Vastuullinen tutkijanarviointi

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus perustuu kilpailuun ja kansainväliseen vertaisarviointiin. Hakemusten arviointi kohdistuu pääasiassa tutkimussuunnitelman arviointiin, mutta etenkin tutkijalle suunnatuissa rahoitusmuodoissa myös tutkijanarviointi on keskeistä.

Akatemia noudattaa kaikessa tutkimusrahoitustoiminnassa vastuullisia toimintatapoja huomioiden esteellisyydet ja luottamuksellisuuden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tieteen avoimuuden ja kestävän kehityksen periaatteet.

Vuonna 2020 Akatemia linjasi, että vastuullinen tutkijanarviointi on yksi keskeisiä vastuullisen tieteen elementtejä. Linjauksen tukena on Akatemian sitoutuminen kansainvälisiin sekä kansallisiin julistuksiin tutkijan ja tutkimuksen arvioinnin kehittämisessä. Sitoumuksiin lukeutuvat  San Francisco Declaration on Research Assessment eli DORA-julistus, kansainvälinen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta (CoARA) sekä Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt - Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus (pdf).

Suomen Akatemia noudattaa toiminnassaan vastuullisen arvioinnin periaatteita.

Vastuullisen arvioinnin periaatteina ovat läpinäkyvyys, integriteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus. Akatemian hakemusarviointikäytänteet ja arviointikriteerit sekä päätösten periaatteet kuvataan avoimesti hakuohjeiden ja -ilmoitusten yhteydessä ja ne ovat kaikkien vapaasti saatavilla.

Moninaiset tutkijan urapolut, tutkimuksen vaikuttavuus sekä avoimuuden edistäminen otetaan myös päätöksenteossa huomioon. Rahoituspäätösten tekoa ohjaavat kriteerit sekä linjaukset ovat nähtävillä Akatemian verkkosivuilla ennen hakujen avautumista.

Vastuullisessa tutkijanarvioinnissa painotetaan laatua määrän sijaan

Vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteiden mukaan tutkijan saavutuksia arvioidaan moninaisten tuotosten ja tutkijanuran tehtävien kautta. Arvioinnissa painotetaan tutkimussuunnitelman ja hakijan kompetenssin laadullista arviointia, joka ei perustu määrällisiin mittareihin, kuten viittaus- tai lehtiperusteiseen metriikkaan. Lisäksi arvioinnissa painotetaan entistä vahvemmin julkaisujen tieteellistä sisältöä ja laatua. Myös katkokset tutkijanuralla huomioidaan saavutuksia arvioitaessa. Nämä periaatteet ovat osa Akatemian koko rahoitusprosessia.

Akatemiassa on käytössä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomalli: TENK:n uudistettu ansioluettelomalli, joka nostaa hakijan moninaiset tutkimustuotokset entistä paremmin arvioinnissa ja päätöksenteossa huomioitaviksi. Hakemuksessa hakijaa pyydetään nostamaan esiin keskeisimmät julkaisunsa ja muut tutkimustuotokset sekä perustelemaan näiden merkitys hakemukselle ja tutkijan uralle. Lisäksi akatemiatutkijan rahoitusmuodossa ansioluetteloa on laajennettu narratiivilla ”Ansiot ja pätevöityminen”. Tässä osiossa hakija kuvaa, miten hän voi rahoituksen avulla pätevöityä ja edetä merkittävästi urallaan kohti vaativimpia tutkijantehtäviä sekä vakiinnuttaa asemansa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä.

Keskeistä on myös, että lehtiperusteisen metriikan käyttö arvioinnissa on kielletty, eikä hakija voi myöskään liittää hakemukseensa metriikkatietoja (esimerkiksi lehden vaikuttavuuskerroin JIF tai JUFO-luokitus).

Akatemia ei myöskään katso muiden erikseen käytettävien viittausmetriikoiden kuvailevan kattavasti hakijan kompetenssia eikä julkaisun tai julkaisujen vaikuttavuutta, tärkeyttä tai laatua. Metriikan käyttöä arvioinnin tukena ei kielletä, mutta Akatemia korostaa ohjeistuksessaan, että sen käytön on oltava vastuullista ja käyttöön liittyvät ongelmat tiedostavaa. Potentiaalisesti viittausmetriikka voi olla harhaanjohtavaa vertaisarvioinnissa. Tämänkaltainen metriikka on riippuvaista eri tieteenalojen viittauskäytännöistä. Siksi se ei ole luotettavasti vertailtavissa oleva mittari usein monitieteellisissä arviointipaneeleissa.

Akatemia perehdyttää hakemuksia arvioivat asiantuntijat sekä päätöksistä vastaavien luottamuselinten jäsenet vastuulliseen arviointiin.