Taloudellinen toimija

Suomen Akatemian tai Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusta ei voi käyttää taloudelliseen toimintaan. Taloudelliseksi toiminnaksi katsotaan kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla, riippumatta siitä tavoitellaanko tai syntyykö toiminnasta tuottoa. Kyse on ennen kaikkea toiminnasta, ei organisaation juridisesta muodosta. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi yritykset, mutta myös joissain tapauksissa vaikkapa järjestöt yms., mikäli ne harjoittavat taloudellista toimintaa. Rahoituksen saajien tulee organisaatiomuodosta riippumatta olla taloudellisesti kantokykyisiä, sitoutua rahoitusehtoihin sekä huomioida hyvän hallinnon edellytykset kaikessa taloudenpidossa.

Taloudellisen toiminnan harjoittajien on kuitenkin mahdollista osallistua esimerkiksi Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamiin konsortioihin seuraavin tavoin:

1. Taloudellista toimintaa harjoittava toimija voi olla rahoituksen saajana Suomen Akatemian rahoitusehtojen nojalla, jos rahoitettava toiminta ei ole taloudellista toimintaa ja jos toimijan taloudellinen toiminta on erotettu rahoitettavasta toiminnasta. Toimijan pitää toisin sanoen eriyttää kirjanpidollisesti taloudellinen toimintansa ja tutkimus- ja vuorovaikutustyöhön kohdistuva toimintansa siten, että rahoitusta ei käytetä taloudelliseen toimintaan.
   
   
2. Jos vaihtoehto 1 ei ole toteutettavissa, voi taloudellinen toimija saada rahoitusta Euroopan komission de minimis -säännön asettamissa rajoissa  (katso Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, sekä vähämerkityksinen tuki eli de minimis -tuki. Tällöin toimijan saama rahoitus voi olla maksimissaan kolmen verovuoden aikana myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä, 200 000 euroa. Tähän 200 000 euron maksimiin lasketaan mukaan kaikki valtiontuki, vaikka se tulisi eri lähteistä ja eri tarkoituksiin (katso valtiontukien kasautumissääntö).
    
3. Kolmas vaihtoehto on, että toimijan työpanos hankitaan ostopalveluna hankintalainsäädännön puitteissa. Oman organisaation kilpailutussääntöihin kannattaa tässä tapauksessa tutustua hyvissä ajoin hakemusta suunniteltaessa.
    
4. Neljäs vaihtoehto on, että toimija osallistuu yhteistyökumppanina, jolle ei haeta rahoitusta.