Suomen Akatemian toteuttaman nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuotojen uudistamishankkeen yhteydessä on tehty sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Uudistushankkeessa on kiinnitetty huomiota hakijoiden tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Erityisen tarkasti seurataan naishakijoiden määriä ja rahoitusten kohdentumisen sukupuolijakaumaa. Sukupuolivaikutusten arviointi on yksi keino valtavirtaistaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä osaksi kaikkea Akatemian tutkimusrahoitustoimintaa.

Monimuotoisuus on otettava huomioon tieteen ja tutkimuksen maailmassa – niin kuin kaikkialla yhteiskunnassa. Viranomaisen on kaikissa omissa toimissaan huolehdittava, että heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistumisen mahdollisuuksista pidetään huolta. Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi on hyvä menetelmä sen varmistamiseksi, että suunniteltu uudistus tai muu toimi ei tuota ei-toivottuja vaikutuksia, kuten esimerkiksi lailla kiellettyä välillistä syrjintää. Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusarvioinnin ottaminen osaksi kaikkia kehittämishankkeita onkin kirjattu yhtenä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpiteenä Akatemian voimassa olevaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Viime vuonna Akatemia toteutti merkittävän uudistuksen nuoren tutkijasukupolven rahoitukseen. Tutkijatohtorin rahoituksesta ja nuorelle tutkijasukupolvelle korvamerkitystä osuudesta akatemiahankerahoituksessa luovuttiin. Samalla akatemiatutkijan tehtävän rahoitusmuotoa uudistettiin. Uudistuksella tavoitellaan rahoituksen kohdentumista entistäkin vaikuttavammin sekä rahoituksen hakemisen ja hallinnoinnin keventämistä.

Uudistuksen yhteydessä teimme sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Arviointi perustui havaintoihin ja päätelmiin, joita teimme uudistuksen valmistelutyössä sen alusta alkaen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä ei voi vaikuttavasti tehdä uudistushankkeen lopuksi päälle liimattuna eikä siinä sivussa, vaan se on oleellinen osa valmistelua hankkeen kaikissa vaiheissa. 

Selvitimme ensin aiemman tilanteen mahdollisia ongelmakohtia muun muassa erillisten kyselyjen ja kuulemisten avulla. Hakijoille suunnatussa kyselyssä syksyllä 2021 keräsimme näkemyksiä perhe-elämän ja tutkimustyön yhteensovittamisesta kysymyksellä:

Millaisia perhe- ja yksityiselämän ja tutkijan työn yhteensovittamiseen liittyviä haasteita olet kohdannut ja/tai tunnistat? Miten rahoituksen tulisi joustaa, jotta helpotettaisiin työn ja perheen/yksityiselämän yhteensovittamista?

Vastausten mukaan erityisesti perheelliset ja naispuoliset tutkijat kokivat aiemmin nuorille tutkijoille suunnatuissa rahoitusmuodoissa hakuehtona olleen, niin kutsutun liikkuvuusedellytyksen hyvin hankalana. Tarvittavista joustoista useimmin mainittiin mahdollisuus pidentää hakukelpoisuutta tai rahoituskautta perhevapaiden perusteella.

Edellä mainitun perusteella oli helppo todeta, että vaikka kokemusta erilaisista tutkimusympäristöistä pidetään edelleen tutkijan pätevöitymisen kannalta tärkeänä, liikkuvuusedellytyksen poistamisella hakukelpoisuuden kriteereistä voidaan lisätä joustavuutta, helpottaa perheellisten hakijoiden asemaa ja vahvistaa näin hakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua.

Naishakijoiden määriä ja rahoitusten kohdentumisen sukupuolijakaumaa seurataan tarkoin

Tarkastelimme nuoren tutkijasukupolven rahoitusuudistuksen yhteydessä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita myös haku- ja rahoitustilastojen avulla. Tärkeimpänä huomiona totesimme – emme valitettavasti niin kovin yllättävästi – että naishakijoiden osuus erityisesti tekniikan alan ja jonkin verran myös luonnontieteiden hakijoissa on huolestuttavan pieni kaikissa rahoitusmuodoissa. Ilmiö on laajasti tunnettu akateemisessa maailmassa, eikä meillä Akatemiassa valitettavasti ole tilanteen korjaamiseen taikakeinoja. Pyrimme kuitenkin siihen, että toimemme voisivat osaltaan viedä kehitystä tasapainoisempaan suuntaan. Siksi naishakijoiden määriä ja rahoitusten kohdentumisen sukupuolijakaumaa on seurattava tarkoin. Ensimmäisen uudistetun hakukierroksen osalta muutoksia hakijoiden sukupuolijakaumassa ei tapahtunut suuntaan eikä toiseen, mutta seurantaa on jatkettava muutama vuosi ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä. Seurannan lisäksi Akatemiassa on käytössä positiivisia erityistoimia, joilla tasa-arvoa voidaan edistää. Esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on linjannut, että laadultaan tasaväkisten hakemusten kohdalla voidaan suosia vähemmistösukupuolen edustajaa.

Olemme lisäksi tarkastelleet valmistelutyössä perusteellisesti ikään, kansalaisuuteen ja tutkijan urakehityksen monimuotoisuuteen liittyviä seikkoja. Koulutamme ja ohjeistamme myös omaa henkilöstöämme, hakemusarvioijia ja päätöksentekijöitä tiedostamattomista, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvistä ennakkoluuloista ja niiden huomaamisesta. Tämän ohella viemme kaikella tarmolla eteenpäin vastuullisen tutkijanarvioinnin asiaa. Seuraamme akatemiatutkijauudistuksen vaikutuksia, teemme johtopäätöksiä ja tarvittaessa toimenpiteitä.

Suomen kehittyminen ja menestys koulutuksen ja tutkimuksen alueilla on perustunut osin siihen, että olemme huolehtineet, että menestyminen ei ole kiinni taustasta, sukupuolesta tai perhetilanteesta. Tavoitteemme Suomen Akatemiassa on, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö valtavirtaistuu arkipäiväiseksi osaksi kaikkea työtämme. Olemme vakuuttuneita, että näin toimimme tieteen parhaaksi.