Vastuullinen tutkijanarviointi

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus perustuu kilpailuun ja kansainväliseen vertaisarviointiin. Hakemusten arviointi kohdistuu pääasiassa tutkimussuunnitelman arviointiin, mutta etenkin tutkijalle suunnatuissa rahoitusmuodoissa myös tutkijanarviointi on keskeistä.

Akatemia on painottanut aina toiminnassaan vastuullista tutkijanarviointia ja vastuullisen tieteen asiakokonaisuudet ovat olleet mukana Akatemian rahoitusperiaatteissa jo lähes kymmenen vuotta. Akatemia kehittää arviointikäytänteitään jatkuvasti, ja vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteita on tarkennettu osana Akatemian koko rahoitusprosessia.

Akatemia on linjannut vuonna 2020, että vastuullinen tutkijanarviointi on yksi keskeisiä vastuullisen tieteen elementtejä. Tarkoituksena on tällä tavoin siirtyä kohti täsmällisempiä ja kattavasti tiedeyhteisön toiminnan huomioivia ohjeistuksia. Linjauksen tukena on Akatemian sitoutuminen kansainvälisiin ja kansallisiin julistuksiin tutkijan arvioinnin kehittämisessä. Julistuksiin lukeutuvat tutkijan arvioinnin kehittämiseen liittyvä DORA-julistus, kansainvälinen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta (CoARA) sekä Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt - Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus (pdf).

Suomen Akatemia noudattaa toiminnassaan vastuullisen arvioinnin periaatteita

Suomen Akatemia noudattaa kaikessa tutkimusrahoitustoiminnassa vastuullisia toimintatapoja huomioiden esteellisyydet ja luottamuksellisuuden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tieteen avoimuuden ja kestävän kehityksen periaatteet.

Vastuullisen arvioinnin periaatteina ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus. Akatemian hakemusarviointikäytänteet ja arviointikriteerit sekä päätösten periaatteet kuvataan avoimesti hakuohjeiden ja -ilmoitusten yhteydessä ja ne ovat kaikkien vapaasti saatavilla. Lisäksi hakemuksia arvioivat asiantuntijat perehdytetään vastuulliseen arviointiin osana arviointiohjeistusta.

Moninaiset tutkijan urapolut, tutkimuksen vaikuttavuus sekä avoimuuden edistäminen otetaan myös päätöksenteossa huomioon. Rahoituspäätösten tekoa ohjaavat kriteerit sekä linjaukset ovat nähtävillä Akatemian verkkosivuilla ennen hakujen avautumista. 

Vastuullisessa tutkijanarvioinnissa huomioidaan entistä paremmin tutkimustuotosten laatua

Vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteiden mukaan arvioinnissa painotetaan lehtiperusteisen metriikan sijaan entistä vahvemmin tutkimussuunnitelman ja hakijan kompetenssin arviointia, joka ei perustu määrällisiin mittareihin. Lisäksi arvioinnissa painotetaan entistä vahvemmin julkaisujen tieteellistä sisältöä ja laatua. Myös tutkijan saavutuksia arvioidaan moninaisten tuotosten ja tutkijanuran tehtävien kautta, ja katkokset tutkijanuralla huomioidaan saavutuksia arvioitaessa. Nämä periaatteet ovat osa Akatemian koko rahoitusprosessia.

Akatemiassa on käytössä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomalli: TENK:n uudistettu ansioluettelomalli, joka nostaa hakijan moninaiset tutkimustuotokset entistä paremmin arvioinnissa ja päätöksenteossa huomioitaviksi. Hakemuksessa hakijaa pyydetään nostamaan esiin enintään kymmenen keskeisintä julkaisuaan ja enintään kymmenen muuta tutkimustuotostaan sekä perustelemaan näiden merkitys hakemukselle ja tutkijan uralle. Lisäksi akatemiatutkijan rahoitusmuodossa ansioluetteloa on laajennettu narratiivilla ”Ansiot ja pätevöityminen”. Tässä osiossa hakija kuvaa, miten hän voi rahoituksen avulla pätevöityä ja edetä merkittävästi urallaan kohti vaativimpia tutkijantehtäviä sekä vakiinnuttaa asemansa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä.

Keskeistä on myös, että lehtiperusteisen metriikan käyttö arvioinnissa on kielletty, eikä hakija voi myöskään liittää hakemukseensa metriikkatietoja (esimerkiksi lehden vaikuttavuuskerroin JIF tai JUFO-luokitus).

Akatemia ei myöskään katso muiden erikseen käytettävien viittausmetriikoiden kuvailevan kattavasti julkaisun tai julkaisujen vaikuttavuutta, tärkeyttä tai laatua. Metriikan käyttöä arvioinnin tukena ei kielletä, mutta Akatemia korostaa ohjeistuksessaan, että sen käytön on oltava vastuullista ja käyttöön liittyvät ongelmat tiedostavaa. Potentiaalisesti viittausmetriikka voi olla harhaanjohtavaa vertaisarvioinnissa. Tämänkaltainen metriikka on riippuvaista eri tieteenalojen viittauskäytännöistä. Siksi se ei ole luotettavasti vertailtavissa oleva mittari usein monitieteellisissä arviointipaneeleissa.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?