Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta tukee korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tieteellisten läpimurtojen syntymistä sekä uusia monitieteisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta.
Toimikunta kannustaa tutkijoita tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön, uusiin avauksiin ja tutkimuksellisen riskin ottoon, tavoitteenaan uraa uurtavan tieteen tukeminen. Toimikunta edistää kansainvälisesti vetovoimaisten tutkimusympäristöjen luomista ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
Toimikunta kehittää omaa toimintaansa seuraamalla ja analysoimalla aktiivisesti rahoituspäätöstensä ja strategisten toimenpiteidensä vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Toimikunta tekee säännöllisesti muun muassa selvityksiä eri rahoitusmuotojen osalta.
Toimialan tilan analyysin (lähteet Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 2021; Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen; Suomen Akatemialle osoitetut LT-alojen akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja tutkijatohtorihakemukset, päätösvuodet 2012–2022) avulla toimikunta on identifioinut viisi suunnattua sidosryhmäviestiä (alla olevassa prioriteettijärjestyksessä) tuleville vuosille:
- Suomalaisten LT-alojen tutkijoiden riittävästä määrästä huolehdittava uraportailla I ja II (jatko-opiskelijat ja tutkijatohtorit).
- Naisten osuutta LT-aloilla etenkin uraportaalla IV pyrittävä kasvattamaan.
- LT-aloille ensisijaisena vaihtoehtonaan hakevien lahjakkaiden opiskelijoiden määrä saatava kasvu-uralle.
- Tohtorien liikkumista akateemisen ja yksityisen sektorin välillä edistettävä ja huolehdittava riittävästä tohtoriopiskelijoiden määrästä kansantalouden kannalta tärkeillä aloilla.
- Suomelle tärkeän kemian (ml. puuperäisen biomassan jalostus) alan tutkimuksen vahvistaminen.
Luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat:
- energiatekniikka
- fysiikka
- geotieteet ja luonnonmaantiede
- kemia
- kone- ja valmistustekniikka
- lääketieteellinen tekniikka
- matematiikka ja tilastotiede
- materiaalitiede ja -tekniikka
- prosessi- ja kemiantekniikka
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sekä arkkitehtuuri
- sähkötekniikka ja elektroniikka (ml. tietoliikenne- ja automaatiotekniikka)
- tietojenkäsittelytieteet ja tietotekniikka
- tähtitiede
- edellä mainittuihin liittyvä biotekniikka, bioinformatiikka ja ympäristötekniikka
- muu luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyvä, myös monitieteinen tutkimus
Toimikunnan myöntämä rahoitus ei riitä kaikkien haussa erinomaiseksi arvioitujen hakemusten (kokonaisarvosanat 6 ja 5) rahoittamiseen. Tästä syystä toimikunta on päättänyt rahoituspäätöksentekoa ohjaavista linjauksista ja kriteereistä, joita se soveltaa systemaattisesti tehdessään valintoja tieteelliseltä laadultaan erinomaisten hakemusten välillä.
Talvihaussa 2024 sovellettavat linjaukset ja kriteerit on esitetty alla. Mikäli etsit aiemmissa syyshauissa voimassa olleita kriteerejä ja linjauksia, ota yhteyttä Suomen Akatemiaan.
Talvihaussa 2024 voimassa olevat linjaukset ja kriteerit
Rahoituspäätöksiä ohjaavat yleiset linjaukset
- Toimikunta tukee laaja-alaisesti kansainvälisesti korkeatasoista ja vastuullista tutkimusta LT-aloilla Suomessa. Eri alojen erityispiirteet, kuten tekniikan alojen tutkimus- ja julkaisutoiminnan traditiot, otetaan huomioon päätöksenteossa. Toimikunta edellyttää, että eettiset ja kaksikäyttöön liittyvät kysymykset sekä niiden huomioiminen tutkimuksessa on kuvattu hakemuksessa riittävän yksityiskohtaisesti.
- Toimikunnan päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti asiantuntijalausuntoihin.
- Toimikunta uudistaa tiedettä rahoittamalla uusia avauksia, ml. korkean riskin sisältävää uraauurtavaa ”high risk / high gain” -tutkimusta ja uusien menetelmien ja teknisten työkalujen kehittämistä. Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia tutkijoita, myöntää akatemiahankerahoitusta eri tutkijanuravaiheessa oleville vastuullisille johtajille ja tasatilanteessa ottaa huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen. Toimikunta rahoittaa ensisijaisesti hankkeita, joissa sekä vastuullinen johtaja että hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät pääosin Suomessa.
- Toimikunta tukee tutkimustyön tulosten hyödyntämistä. Toimikunta ottaa päätöksenteossa huomioon tutkimuksen relevanssin Suomen elinkeinoelämälle ja muille yhteiskunnan sektoreille. Toimikunta kiinnittää huomiota myös hakijan aiempiin ansioihin tutkimustulosten tieteellisen vaikuttavuuden ja taloudellisen tai muun hyödyntämisen osalta sekä hakijan verkostoihin tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa.
- Toimikunta tukee laadukasta kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä niihin sisältyvää tutkijoiden liikkuvuutta. Toimikunnan tukema yhteistyö voi olla yliopistojen välistä, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä tai yhteistyötä elinkeinoelämän ja/tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Toimikunta tukee yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke- ja akatemiatutkijarahoituksella sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Konsortiomuotoiset akatemiahankkeet, joissa on osapuolia eri tutkimusorganisaatioista, ovat tärkeä työkalu kansallisen yhteistyön edistämiseksi.
- Toimikunta tukee kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja hyödyntävää tutkimusta.
Akatemiahankkeita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset
Toimikunta käyttää alla olevia kriteereitä (prioriteettijärjestyksessä) tehdessään valintoja tieteelliseltä laadultaan erinomaisten hakemusten välillä:
Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):
- Tutkimuksen laatu, uudet avaukset, läpimurtojen mahdollisuus, merkittävyys ja toteutettavuus
- Tutkijan/tutkimusryhmän kompetenssi, etenkin viimeaikaiset aikaansaannokset, sekä tutkimusyhteistyö
- Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lisäksi toimikunta käyttää rahoituspäätöksiä ohjaavia yleisiä linjauksia valitessaan rahoitettavia akatemiahankkeita.
Toimikunnan rahoituspäätöksiä koskevat seuraavat linjaukset:
Myönnettävä rahoitus:
- Yksittäisen myönnön yläraja nelivuotiselle hankkeelle on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).
- Konsortiomuotoisen akatemiahankkeen kokonaismyönnön enimmäismäärä nelivuotiselle konsortiolle on 1 000 000 euroa (laskennallisesti 250 000 €/v) ja konsortion nelivuotisen osahankkeen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).
- Toimikunta tavoittelee tohtorikoulutuksen osuuden kasvua akatemiahankkeissa.
Akatemiatutkijoita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset
Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia itsenäiseen tutkimukseen pystyviä lupaavia ja uusiutumiskykyisiä tutkijoita, jotka voivat merkittävästi edetä urallaan kauden aikana toteuttaessaan tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Toimikunta kiinnittää erityistä huomiota hakijan osaamiseen sekä hänen omiin ansioihinsa ja yhteistyöverkostoihinsa suhteessa uravaiheeseen. Toimikunta edellyttää, että akatemiatutkija kasvattaa ohjauskokemustaan ja edistää pätevöitymistään akateemiseen johtajuuteen rahoituskauden aikana.
Toimikunnan päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti arviointilausuntoihin painottaen arviointikohtia seuraavassa järjestyksessä
- Hakijan henkilökohtainen pätevyys uravaihe huomioiden
- Tutkimuksen laatu, uutuusarvo ja merkittävyys
- Tutkimuksen toteutettavuus sekä yhteistyöverkostot
Lisäksi toimikunta käyttää rahoituspäätöksiä ohjaavia yleisiä linjauksia valitessaan rahoitettavia akatemiatutkijoita.
Toimikunta hyväksyy harkintansa mukaan kohtuulliset tutkimuksen kulut. Koska rahoituksen tarkoituksena on edistää akatemiatutkijan akateemista johtajuutta, toimikunta ei myönnä rahoitusta samassa tai ylemmässä uravaiheessa oleville ryhmän jäsenille ilman perusteltua syytä.
Syyshaussa 2022 voimassa olleet linjaukset ja kriteerit
Rahoituspäätöksiä ohjaavat yleiset linjaukset
- Toimikunta tukee laaja-alaisesti kansainvälisesti korkeatasoista ja vastuullista tutkimusta LT-aloilla. Eri alojen erityispiirteet, kuten tekniikan alojen tutkimus- ja julkaisutoiminnan traditiot, otetaan huomioon päätöksenteossa.
- Toimikunnan päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti asiantuntijalausuntoihin.
- Toimikunta uudistaa tiedettä rahoittamalla uusia avauksia, ml. korkean riskin sisältävää uraauurtavaa ”high risk / high gain” –tutkimusta ja uusien menetelmien ja teknisten työkalujen kehittämistä. Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia tutkijoita, myöntää akatemiahankerahoitusta eri tutkijanuravaiheessa oleville vastuullisille johtajille ja tasatilanteessa ottaa huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen.
- Toimikunta tukee tutkimustyön tulosten hyödyntämistä. Toimikunta ottaa päätöksenteossa huomioon tutkimuksen relevanssin Suomen elinkeinoelämälle ja muille yhteiskunnan sektoreille. Toimikunta kiinnittää huomiota myös hakijan aiempiin ansioihin tutkimustulosten tieteellisen vaikuttavuuden ja taloudellisen tai muun hyödyntämisen osalta sekä hakijan verkostoihin tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa.
- Toimikunta tukee laadukasta kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä niihin sisältyvää tutkijoiden liikkuvuutta. Toimikunnan tukema yhteistyö voi olla yliopistojen välistä, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä tai yhteistyötä elinkeinoelämän ja/tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Toimikunta tukee yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke- ja akatemiatutkijarahoituksella sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Konsortiomuotoiset akatemiahankkeet, joissa on osapuolia eri tutkimusorganisaatioista, ovat tärkeä työkalu kansallisen yhteistyön edistämiseksi.
- Toimikunta tukee kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja hyödyntävää tutkimusta.
Akatemiahankkeita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset
Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):
- Tutkimuksen laatu, uudet avaukset, läpimurtojen mahdollisuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus
- Tutkijan/tutkimusryhmän kompetenssi, etenkin viimeaikaiset aikaansaannokset, sekä tutkimusyhteistyö
- Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys
Linjaukset:
- Keskimääräisen myönnön tavoitetaso nelivuotiselle hankkeelle on 450 000 euroa.
- Yksittäisen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).
- Konsortiomuotoisen akatemiahankkeen kokonaismyönnön enimmäismäärä on 1 000 000 euroa (laskennallisesti 250 000 €/v) ja konsortion osahankkeen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).
Akatemiatutkijoita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset
Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia itsenäiseen tutkimukseen pystyviä lupaavia ja uusiutumiskykyisiä tutkijoita, jotka voivat merkittävästi edetä urallaan kauden aikana toteuttaessaan tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Toimikunta kiinnittää erityistä huomiota hakijan osaamiseen sekä hänen omiin ansioihinsa ja yhteistyöverkostoihinsa suhteessa uravaiheeseen. Akatemiatutkijan mahdollinen tutkimusryhmä kehittää tutkijan ohjausosaamista ja pätevöittää akateemista johtajuutta. Toimikunta hyväksyy harkintansa mukaan kohtuulliset tutkimuksen kulut.
Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):
- Hakijan henkilökohtainen pätevyys uravaihe huomioiden
- Tutkimuksen laatu, uutuusarvo ja vaikuttavuus
- Tutkimuksen toteutettavuus sekä yhteistyöverkostot ja niiden lisäarvo esitetylle tutkimussuunnitelmalle ja tutkijanuralle
- Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys
Alla esitellään luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta 1.1.2022 - 31.12.2024
Puheenjohtaja
- professori Leena Ukkonen, Tampereen yliopisto
Jäsenet
- professori Ari Friberg, Itä-Suomen yliopisto
- professori Mirja Illikainen, Oulun yliopisto
- professori Ari Jokinen, Jyväskylän yliopisto
- erityisasiantuntija Susanna Näreaho, Metropolia
- apulaisprofessori Satu Ojala, Oulun yliopisto
- professori Pekka Pankka, Helsingin yliopisto
- professori Timo Repo, Helsingin yliopisto
- professori Esa Vakkilainen, LUT-yliopisto
- professori Marjo Yliperttula, Helsingin yliopisto
- professori Patric Östergård, Aalto-yliopisto
Suomen Akatemia ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta kehittävät aktiivisesti omaa toimintaansa. Arviointipaneeleilta saatu palaute on tärkeä osa tätä kehitystyötä ja sitä seurataan ja analysoidaan vuosittain. Paneelit antavat arvokasta palautetta myös hakijoille siitä, kuinka hakemuksia voisi parantaa arvioitsijoiden näkökulmasta.
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta tukee laadukasta kansainvälistä yhteistyötä ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tutkijalähtöisesti akatemiahanke- ja akatemiatutkijapäätösten kautta sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Tämä lähestymistapa on todettu toimivaksi, koska kansainvälinen yhteistyö on luonnollinen osa luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimusta. Se on myös yhteisymmärryksessä Akatemian kansainvälisen toiminnan linjauksen 2017 − 2021 (pdf) (etenkin osat 1 ja 3) kanssa.
Toimikunta kiinnittää yhteistyön edistämisessä erityistä huomiota yhteistyön laatuun ja yhteistyön tuomaan lisäarvoon tutkimukselle. Tutkijalähtöisyyden lisäksi toimikunta edistää kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisella tutkimusalueella, Pohjoismaiden välillä ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toimikunta seuraa kansainvälisten toimenpiteidensä vaikutuksia ja vaikuttavuutta vuosittain tutkimusraporteista saadun tiedon avulla, erillisillä selvityksillä ja tutkijatapaamisten kautta. Tutustu LT-toimikunnan ja kv-hauista rahoitettujen vastuullisten johtajien 15.11.2022 järjestettyyn tutkijatapaamiseen ja siellä pidettyihin esityksiin.
Tulevista rahoitushauista ilmoitetaan erikseen Akatemian verkkosivuilla ja Twitterissä.
Tutustu hakuihin, joihin toimikunta on osallistunut vuosina 2013 − 2022:
- Suomen Akatemian ja NSF:n yhteishaku - tekoäly ja langattomat tiedonsiirtoteknologiat 2022
- M-ERA-NET 3 2022
- ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2022
- ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2021
- Tandem Forest Values 3 2021
- Solar-driven chemistry 2021/2022 (SDC2)
- ERA PerMed – Personalised Medicine 2021
- ERA-NET CoFund QuantERA 2021
Rahoituspäätökset - Suomen Akatemian ja NSF:n yhteishakupilotti – tekoäly ja langattomat tiedonsiirtoteknologiat 2021
Rahoituspäätökset - Suunnattu akatemiahanke 2020: Internationl Co-Investigator Scheme –Suomi–Norja -tutkimusyhteistyö tekniikan aloilla
Rahoituspäätökset - ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2020
Rahoituspäätökset - ERA PerMed – Personalised Medicine 2020
Rahoituspäätökset - TandemForestValues II 2019
Rahoituspäätökset - Solar-driven chemistry 2019
Rahoituspäätökset - ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2019
Rahoituspäätökset - ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2018
Rahoituspäätökset - ERA-NET CoFund QuantERA 2017
Rahoituspäätökset - ICT2023/WiFiUS, Langattoman tietoliikenteen tutkimus 2016
Rahoituspäätökset - ICT2023/WiFiUS, Langattoman tietoliikenteen tutkimus 2014
Rahoituspäätökset - Joint project call: Materials research 2014 (Suomen Akatemia ja Brasilian FAPESP)
Rahoituspäätökset - WoodWisdom-Net+ 2014
Rahoituspäätökset
ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin (aikaisemmin Tekes) koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, joka perustuu ICT 2015 -työryhmän selvityksen esitykseen ”21 polkua kitkattomaan Suomeen (pdf)”. Ohjelman tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen. Suomen Akatemian vuoden 2020 myöntämisvaltuudesta vähintään 10 miljoonaa euroa on tarkoitettu ohjelman rahoittamiseen. Business Finland ei järjestä rinnakkaista hakua yritysprojekteille, mutta rahoitusta on mahdollista hakea normaalin hakumenettelyn kautta, ks. Business Finlandin rahoituspalvelut. Lue lisää ohjelmasta ICT 2023 -ohjelman sivulta.
Lisätietoja
- toimikunnan pääsihteeri Kati Sulonen, p. 029 533 5110
Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi
