden mukaan lehtiperusteisen metriikan sijaan arvioinnissa painotetaan entistä vahvemmin tutkimussuunnitelman ja hakijan kompetenssin arviointia, joka ei perustu määrällisiin mittareihin, sekä julkaisujen tieteellistä sisältöä ja laatua. Lisäksi tutkijan saavutuksia arvioidaan moninaisten tuotosten ja tutkijanuran tehtävien kautta ja katkokset tutkijanuralla huomioidaan saavutuksia arvioitaessa. Nämä periaatteet ovat osa Akatemian koko rahoitusprosessia.

Akatemiassa on käytössä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomalli: TENK:n uudistettu ansioluettelomalli, joka nostaa hakijan moninaiset tutkimustuotokset entistä paremmin arvioinnissa ja päätöksenteossa huomioitaviksi. Lisäksi hakijaa pyydetään hakemuksessaan nostamaan esiin enintään 10 keskeisintä julkaisuaan ja enintään 10 muuta tutkimustuotostaan sekä perustelemaan niiden merkitys hakemukselle ja tutkijan uralle. Keskeistä on, että lehtiperusteisen metriikan käyttö arvioinnissa on kielletty, eikä hakija voi myöskään liittää hakemukseensa metriikkatietoja (esimerkiksi lehden vaikuttavuuskerroin JIF tai JUFO-luokitus).

Akatemia ei myöskään katso muiden erikseen käytettävien viittausmetriikoiden kuvailevan kattavasti julkaisun tai julkaisujen vaikuttavuutta, tärkeyttä tai laatua. Metriikan käyttöä arvioinnin tukena ei kielletä, mutta Akatemia korostaa ohjeistuksessaan, että sen käytön on oltava vastuullista ja käyttöön liittyvät ongelmat tiedostavaa.  Potentiaalisesti viittausmetriikka voi olla harhaanjohtavaa vertaisarvioinnissa. Tämänkaltainen metriikka on riippuvaista eri tieteenalojen viittauskäytännöistä. Siksi se ei ole luotettavasti vertailtavissa oleva mittari usein monitieteellisissä arviointipaneeleissa.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?