Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen (LT) toimikunta tarkastelee toimialansa näkymiä, rahoittamansa tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vuosittain monin eri tavoin. Toimikunta seuraa edustamiensa tutkimusalojen kehitystä systemaattisesti paitsi hakemuksista ja paneelilausunnoista saadun tiedon pohjalta, myös keskeisten tunnuslukujen valossa. Lisäksi toimikunnan aloitteesta voidaan tehdä erillisselvityksiä tiedepoliittisin perustein toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.

Nykyinen luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päättää kolmivuotisen toimikautensa 31.12.2021. Toimikauden loppupuolella on hyvä suunnata katseet hetkeksi menneeseen ja tehdä yhteenvetoa siitä, mitä on saavutettu ja missä asioissa riittää vielä työsarkaa uudelle toimikunnalle.

Kansallinen yhteistyö tuottaa kunnianhimoisia tutkimusaiheita – tutkijalähtöinen akatemiahankerahoitus toimikunnan mielestä vaikuttavinta

LT-toimikunnan pitkän aikajänteen tavoite on luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimusedellytysten edistäminen ja tutkimuksen laadun nostaminen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Kansallisen yhteistyön edistämisessä konsortiomuotoiset akatemiahankkeet ovat osoittautuneet toimivaksi konseptiksi. Toimikunnan myönteinen suhtautuminen suurempiin konsortiokokonaisuuksiin on kannustanut LT-alojen tutkijoita monitieteiseen toimikuntarajat ylittävään tutkimusyhteistyöhön.

Tänä vuonna toimikunnan myöntämistä akatemiahankkeista lähes puolet oli osa suurempaa konsortiota. Laadukkaat konsortiomuotoiset hakemukset myös pärjäävät erinomaisesti tiukassa kilpailussa tutkimusrahoituksesta – myönnöissä konsortion osahankkeiden osuus oli korkeampi kuin niiden osuus hakemusjoukossa. Hakemuksista annettujen asiantuntijalausuntojen pohjalta toimikunta odottaa lisäksi konsortiomuotoisten hankkeiden aikaansaannosten olevan vaikuttavia.

LT-toimikunnan toimikaudella hankehakemusten laatu on kasvanut vuosi vuodelta. Kansainväliset asiantuntijat arvioivat peräti 51 prosenttia syyshaun 2020 LT-alojen hankehakemuksista erinomaisiksi (kokonaisarvosana 6 tai 5). Toimikunta rahoitti arvosanan 6 saaneista hankkeista noin 74 prosenttia, mutta arvosanan 5 saaneista hankkeista pystyttiin rahoittamaan vain noin kymmenen prosenttia. Yksi turhauttavimmista seikoista toimikuntatyössä onkin ollut huomata, että paljon erinomaisia hankkeita jää rahoittamatta.

Tulevaisuus on nuoressa tutkijasukupolvessa

Suomen Akatemia on kohdentanut LT-toimikunnan toimikaudella 2019–2021 vuosittain 25 miljoonaa euroa akatemiahankerahoitusta nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. LT-aloilla kilpailukykyisiä nuoren tutkijasukupolven akatemiahankehakijoita on ollut runsaasti, ja heitä onkin rahoitettu joka vuosi enemmän, kuin mitä toimikunnalla on ollut kyseiselle hakijaryhmälle suunnattua erityisvaltuutta.

Akatemiatutkijan tehtävä on osoittautunut erinomaiseksi rahoitusmuodoksi nuorten tutkijoiden itsenäistymisen vahvistamisessa. Rahoitusmuoto on antanut parhaille, nopeasti edenneille tutkijoille mahdollisuuden oman ryhmän perustamiseen tai tutkimusryhmänsä vakiinnuttamiseen. LT-toimikunnan huolenaiheena on kuitenkin ollut akatemiatutkijoiden hyvin matalat läpimenoprosentit (9–11 prosenttia syyshauissa 2018–2020) toimikunnan edustamilla tutkimusaloilla.

Rahoitushakujen suuntaamiseen liittyvillä erityistoimenpiteillä lisää vaikuttavuutta

Toisinaan LT-toimikunnan tutkimuksen vaikuttavuutta koskevissa tarkasteluissa nousee esiin huolenaiheita, joihin pyritään tarttumaan mahdollisuuksien mukaan. Yhtenä vaikutuskeinona ovat erityistoimet. Nykyinen ja sitä edeltävät LT-toimikunnat ovat esimerkiksi toteuttaneet erilaisia tutkijatohtorirahoitusmuodon suuntaamisia syyshauissa 2015, 2016, 2018, 2019 ja 2021.

Vuonna 2020 LT-toimikunta toteutti selvityksen vuoden 2015 tutkijatohtorirahoituksen suuntaamisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Rahoitusta suunnattiin tuolloin seuraaville tekniikan aloille: energiatekniikka, kone- ja valmistustekniikka, prosessitekniikka ja ympäristötekniikka. Tavoitteena oli aktivoida korkeatasoisia hakijoita Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeiltä aloilta, joilta toimikunta saa hakemuksia aivan liian vähän. Lisäksi tavoitteena oli sitouttaa lupaavia nuoria tutkijoita akateemiselle uralle ja tuottaa uutta ja vaikuttavaa tietoa Suomen teollisuuden kannalta tärkeiltä aihealueilta. Selvityksen ilahduttavaa antia olikin se, että kaikki edellä mainituilta aloilta rahoitetut tutkijatohtorit olivat rahoituskautensa jälkeen sijoittuneet pääsääntöisesti vaativiin tutkimustehtäviin – osa jopa professoriksi asti. Merkittävä havainto oli myös se, että 2/3 tutkijatohtoreista teki ansiokasta yhteistyötä yritysten tai muiden tutkimustiedon loppukäyttäjien kanssa. Selvityksen tulosten perusteella toimikunta päättikin viimeisimmästä rahoitushaun suuntaamisesta syyshaussa 2021.

Tulevaisuuden kasvualoihin voidaan panostaa valikoidulla kansainvälisellä rahoittajayhteistyöllä

LT-toimikunta on edistänyt edustamiensa tutkimusalojen tutkijayhteisön edellytyksiä myös kansainvälisen rahoittajayhteistyön kautta. Toimikunta on valikoinut hyvin harkitusti kansainvälisen yhteistyön kohteet strategisesti merkittäviltä aloilta, joilla se näkee sekä tieteellistä, teknologista että taloudellista potentiaalia. Toimikunta on rahoittanut yhdessä eurooppalaisten rahoittajien kanssa kvanttitekniikan (QuantERA), yksilöllistetyn lääketieteen (ERA PerMed) ja aurinkoenergiaan perustuvan kemian (Solar-driven chemistry) tutkimusta.

Lisäksi toimikunta on tehnyt pohjoismaista yhteistyötä. Vuonna 2021 LT-toimikunta myönsi kaksi miljoonaa euroa Suomen Akatemian ja Norjan tiedeneuvoston (The Research Council of Norway - RCN) kahdenväliseen rahoitusyhteistyösopimukseen perustuvaan pilottihakuun, joka kohdistui tutkimusyhteistyöhön tekniikan aloilla. Metsäteollisuutta tukevia aloja toimikunta on puolestaan rahoittanut yhteistyössä ruotsalaisen tutkimusrahoittaja Formasin sekä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa Tandem Forest Values -ohjelmassa. Loppuvuodesta 2021 auki olleessa ohjelman kolmannessa haussa on mukana myös Walter Ahlströmin Säätiö.

Suomen Akatemia ja Business Finland toteuttavat yhteistyössä ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaa, joka on erityispanostusta tieto- ja viestintätekniikan syväoppimiseen. Ohjelman hallinnointi on ollut vuodesta 2014 lähtien LT-toimikunnan vastuulla. Väistyvä toimikunta toteutti ICT 2023 -ohjelman kansainvälisen väliarvioinnin vuonna 2020. Ohjelman kautta jaetaan rahoitusta myös eurooppalaisen CHIST-ERA-verkoston suomalaisille ICT-hankkeille sekä Suomen Akatemian ja Yhdysvaltojen NSF:n (National Science Foundation) järjestämän yhteishaun suomalaisosapuolille. Vuoden 2021 haku NSF:n kanssa on järjestetty langattoman tietoliikenteen ja tekoälyn aihealueilta.

Sidosryhmäyhteistyö on LT-toimikunnalle tärkeää

Vuoden 2021 aikana LT-toimikunnan sidosryhmäyhteistyötahoina ovat olleet kansallisten ja kansainvälisten rahoittajien lisäksi muun muassa Vaikuttavuussäätiö, jonka kanssa toimikunta keskusteli yhteistyömahdollisuuksista nuorten tutkijoiden hankkeissa tapahtuvan elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön tiivistämisessä. Tekniikan alojen nuoren tutkijasukupolven tutkijatapaamisen toimikunta ehti järjestää ennen koronapandemian alkua loppuvuodesta 2019.

Sidosryhmäyhteistyön jatkaminen myös tulevaisuudessa on erittäin tärkeää, sillä osa toimikunnan tekemistä havainnoista vaatii laajaa tiedepoliittista keskustelua ja eri sektoreilla tapahtuvia toimenpiteitä. Esimerkiksi luonnontieteiden ja etenkin tekniikan aloilla kotimaisten tutkijatohtorihakijoiden määrä suhteessa ulkomaisiin hakijoihin on laskusuunnassa. Toimikunta on myös huolissaan naishakijoiden vähäisestä määrästä LT-aloilla, etenkin tutkimuksen ja tutkijakunnan uudistumisen ja monipuolistumisen näkökulmista. LT-aloille ensisijaisena vaihtoehtonaan hakevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrä olisi saatava kasvu-uralle. Erityisesti tyttöjen ja naisten innostaminen tekniikan aloille ja tietojenkäsittelytieteisiin nähdään merkittävänä mahdollisuutena. Positiivista on kuitenkin se, että tutkijatohtoreissa naishakijoiden määrässä näkyy viime vuosien aikana kasvava trendi.