FIRI2022: Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit -haku

EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille. Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Jäsenmaiden saama RRF-rahoitus perustuu kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin (RRP). EU:n neuvosto hyväksyi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman syksyllä 2021. Suomen suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvän tutkimusinfrastruktuurikokonaisuuden avulla rahoitetaan tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä painottaen vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita. Suomen Akatemia toteuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa 25 miljoonan euron lisärahoituksella, joka kohdennetaan paikallisille tutkimusinfrastruktuureille.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian 2020–2030 visiona on, että korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuuripalvelut lisäävät suomalaisen tutkimus-, koulutus-, ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa. Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen puute on tunnistettu strategiassa haasteeksi.

Tutkimusorganisaatioilla, kuten yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on käytössään paikallisia tutkimusinfrastruktuureja, joilla on tärkeä rooli näiden organisaatioiden tutkimustoiminnalle ja yhteistyölle alueen TKI-toimijoiden kanssa. Ne myös muodostavat perustan kansalliselle ja kansainväliselle tutkimusinfrastruktuuriyhteistyölle. Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien tulisi olla ajantasaisia ja vastata tutkimuksen, opetuksen, yritysten ja muiden toimijoiden tarpeisiin.

Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien haun tavoitteena on tukea paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä, digitalisaation kasvun ja vihreän siirtymän huomioivien tutkimusinfrastruktuurien rakentamista tai kehittämistä.

Haussa rahoitettavien tutkimusinfrastruktuureiden tulee noudattaa soveltuvaa kansallista ja Euroopan Unionin ympäristölainsäädäntöä sekä ”Do No Significant Harm” -periaatetta (DNSH). DNSH-periaatteen mukaisesti rahoitettava hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa EU:n taksonomia-asetuksessa määritellylle kuudelle ympäristötavoitteille, jotka ovat:

• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
• Siirtyminen kiertotalouteen
• Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä (ml. jatkokäyttö) [poikkeuksena ovat sellaiset maakaasua käyttävät sähkön- ja/ tai lämmöntuotannon sekä näihin kuuluvan siirto- ja jakeluinfrastruktuurin hankkeet, jotka vastaavat komission DNSH-ohjeen (2021/C58/01) liitteen III ei merkittävää haittaa -periaatetta] sekä kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin [rajaus ei koske tämän toimenpiteen toimia laitoksissa, jotka ovat yksinomaan keskittyneet käsittelemään kierrätykseen kelpaamatonta vaarallista jätettä, ja olemassa olevissa laitoksissa, joissa tähän toimenpiteeseen kuuluvien toimien tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta, savukaasujen talteenottoa, varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenottoa jätteenpolttolaitosten tuhkasta edellyttäen, että toimet eivät lisää laitoksen jätteenkäsittelykapasiteettia tai

jatka laitoksen käyttöikää; josta näyttö on esitetty laitostasolla] ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyviä hankkeita [rajaus ei koske olemassa oleviin mekaanis-biologisiin käsittelylaitoksiin kohdistuvia toimia, mikäli toimien tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta tai asentaa jälkikäteen laitoksessa erotellun biojätteen kompostointiin ja anaerobiseen mädätykseen tarkoitettuja kierrätysratkaisuja, edellyttäen että toimet eivät lisää laitoksen jätteenkäsittelykapasiteettia tai laitoksen elinikää; josta näyttö on esitetty laitostasolla] ei rahoiteta. Rahoitusta ei myönnetä myöskään hankkeille, joissa jätteiden pitkäaikainen loppusijoittaminen voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Lue lisää DNSH-periaatteesta komission verkkosivuilta ja valtiovarainministeriön verkkosivuilta.

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen kuvataan erillisellä liitteellä hakemuksessa. Lisäksi Akatemia voi haun päätyttyä edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta. Periaatteen toteutumista voidaan arvioida ja seurata rahoitettavien hankkeiden rahoituskauden ajan myöhemmin tarkentuvan ohjeistuksen mukaisesti. Rahoitettujen hankkeiden päätyttyä arvioidaan rahoituksen tavoitteiden toteutumista ja tuloksia EU:n vaatimukset huomioiden.

Käsitteiden määrittely

Tutkimusinfrastruktuuri

Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimuslaitteistojen, -aineistojen ja niihin liittyvien palveluiden varanto, joka lisää suomalaisen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuutta ja kansainvälistä vetovoimaa. Tutkimusinfrastruktuuripalvelut mahdollistavat tutkimus- ja kehitystyön, tukevat tutkijankoulutusta ja opetusta sekä ylläpitävät ja kehittävät tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja näin edistävät tutkimuksen laatua, uudistumista ja kilpailukykyä, vahvistavat tutkimusympäristöjen monimuotoista vaikuttavuutta sekä lisäävät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimuksen kannalta oleellisia laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja, monitieteisiä tutkimuskeskuksia, tutkimusasemia, kokoelmia, kirjastoja ja muita muistiorganisaatioita sekä näiden käyttöön liittyviä palveluja. Suuret tieteelliset tutkimusinfrastruktuurit ovat usein yhteiskäyttöisiä ja kansainvälisiä tarjoten yhteistyömahdollisuuksia sekä koti- että ulkomaalaisille tutkijoille ja muille toimijoille.

Tutkimusinfrastruktuurit voivat olla keskitettyjä eli yhteen paikkaan sijoittuneita, hajautettuja tai virtuaalisia ja ne voivat muodostaa toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia ja verkostoja.

Paikallinen tutkimusinfrastruktuuri

Paikallinen tutkimusinfrastruktuuri on paikallisesti tai alueellisesti merkittävä, digitalisaation kasvun ja vihreän siirtymän huomioiva, tutkimusvälineiden, -laitteistojen, -aineistojen ja -palvelujen varanto, joka edistää laadukasta tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Kyseessä voi olla jo toimiva tai rakenteilla oleva tutkimusinfrastruktuuri. Paikallinen tutkimusinfrastruktuuri tukee isäntäorganisaation strategiaa. Se vahvistaa paikallista/alueellista erikoistumista ja kasvua sekä toimii (paikallisena/alueellisena) osaamisen keskittymänä, yhteistyön alustana tai kumppanina. Paikallisella tutkimusinfrastruktuurilla on oltava suunnitelma palvelujen ylläpidosta, kehittämisestä ja saatavuudesta. Paikallisella tutkimusinfrastruktuurilla tuotetun datan täytyy olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä.

Tutkimusorganisaatio

Tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan sellaista yhteisöä, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia laajasti koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Tutkimusorganisaatioita ovat esimerkiksi korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt niiden oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta. Kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa, esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä, käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin.

Paikallisen tutkimusinfrastruktuurin ja sen hankkeen tunnusmerkit

Tutkimuksellinen merkittävyys

Tutkimusinfrastruktuurilla on paikallinen, usein myös alueellinen merkittävyys korkeatasoiselle tutkimukselle.

Yhteistyö ja vaikuttavuus

Tutkimusinfrastruktuuri tuottaa lisäarvoa alueelle kasvattamalla alueen elinvoimaa, osaamista ja innovaatiopotentiaalia ja tukemalla TKI-toimijoiden välisiä kumppanuuksia. Tutkimusinfrastruktuuri tukee alueellista erikoistumista ja elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua. Lisäksi se edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömahdollisuuksia ja ratkaisukeskeisen tiedon tuottamista yhteiskunnan tarpeisiin.

Omistajuus ja osaaminen

Tutkimusinfrastruktuurin omistajuus on selvä ja omistajan/omistajien oikeudet, velvollisuudet ja roolit ovat tiedossa. Tutkimusinfrastruktuurin henkilöstöllä on riittävä asiantuntemus palveluiden toteuttamiseen.

Palvelut ja käyttäjäkunta

Tutkimusinfrastruktuurilla on selkeä käyttöpolitiikka, joka mahdollistaa monimuotoisen käyttäjäkunnan ja tutkimusinfrastruktuurin tarjoamien palveluiden saatavuuden.

Digitaalisuus ja data

Tutkimusinfrastruktuuri tarjoaa käyttäjille tukea ja ohjeita sillä tuotettujen tutkimusaineistojen saattamiseksi FAIR-periaatteiden mukaisiksi. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurin toiminnassa huomioidaan digitalisaation ja dataintensiivisyyden kasvun tuomat muutokset.

Vastuullisuus ja vihreä siirtymä

Tutkimusinfrastruktuurin toiminta on tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Tutkimusinfrastruktuurin toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteita kuten hiilineutraaliustavoite. Tutkimusinfrastruktuurilla on konkreettisia toimia vihreässä siirtymässä kohti hiilineutraaliutta.

Budjetti ja rahoitus

Tutkimusinfrastruktuurilla on vähintään viiden vuoden rahoitussuunnitelma palvelujen ylläpitoa ja kehittämistä varten.

Riskienhallinta

Tutkimusinfrastruktuurilla on oltava riskienhallintasuunnitelma. Myös hankkeessa on tunnistettava mahdolliset riskit, ja hankkeella on oltava toteuttamiskelpoinen riskienhallintasuunnitelma.

Hakijana on tutkimusorganisaatio. Tutkimusorganisaatio valitsee hakemuksen vastuuhenkilön, joka jättää hakemuksen. Kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla olevat infrastruktuurit (tiekarttahakemuksessa kuvattu toiminnallinen kokonaisuus) tai FIRI2021-haussa myönteisen rahoituspäätöksen saaneet tutkimusinfrastruktuurit eivät ole tässä haussa hakukelpoisia. Rahoituksen edunsaajana ei voi olla Euroopan päästökauppajärjestelmän (European Union Emission Trading System) alainen yritys.

Vastuuhenkilö voi olla tutkimusinfrastruktuurin johtaja tai muu tutkimusorganisaation hyväksymä henkilö. Tyypillisesti hän on konsortion johtaja. Vastuuhenkilö vastaa hakemuksesta kokonaisuudessaan. Hakemus tehdään ja jätetään (Submit) Suomen Akatemian verkkoasioinnissa. Hakemuksen laatimiseen voivat osallistua myös vastuuhenkilön valtuuttamat henkilöt kuten esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin varajohtaja. Valtuutus annetaan verkkoasioinnissa Valtuutus (Authorisation) -välilehdellä. Valtuutuksen keston voi määrittää verkkoasioinnissa. Valtuutus päättyy kuitenkin viimeistään hakuajan umpeuduttua. Vastuuhenkilön ei tule valtuuttaa itseään.

Suorituspaikan sitoumuksen antaa tutkimusorganisaation ylin johto. Sitoumus annetaan verkkoasioinnissa. Huom! Vain ylimmällä johdolla (rehtoraatti tai vastaava) on oikeus antaa suorituspaikan sitoumus.

Konsortiomuotoinen hakemus

Mikäli tutkimusinfrastruktuuria isännöi useampi tutkimusorganisaatio, ne voivat muodostaa konsortion. Lue ohje konsortiohakemuksesta. Konsortiomuotoisen hakemuksen laatii hakemuksen vastuuhenkilö (tyypillisesti konsortion johtaja), joka voi olla tutkimusinfrastruktuurin johtaja tai muu tutkimusorganisaation hyväksymä henkilö. Kaikkien konsortio-osapuolina toimivien tutkimusorganisaatioiden täytyy osoittaa sitoumuksensa hakemukseen Akatemian verkkoasioinnissa. Huom! Vain ylimmällä johdolla (rehtoraatti tai vastaava) on oikeus antaa suorituspaikan sitoumus.

Konsortion johtajan (hakemuksen vastuuhenkilö) on täytettävä konsortion perustiedot Akatemian verkkoasioinnissa muiden osapuolten osalta. Huom! Konsortio-osapuolet eivät pysty tarkastelemaan koko konsortion hakemusta ilman valtuutusta (kuvattu yllä). Hakemus on kuitenkin nähtävissä verkkoasioinnissa näytön vasemmassa reunassa Hakemuksesi lomakemuodossa (PDF) -linkistä.

Jos vastuuhenkilö on kolmen edellisen vuoden aikana todetusti syyllistynyt tutkimusvilppiin, Akatemia jättää hakemuksen tutkimatta.

Suomen Akatemia on varautunut rahoittamaan infrastruktuureita paikalliset tutkimusinfrastruktuurit -rahoitushauissa yhteensä arviolta 25 miljoonalla eurolla. Akatemialta haettavan rahoitusosuuden suositeltava alaraja on yksittäisen hakemuksen osalta 200 000 euroa. Konsortiohakemuksessa osahankkeen suositeltava alaraja on 100 000 euroa ja koko konsortion suositeltava alaraja on 600 000 euroa.

Rahoitus on tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurin perustamisen suunnittelu- ja investointikuluihin, kuten laitteiden ja järjestelmien hankintaan sekä palveluiden muodostamiseen. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää olemassa olevan tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen tai merkittävään päivittämiseen. Hankintojen on tultava osaksi nykyistä tai rakenteilla olevaa paikallista tutkimusinfrastruktuuria.

Rahoitusta voidaan myöntää myös palkkauskuluihin, kun palkattavan henkilön toimenkuva liittyy yllä kuvattuihin toimintoihin. Valtionavustusta voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä palkkakustannuksiin, jos hakijalla on valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja esteitä, jotka liittyvät laittoman työvoiman palkkaamiseen.

Rahoitusta ei ole tarkoitettu tutkimusinfrastruktuurin käyttökuluihin tai pysyväisluonteisiin toimintamenoihin.

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset erityisehdot:

1. Rahoituksen vastaanottaminen tulee tehdä viipymättä ja enintään 3 arkipäivän kuluessa rahoituspäätöksen vastaanottamisesta.

2. Rahoituskauden pidentäminen on mahdollista vain erityisistä syistä ja enintään 31.12.2025 asti.

3. Rahoitussuunnitelman kustannusarvion laadinnassa tulee pyrkiä noudattamaan valtion talousarvion vuosieriä (2023: 33,3 %, 2024: 33,3 %, 2025: 33,3 %). Rahoituksen käytössä voi poiketa vain perustelluista syistä.

4. Rahoituksen maksatusaikataulu voi poiketa Akatemian rahoitusehtojen mukaisesta aikataulusta. Akatemia ohjeistaa suorituspaikkoja RRF-rahoituksen maksatukseen liittyvissä asioissa.

5. Hankkeen loppuraportti jätetään Suomen Akatemian verkkoasiointiin 31.03.2026 mennessä. Lisäksi hankkeilta edellytetään väliraportointia 31.12.2025 mennessä.
   
   Hankkeen tulee varautua myös myöhemmin tarkentuviin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano- ja raportointivaatimuksiin (sisältäen muun muassa DNSH-periaatteen toteutumisen arvioinnin ja seurannan). Raportoimatta jättäminen voi johtaa rahoituksen takaisinperintään.
   
   
6. Suomen Akatemia edellyttää hankkeelta tilintarkastusta. Tilintarkastuskertomus tulee toimittaa Akatemiaan kolmen kuukauden kuluessa rahoituskauden päättymisestä. Määräaika on ehdoton. Tilintarkastuskertomuksen toimittamatta jättäminen määräaikaan mennessä voi johtaa rahoituksen takaisinperintään.

7. Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys esittämällä sekä unionin tunnus että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.
8. Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee vastuullisen johtajan ilmoittaa tästä Akatemiaan viipymättä.
9. Rahoituksen saajien on säilytettävä kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin taikka kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa.

Rahoitusta ei myönnetä hankkeelle, joille on jo myönnetty päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista.

Akatemian rahoitusta ei voi käyttää taloudelliseen toimintaan. Lue lisää taloudellisen toimijan rahoituskelpoisuudesta.

Rahoitus toteutetaan alla olevin ohjein edellyttäen, että Euroopan komissio hyväksyy tässä esitetyt hakuohjeet. Alustavan aikataulun mukaan asia käsitellään maaliskuun 2022 aikana.

Edellytykset suorituspaikalta

Tutkimusaineistojen säilyttämisen ja avaamisen kulut katsotaan kuuluvan tutkimusinfrastruktuurihankkeen suorituspaikan yleiskustannuksiin, mutta niitä voidaan myös perustellusti hyväksyä Akatemian rahoituksesta katettaviksi kuluiksi. Jos tutkimusinfrastruktuurin rakentaminen tai merkittävä päivittäminen sekä palveluiden muodostaminen painottuvat suurten datamäärien käsittelyyn tai hankkeen datan käsittely vaatii poikkeuksellisen paljon työvoimaa tai työaikaa, voi hankkeessa hakea datankäsittelyyn liittyvää rahoitusta palkkakuluihin. Hankkeeseen voi tällöin palkata henkilön, jonka työaikaa kuluu datan hallinnan ja käsittelyn tehtäviin.

Suorituspaikka sitoutuu myös siihen, että aineistonhallintapolitiikka on toteutettavissa suorituspaikassa ja toimenpiteet noudattavat hyvää aineistonhallintatapaa.

Suomen Akatemian rahoituksella hankitut tarvikkeet, laitteet ja kirjallisuus jäävät suorituspaikan omistukseen ja hallintaan. Tutkimusinfrastruktuurien osalta voidaan eri osapuolten kesken sopia myös muusta menettelystä. Usean suorituspaikan yhteishankkeissa tulee osapuolten kesken kirjallisesti sopia tutkimusinfrastruktuurin käytöstä, omistusosuuksista ja sijoituspaikasta, myös rahoituskauden jälkeisenä aikana. Sopimus säilytetään osana hankinta-asiakirjoja. Sopimusta ei tarvitse toimittaa Akatemiaan.

Vastaanottaessaan tutkimusrahoituksen suorituspaikka vastaa siitä, että mahdolliset tutkimuksen tekemiseen tarvittavat eettisten toimikuntien lausunnot ja -luvat on hankittu ennen hankkeen alkamista.

Lue lisää suorituspaikan sitoumuksesta.

Hakemuksen jättäminen ja täydentäminen

Hakemuksen vastuuhenkilö jättää hakemuksen Suomen Akatemian verkkoasioinnissa. Hakuaika on ehdoton. Haku aukeaa 6.4.2022 ja päättyy 12.5.2022 klo 16.15 Suomen aikaa.

Jätä hakemus hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Voit jättää vain sellaisen hakemuksen, jossa on kaikki pakolliset tiedot ja liitteet. Konsortion yhteisen hakemuksen jättää konsortion johtaja. Hän voi jättää hakemuksen (Submit application) vasta, kun kaikki osahankkeet ovat merkinneet omat hakemuksensa valmiiksi (Tag as complete).

Jo jätettyä hakemusta voi muuttaa ennen hakuajan päättymistä esimerkiksi vaihtamalla hakemuksen liitteitä. Jos huomaat hakuajan päätyttyä merkittäviä puutteita hakemuksessa, ota välittömästi yhteyttä hakuilmoituksessa mainittuun yhteyshenkilöön, jolloin hakemus voidaan avata täydennettäväksi. Kun olet täydentänyt hakemusta, sinun tulee jättää se uudelleen. Täydennys otetaan huomioon, jos se on ajallisesti mahdollista hakemuksen arviointi- ja päätöksentekoprosessin kannalta. Akatemia voi pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan. Jos hakija ei ole täydentänyt hakemustaan määräaikaan mennessä, hakemus voidaan jättää käsittelemättä (tutkimatta). Hakijan on huolehdittava, että yhteystiedot (sähköpostiosoite) ovat ajan tasalla.

Hakemuksen vireille tulo

Hallintolain 17 §:n ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan vastuu hakemuksen saapumisesta perille määräajassa on lähettäjällä. Hakemuksen katsotaan olevan vireillä, kun verkkoasioinnin lomake ja asioinnissa pakollisiksi määritellyt liitteet on jätetty verkkoasiointiin. Järjestelmä ilmoittaa onnistuneesta hakemuksen jättämisestä sähköpostilla hakijan ilmoittamaan osoitteeseen.

Jos hakija ei ole jättänyt päättyneestä Akatemian rahoittamasta hankkeestaan loppuraporttia, hakemus voidaan jättää käsittelemättä (tutkimatta).

Hakemusta ei käsitellä, jos hakija tai hakemus ei täytä haulle asetettuja pätevyys- tai muita keskeisiä vaatimuksia tai jos muutoin ei ole edellytyksiä asian käsittelyyn. Toimikunta tai muu luottamuselin voi tehdä päätöksen ja jättää hakemuksen arvioimatta ja rahoittamatta tiedepoliittisiin syihin perustuen, tai jos on ilmeistä, ettei hakija jostain muusta syystä voi saada rahoitusta jätetyn hakemuksen perusteella. Lue lisää siitä, milloin Akatemia ei käsittele tai arvioi hakemusta.

Hakemuksen julkisuus, tietosuoja

Hakemus liitteineen on julkinen asiakirja lukuun ottamatta lähtökohtaisesti salassa pidettäviä toimintasuunnitelmaa, abstraktia ja edistymisraporttia. Tästä syystä esimerkiksi ansioluettelossa ei tule ilmoittaa salassa pidettäviä tietoja. Julkisuus perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Akatemian toiminnassa noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä. Hakija vastaa hakemukseen sisältyvien henkilötietojen luovutuksesta ja tarvittaessa näihin liittyvien suostumusten pyytämisestä asianosaisilta. Tutkimusrahoituksen henkilörekisterin osalta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) mukainen tietosuojaseloste löytyy Akatemian verkkosivuilta kohdassa Tietosuojaselosteet.

Hakemus koostuu Akatemian verkkoasioinnissa täytettävästä lomakkeesta ja sen PDF-muodossa jätettävistä liitteistä. Hakijalla on oikeus jättää hakemuksensa suomeksi tai ruotsiksi. Hakemukset pyydetään kuitenkin jättämään englanniksi.

Hakemuksen osat ja niiden sisältö verkkoasioinnissa (SARAssa)

Suurin osa alla olevista linkeistä vie ohjehakemistoon A-Ö ja Akatemian verkkosivuille.

Henkilötiedot (Personal data)

• Hakemuksen vastuuhenkilön henkilötiedot
• Tutkinnot (viimeisin ensimmäisenä)
• Dosentuurit ja professuurit

Konsortion osapuolet (Consortium parties)

• Jokaisen osapuolen tiedot (vastuuhenkilön nimi, sähköposti, organisaatio ja maa)
• Tutustu konsortiohakemuksen ohjeisiin ja FIRI-konsortiomalliin

Yleiskuvaus (General Information)

• Suorituspaikan tiedot
• Tutkimusinfrastruktuurin tiedot (valitse listalta tai kirjoita kohtaan "muu")
• Tutkimusinfrastruktuurin nimi ja mahdollinen lyhenne (samassa kirjoitusasussa kaikilla konsortion osapuolilla)
• Tutkimusalat (vähintään yksi, enintään viisi). Tutustu tutkimusaloihin.
• Asiasanat englanniksi ja suomeksi / ruotsiksi

Abstrakti (Abstract)

• Enimmäispituus on 2500 merkkiä välilyönteineen
• Lyhyt kuvaus haetusta hankkeesta ja miten se palvelee tutkimusinfrastruktuurin kokonaistoimintaa ja haun tavoitteita.

Tärkeimmät julkaisut ja muut tutkimustuotokset (Most relevant publications and other key outputs)

• Vastuuhenkilö (konsortion johtaja) ilmoittaa yhteensä enintään kymmenen tutkimusinfrastruktuurin avulla tuotettua tärkeintä julkaisua ja enintään kymmenen tärkeintä muuta tutkimustuotosta perusteluineen.
• Valituille julkaisuille ja muille tutkimustuotoksille on molemmille omat perustelulaatikot. Jos muuta tutkimustuotostyyppiä ei ole valintalistalla, valitse ”muu mikä?” (”other, what?”) ja kirjoita tuotoksen nimi.

• Julkaisuja voi hakea kansallisesta VIRTA-julkaisutietopalvelusta. Katso myös verkkoasioinnin ohje.
• Julkaisuja voi syöttää myös suoraan. Pakolliset tiedot: tekijä(t), julkaisun otsikko, julkaisuvuosi ja sarjan/lehden nimi sekä julkaisutyyppi (ei näytetä hakemuksen PDF-versiossa)

Yhteistyötahot (Collaborators)

• Listaa tutkimusinfrastruktuurin yhteistyötahot (nimi, organisaatio, maa).

Yhteydet (Affiliations)

• Lue lisää Akatemian tutkimusinfrastruktuureiden sivulta.
• Huippuyksiköt. Lue lisää Akatemian huippuyksiköiden sivulta.
• Lue lisää Akatemian lippulaivojen sivulta.

Etiikka (Ethics)

• Tutkimushankkeen eettinen ennakkoarviointilausunto ja/tai koe-eläinlupa (kyllä/ei).
• Tutkimusvilppiin syyllistyminen (kyllä/ei). Jos hakemuksen vastuuhenkilö tai konsortion osapuoli on edellisen kolmen vuoden aikana todetusti syyllistynyt tutkimusvilppiin, Akatemia jättää hakemuksen käsittelemättä (tutkimatta).
• Laittoman työvoiman käyttöön syyllistyminen valtionavustuslain 688/2001 7 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla (kyllä/ei)
• Tutustu eettisiin näkökulmiin.

Hankkeen rahoitus (Funding for the project)

• Hankkeen rahoitus on kokonaiskustannusmallin mukainen. Akatemian rahoitusosuus on enintään 70 prosenttia.
• Ennen kuin voit täyttää kustannusarviota sinun tulee valita suorituspaikka Yleiskuvaus-välilehdellä.
• Suorituspaikka ylläpitää seuraavia kertoimia: tehollinen työaika, henkilösivukulut, yleiskustannusosuus ja arvonlisävero (ALV).
• Ilmoita rahoituskausi. Rahoituskausi alkaa 1.1.2023 ja sen tulee päättyä viimeistään 31.12.2025.
• Ilmoita palkat ja muut kustannukset
• Ilmoita hankkeen muut rahoittajat ja rahoitusosuudet. Jos saat hakemuksen jättämisen jälkeen muualta rahoitusta Akatemiasta haettuun tarkoitukseen, sinun tulee viipymättä ilmoittaa tästä Akatemialle.
• Perustele haettava rahoitus. Kiinnitä huomiota kustannusarvion realistisuuteen. Mikäli rahoitussuunnitelman kustannusarviossa poiketaan erityisehdoissa kuvatusta vuosieräjaosta, perustele syy poikkeamalle.
• Budjetointiosion tekemisessä saat apua oman suorituspaikkasi hallinnosta. Tarkemmat ohjeet koskien rahoitusta on esitetty hakuilmoituksen kohdassa Haettava rahoitus ja rahoituskausi.
• Suorituspaikan sitoumus. Varmista suorituspaikkasi sitoutuminen hankkeeseen suorituspaikan ohjeen mukaisesti. Huom! Vain ylimmällä johdolla (rehtoraatti tai vastaava) on oikeus antaa suorituspaikan sitoumus. Lue lisää suorituspaikan sitoumuksesta.

Julkinen kuvaus (Public description)

• Enimmäispituus 1000 merkkiä välilyönteineen
• Yleistajuinen ja selkeä kuvaus englanniksi ja suomeksi / ruotsiksi hankkeesta ja miten se palvelee tutkimusinfrastruktuurin kokonaistoimintaa ja haun tavoitteita.
• On tärkeää, että julkinen kuvaus on ymmärrettävä laajemmallekin yleisölle.
• Voit lisätä myös linkin tutkimusinfrastruktuurin kotisivulle
• Akatemia käyttää julkista kuvausta rahoitetun tutkimusinfrastruktuurin tiedottamiseen. On tärkeää, että julkinen kuvaus on ymmärrettävä laajemmallekin yleisölle. Julkinen kuvaus tallentuu myös kansalliseen tutkimustietovarantoon, josta tietoa jaetaan Suomessa tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta.
• Lue ohjeet julkisen kuvauksen kirjoittamiseen.

Toimintasuunnitelma

• Toimintasuunnitelman pituus on enintään 20 sivua.
• Arvioinnin sujuvoittamiseksi toimintasuunnitelma ja arviointilomake noudattavat samaa järjestystä. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimintasuunnitelmassa noudatetaan annettua ohjeistusta ja rakennetta. Pyri tiiviiseen ilmaisuun. Katso toimintasuunnitelman ohje. Toimintasuunnitelmaa ei voi jättää erillisenä PDF-liitteenä.

Liitteet (Appendices)

• Liitteiden tulee olla PDF-tiedostoja

Pakolliset liitteet:

• Aineistonhallintapolitiikka (data management policy). Tee suunnitelma DMPTuulin avustuksella tai Akatemian sivustolta löytyvän ohjeistuksen mukaisesti.
• Do No Significant Harm (DNSH) -selvitys. Täytä erillinen DNSH-liite.
• Hakijaorganisaation priorisointiliite. Tutkimusinfrastruktuuria osaltaan isännöivän tutkimusorganisaation priorisointi. Liite toimitetaan haun päätyttyä (viimeistään torstaina 15.9.2022 klo 16.15) Suomen Akatemian kirjaamoon. Katso ohje ja malli priorisointiliitteeseen.

Jätä hakemus (Submit application)

• Hakemuksen voi jättää, kun kaikki tarvittavat tiedot on täytetty tai liitetty välilehdillä.
• Punainen varoituskolmio välilehdellä kertoo, jos jotain pitää vielä täydentää (HUOM! Mikäli konsortio-osapuolet eivät ole merkinneet hakemusta osaltaan valmiiksi, tämä ei näy konsortionjohtajan hakemuksessa varoituskolmiona. Konsortionjohtaja voi jättää hakemuksen (Submit application) vasta, kun kaikki osahankkeet ovat merkinneet omat hakemuksensa valmiiksi (Tag as complete).
• Jätettyä hakemusta voi täydentää hakuajan aikana. Tallennus korvaa vanhan version.
• Hakuajan jälkeen hakemuksen täydennystä on pyydettävä Akatemiasta hakuilmoituksessa mainituilta yhteyshenkilöiltä.

Valtuutus (Authorisation)

• Voit valtuuttaa toisen henkilön tekemään osia hakemuksesta puolestasi tai katselemaan hakemustasi.
• Valtuutettavan henkilön täytyy olla rekisteröitynyt verkkoasioinnissa (SARA) käyttäjäksi.
• Aloita valtuutus kirjoittamalla valtuutettavan nimi nimelle varattuun kenttään ja valitse pudotusvalikosta oikea henkilö.
• Et voi valtuuttaa samalle kentälle useampia henkilöitä saman aikaisesti. Valtuutuksen aikana et voi muokata kenttää.
• Älä valtuuta itseäsi.
• Valtuutuksen tekniset ohjeet löydät verkkoasioinnin ohjeista.

Tutustu arviointikysymyksiin: FIRI: call for local infrastructures -arviointilomake. Arviointiohjeet ja -lomakkeet ovat vain englanniksi.

Paneeli asettaa hakemukset paremmuusjärjestykseen.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää rahoituksesta vuoden 2022 lopussa. Tutkimusinfrastruktuurikomitea ottaa päätöksenteossaan huomioon haun tavoitteet, asiantuntijalausunnot ja tutkimusorganisaatioiden strategisen sitoutumisen tutkimusinfrastruktuuriin (priorisointi). Kun rahoituspäätös on tehty, saat siitä automaattisen ilmoituksen sähköpostiisi. Voit viestin saatuasi kirjautua omilla tunnuksillasi verkkoasiointiin, josta löydät ilmoituksen rahoituspäätöksestä ja päätöksen perustelun. Verkkoasioinnista löydät myös hakemuksesta annetun asiantuntijalausunnon, joka voi sisältää hakemuksen paremmuussijoituksen paneelissa.

Rahoituksen vastaanottaminen

Jos rahoituspäätös on myönteinen, vastuuhenkilö tarkistaa ja hyväksyy sen verkkoasioinnissa viivytyksettä. Vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen järjestelmä lähettää hyväksymispyynnön henkilölle, joka antoi hakemukseen suorituspaikan sitoumuksen. Hänenkin tulee hyväksyä rahoitus vastaanotetuksi. Rahoitus on hyväksyttävä Akatemian verkkoasioinnissa kahdeksan viikon kuluessa päätöspäivästä, ellei päätösilmoituksen erityisehdoissa mainita toisin.

Mahdolliset muutokset vuosittaisiin rahoituseriin tulee tehdä ennen rahoituksen hyväksymistä. (katso rahoitusehdoista ohjeet muutoshakemuksen tekemiseen). Julkisen kuvauksen voi myös tarvittaessa päivittää. On tärkeää, että julkinen kuvaus on ymmärrettävä laajemmallekin yleisölle.

Kun olet hyväksynyt rahoituksen, järjestelmä lähettää hyväksymispyynnön henkilölle, joka antoi hakemukseesi suorituspaikan sitoumuksen. Hänenkin tulee hyväksyä rahoitus vastaanotetuksi.

Rahoitus on maksatuskelpoinen vasta, kun sekä hakemuksen vastuullinen henkilö että suorituspaikan edustaja ovat hyväksyneet sen vastaanotetuksi. Tämän jälkeen järjestelmä ilmoittaa rahoituksesta suorituspaikan taloushallinnolle ja rahoitus voidaan ottaa käyttöön.

Yhteydenotot ensisijaisesti: firi@aka.fi

• tiedeasiantuntija Paula Leskinen, p. 029 533 5145
• johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja p. 029 533 5111
• tiedeasiantuntija Marjut Kaukolehto p. 029 533 5169
• suunnittelija Tiina Ilo, p. 029 533 5150

Twitter-tunnisteet: #paikalliset_infrat ja @aka_firi

Miten paikallisen tutkimusinfrastruktuurin vaikuttavuus pitää kuvata: paikallisesti, kansallisesti vai kansainvälisesti? Millä vaikuttavuudella on eniten merkitystä?

Tässä haussa painopiste on paikallisella ja alueellisella vaikuttavuudella. Haun tavoitteet kuvataan hakuilmoituksen kohdassa Tausta ja tavoitteet. 

Miksi haun fokus on paikallisella tasolla?

Haku määritellään Suomen kestävän kasvun ohjelmassa, jossa kuvataan tutkimusinfrastruktuurien rahoituskokonaisuus. Rahoituskokonaisuus koostuu kolmesta osasta: kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta, paikallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta ja innovaatioinfrastruktuurien rahoituksesta. Näistä kaksi ensimmäistä hoidetaan Suomen Akatemian järjestämien rahoitushakujen kautta.

Miten ’paikallinen’ määritellään?

’Paikallisella’ ja ’alueellisella’ tarkoitetaan alueita, kuten kaupunkia, kuntaa, maakuntaa/lääniä tai vastaavaa. Paikallisen tutkimusinfrastruktuurin määritelmä ja kriteerit esitetään hakuilmoituksessa.

Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on tukea koronakriisistä toipumista sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tutkimusinfrastruktuurilla, jolle rahoitusta haetaan, pitää olla selvä paikallinen tai alueellinen vaikutus tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Rahoituspäätöksiä tehtäessä tarkastellaan, miten hyvin hanke täyttää haun tavoitteen.

Voiko paikallinen infrastruktuuri olla hajautettu ja konsortion omistama? Voiko samalta alueelta olla useampi isäntäorganisaatio?

Kyllä. Paikallinen tutkimusinfrastruktuuri voi olla hajautettu ja konsortion omistama, ja samalla alueella voi olla useampi osaltaan tutkimusinfrastruktuuria isännöivä organisaatio.

Onko konsortion kumppaneiden välillä maantieteellistä enimmäisetäisyyttä, jonka ylittyessä tutkimusinfrastruktuuria ei enää pidetä paikallisena? Pidetäänkö esimerkiksi Oulun ja Helsingin välistä yhteenliittymää paikallisena?

Konsortio-osapuolien väliselle maantieteelliselle enimmäisetäisyydelle ei ole asetettu rajoituksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että rahoituksella on tarkoitus lisätä tutkimusinfrastruktuurien paikallisia ja alueellisia vaikutuksia tutkimukseen sekä alueen profiloitumiseen ja elinkeinoelämään. Tilanteessa, jossa yhteenliittymä koostuu maantieteellisesti etäisistä kumppaneista, on oltava selvää, miten haun tavoitteet saavutetaan.

Entä kansalliset tutkimusinfrastruktuurit? Miten niiden rahoitus hoidetaan?

Kansallisille tutkimusinfrastruktuureille järjestetään rahoitushaku vuonna 2023.

Kansallisen tiekartan tutkimusinfrastruktuurit eivät ole hakukelpoisia tässä haussa, mutta entä paikalliset noodit, joista kansallinen tutkimusinfrastruktuuri koostuu? Voivatko ne hakea rahoitusta?

Ei, kansalliset tutkimusinfrastruktuurit tai niiden osat eivät ole hakukelpoisia tässä haussa. Jos tutkimusinfrastruktuuri, noodi tai fasiliteetti voi saada rahoitusta ns. perus-FIRI-haussa, tutkimusinfrastruktuuri, noodi tai fasiliteetti ei ole hakukelpoinen tässä haussa. Noodia tai fasiliteettia ei voi määrittää kansalliseksi yhdessä haussa ja paikalliseksi toisessa.

Jos henkilö on ollut mukana menestyksekkäässä FIRI-hakemuksessa viime vuonna, voiko hän nyt hakea rahoitusta tästä hausta?

Tutkimusinfrastruktuurihauissa hakija on tutkimusorganisaatio. Rahoitus myönnetään tutkimusinfrastruktuurin organisaatiolle. Hakukelpoisuus viittaa kansallisiin tutkimusinfrastruktuureihin, niiden noodeihin ja fasiliteetteihin, ei yksittäisiin henkilöihin. Jos olet ollut vastuullinen hakija (henkilö) kansallista tutkimusinfrastruktuurirahoitusta koskevassa hakemuksessa, tämä ei estä sinua olemasta vastuullinen hakija (henkilö) paikallisen tutkimusinfrastruktuurin rahoitusta koskevassa hakemuksessa.

Edellisessä FIRI-haussa oli kategoriat sekä tiekartalla oleville että tiekartan ulkopuolisille infrastruktuureille. Miksi tässä haussa ei ole niin?

Vuoden 2021 FIRI-haut oli tarkoitettu kansallisille tutkimusinfrastruktuureille, sekä tiekartalla oleville että tiekartan ulkopuolisille. Tämä haku on tarkoitettu paikallisille tutkimusinfrastruktuureille. Kaikki tiekartan tutkimusinfrastruktuurit ovat kansallisia, koska tämä on tiekartalle pääsemisen edellytys.

Voimmeko perustaa konsortion, jossa yhdellä osapuolella on jo FIRI-rahoitusta?

Ei, konsortiolla ei voi olla osapuolta, joka voi saada FIRI-rahoitusta. FIRI-rahoitus on tarkoitettu kansallisille tutkimusinfrastruktuureille (ja niiden noodeille). Tämä rahoitus on tarkoitettu paikallisille tutkimusinfrastruktuureille.

Voivatko sairaalat hakea tätä rahoitusta?

Kyllä.

Onko DNSH-selvityksen täyttämisestä tulossa tarkempia ohjeita?

DNSH-selvitys on vakiomuotoinen lomake (katso hakuilmoituksen kohta Hakemuksen osat ja niiden ohjeet). Meihin voi olla yhteydessä sähköpostilla firi@aka.fi, jos on jotain kysyttävää.

Voiko tässä haussa hakea rahoitusta uuden tutkimusinfrastruktuurin rakentamista varten?

Kyllä.

Mitä tarkoittaa hakuilmoituksen lause ”Rahoitussuunnitelman kustannusarvion laadinnassa tulee pyrkiä noudattamaan valtion talousarvion vuosieriä (2023: 33,3 %, 2024: 33,3 %, 2025: 33,3 %)”?

Rahoitus on Akatemian käytettävissä kolmessa tasakokoisessa erässä, mistä johtuen hakijoiden on laadittava kustannusarvionsa vastaavasti. (Jos esimerkiksi haette 90 000 euroa, rahoitussuunnitelman kustannusarvio pitää jaotella seuraavasti: 300 000 euroa vuonna 2023, 300 000 euroa vuonna 2024 ja 300 000 euroa vuonna 2025). Tämä vaatimus on peräisin RRF-kehyksestä.

Digitaaliset ratkaisut voivat vaatia huomattavan määrän henkilökuukausia laitteiden ostamisen sijasta. Voivatko henkilöstökustannukset muodostaa ison osan haettavasta summasta?

Rahoitusta voidaan hakea henkilöstökustannusten kattamiseksi, jos ne ovat perusteltuja ja liittyvät tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen tai merkittävään parantamiseen.

Hakijoita pyydetään laatimaan viisivuotinen rahoitussuunnitelma, vaikka rahoitusta myönnetään vain kolmeksi vuodeksi (2023–2025). Miksi?

Toimintasuunnitelmassa vaadittua viisivuotista budjettia (menot ja tulot) käytetään tutkimusinfrastruktuurin rahoituspohjan kestävyyden arviointiin. Viisivuotinen budjetti sisältää kaikki tulonlähteet, myös ne, jotka eivät ole peräisin Suomen Akatemiasta.

Kirjaammeko hakemukseen vain oman tutkimusorganisaatiomme budjetin vai kaikkien konsortio-osapuolten budjetit?

Kukin konsortion jäsen täyttää hakemansa summan verkkoasioinnin Hankkeen rahoitus -välilehdelle itse. Toimintasuunnitelmassa vaadittu viisivuotinen budjetti (menot ja tulot) on yhteinen ja kattaa kaikki tutkimusinfrastruktuurin isäntäorganisaatiot.

Mitä tarkoittaa, että samaa asiaa ei voi rahoittaa kahdesti?

Suomen valtionapulainsäädännön mukaan rahoitusta ei voida myöntää samaan tarkoitukseen kahdesti. Jos rahoitusta on esimerkiksi myönnetty välineen ostamiseen tai palvelun kehittämiseen, rahoitusta ei voida toistamiseen myöntää saman välineen ostamiseen tai saman palvelun kehittämiseen. Rahoitusta voidaan myöntää välineen parantamiseen, samanlaisen välineen ostamiseen (jos se on perusteltua) tai palvelun kehittämiseen edelleen, koska silloin tarkoitus on eri kuin alkuperäisessä rahoituksessa.

Voiko organisaation oma rahoitusosuus (30 %) tulla useista lähteistä?

Kyllä.

Voiko rahoitusta hakea ohjelmistokehityksen rahoittamiseksi?

Kyllä.