Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta

Luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat:

• energiatekniikka
• fysiikka
• geotieteet ja luonnonmaantiede
• kemia
• kone- ja valmistustekniikka
• lääketieteellinen tekniikka
• matematiikka ja tilastotiede
• materiaalitiede ja -tekniikka
• prosessi- ja kemiantekniikka
• rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sekä arkkitehtuuri
• sähkötekniikka ja elektroniikka (ml. tietoliikenne- ja automaatiotekniikka)
• tietojenkäsittelytieteet ja tietotekniikka
• tähtitiede
• edellä mainittuihin liittyvä biotekniikka, bioinformatiikka ja ympäristötekniikka
• muu luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyvä, myös monitieteinen tutkimus

Toimikunnan myöntämä rahoitus ei riitä kaikkien syyshaussa erinomaiseksi arvioitujen hakemusten (kokonaisarvosanat 6 ja 5) rahoittamiseen. Tästä syystä toimikunta on päättänyt rahoituspäätöksentekoa ohjaavista linjauksista ja kriteereistä, joita se soveltaa systemaattisesti tehdessään valintoja tieteelliseltä laadultaan erinomaisten hakemusten välillä.

Syyshaussa 2022 sovellettavat linjaukset ja kriteerit on esitetty alla. Mikäli etsit aiemmissa syyshauissa voimassa olleita kriteerejä ja linjauksia, ota yhteyttä Suomen Akatemiaan.

Syyshaussa 2022 voimassa olevat linjaukset ja kriteerit

Rahoituspäätöksiä ohjaavat yleiset linjaukset

1. Toimikunta tukee laaja-alaisesti kansainvälisesti korkeatasoista ja vastuullista tutkimusta LT-aloilla. Eri alojen erityispiirteet, kuten tekniikan alojen tutkimus- ja julkaisutoiminnan traditiot, otetaan huomioon päätöksenteossa.
2. Toimikunnan päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti asiantuntijalausuntoihin.
3. Toimikunta uudistaa tiedettä rahoittamalla uusia avauksia, ml. korkean riskin sisältävää uraauurtavaa ”high risk / high gain” –tutkimusta ja uusien menetelmien ja teknisten työkalujen kehittämistä. Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia tutkijoita, myöntää akatemiahankerahoitusta eri tutkijanuravaiheessa oleville vastuullisille johtajille ja tasatilanteessa  ottaa huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen.
4. Toimikunta tukee tutkimustyön tulosten hyödyntämistä. Toimikunta ottaa päätöksenteossa huomioon tutkimuksen relevanssin Suomen elinkeinoelämälle ja muille yhteiskunnan sektoreille. Toimikunta kiinnittää huomiota myös hakijan aiempiin ansioihin tutkimustulosten tieteellisen vaikuttavuuden ja taloudellisen tai muun hyödyntämisen osalta sekä hakijan verkostoihin tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa.
5. Toimikunta tukee laadukasta kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä niihin sisältyvää tutkijoiden liikkuvuutta. Toimikunnan tukema yhteistyö voi olla yliopistojen välistä, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä tai yhteistyötä elinkeinoelämän ja/tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Toimikunta tukee yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke- ja akatemiatutkijarahoituksella sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Konsortiomuotoiset akatemiahankkeet, joissa on osapuolia eri tutkimusorganisaatioista, ovat tärkeä työkalu kansallisen yhteistyön edistämiseksi.
6. Toimikunta tukee kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja hyödyntävää tutkimusta. 

Akatemiahankkeita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset       

Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):

1. Tutkimuksen laatu, uudet avaukset, läpimurtojen mahdollisuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus
2. Tutkijan/tutkimusryhmän kompetenssi, etenkin viimeaikaiset aikaansaannokset, sekä tutkimusyhteistyö
3. Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys

Linjaukset:

• Keskimääräisen myönnön tavoitetaso nelivuotiselle hankkeelle on 450 000 euroa.
• Yksittäisen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).
• Konsortiomuotoisen akatemiahankkeen kokonaismyönnön enimmäismäärä on 1 000 000 euroa (laskennallisesti 250 000 €/v) ja konsortion osahankkeen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v). 

Akatemiatutkijoita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset

Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia itsenäiseen tutkimukseen pystyviä lupaavia ja uusiutumiskykyisiä tutkijoita, jotka voivat merkittävästi edetä urallaan kauden aikana toteuttaessaan tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Toimikunta kiinnittää erityistä huomiota hakijan osaamiseen sekä hänen omiin ansioihinsa ja yhteistyöverkostoihinsa suhteessa uravaiheeseen. Akatemiatutkijan mahdollinen tutkimusryhmä kehittää tutkijan ohjausosaamista ja pätevöittää akateemista johtajuutta. Toimikunta hyväksyy harkintansa mukaan kohtuulliset tutkimuksen kulut.

Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):

1. Hakijan henkilökohtainen pätevyys uravaihe huomioiden
2. Tutkimuksen laatu, uutuusarvo ja vaikuttavuus
3. Tutkimuksen toteutettavuus sekä yhteistyöverkostot ja niiden lisäarvo esitetylle tutkimussuunnitelmalle ja tutkijanuralle
4. Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys

Syyshaussa 2021 voimassa olevat linjaukset ja kriteerit

Rahoituspäätöksiä ohjaavat yleiset linjaukset

1. Toimikunta tukee laaja-alaisesti kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta LT-aloilla. Eri alojen erityispiirteet, kuten tekniikan alojen tutkimus- ja julkaisutoiminnan traditiot, otetaan huomioon päätöksenteossa.
2. Toimikunnan päätöksenteko perustuu lähtökohtaisesti asiantuntijalausuntoihin.
3. Toimikunta uudistaa tiedettä rahoittamalla uusia avauksia, ml. korkean riskin sisältävää uraauurtavaa ”high risk / high gain” –tutkimusta, ja nousujohteisessa uravaiheessa olevia tutkijoita: toimikunta edistää uusien menetelmien ja teknisten työkalujen kehittämistä, toimikunta myöntää rahoitusta eri tutkijanuravaiheessa oleville vastuullisille johtajille, toimikunta rahoittaa ulkomailta palaavia Suomessa väitelleitä akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita sekä toimikunta priorisoi tasatilanteissa vähemmistösukupuolten edustajia.
4. Toimikunta tukee tutkimustyön tulosten hyödyntämistä. Toimikunta ottaa päätöksenteossa huomioon tutkimuksen relevanssin Suomen elinkeinoelämälle ja muille yhteiskunnan sektoreille. Toimikunta kiinnittää huomiota myös hakijan aiempiin ansioihin tutkimustulosten tieteellisen vaikuttavuuden ja taloudellisen tai muun hyödyntämisen osalta sekä hakijan verkostoihin tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa.
5. Toimikunta tukee laadukasta kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä niihin sisältyvää tutkijoiden liikkuvuutta. Toimikunnan tukema yhteistyö voi olla yliopistojen välistä, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä tai yhteistyötä elinkeinoelämän ja/tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Toimikunta tukee yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja tutkijatohtorirahoituksella sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Konsortiomuotoiset akatemiahankkeet, joissa on osapuolia eri tutkimusorganisaatioista, ovat tärkeä työkalu kansallisen yhteistyön edistämiseksi.
6. Toimikunta tukee kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja hyödyntävää tutkimusta.

Akatemiahankkeita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset       

Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):

1. Tutkimuksen laatu, uudet avaukset, läpimurtojen mahdollisuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus
2. Tutkijan/tutkimusryhmän kompetenssi, etenkin viimeaikaiset aikaansaannokset
3. Tutkimusyhteistyö ja liikkuvuus

Linjaukset:

• Keskimääräisen myönnön tavoitetaso nelivuotiselle hankkeelle on 450 000 euroa.
• Yksittäisen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).
• Konsortiomuotoisen akatemiahankkeen kokonaismyönnön enimmäismäärä on 1 000 000 euroa (laskennallisesti 250 000 €/v) ja konsortion osahankkeen myönnön yläraja on 600 000 euroa (laskennallisesti 150 000 €/v).

Akatemiatutkijoita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset

Kriteerit (tärkeysjärjestyksessä):

1. Hakijan henkilökohtainen pätevyys
2. Tutkimuksen laatu, uutuusarvo, vaikuttavuus ja toteutettavuus

3. Hakijan liikkuvuus ja yhteistyöverkostot, liikkuvuuden osalta erityisesti hakijan aiemman ja suunnitellun liikkuvuuden laatu sekä lisäarvo esitetylle tutkimussuunnitelmalle ja tutkijanuralle.

Linjaukset

• Toimikunta tukee akatemiatutkijoitaan myöntämällä heille tutkimuskulurahaa 400 000 euroa/5 vuotta. Rahoitus myönnetään kahdessa osassa. Ensimmäisen kolmen vuoden rahoitus on maksimissaan 240 000 euroa ja kahden viimeisen vuoden 160 000 euroa.

Tutkijatohtoreita koskevat päätöksentekokriteerit ja linjaukset

Tutkijanuran alkuvaiheessa olevia, lupaavia tutkijoita rahoittamalla toimikunta haluaa varmistaa, että LT-alojen tutkijakunta on kilpailukykyistä ja sen uusiutuminen on kestävällä pohjalla. Myös kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä tekniikan aloilla pitäisi olla riittävä määrä korkeatasoisia tutkijoita. Rahoituspäätöksen tärkeimmät kriteerit ovat hakijan pätevyys ja tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan liikkuvuuteen ja monipuolisiin yhteistyöverkostoihin, joka tukevat tutkijan itsenäistymistä rahoituskauden aikana. Hakijan liikkuvuussuunnitelman ja yhteistyön pitää tukea tutkimussuunnitelman toteutumista.  Toimikunta tukee myös tutkimustyön tulosten hyödyntämistä ja ottaa huomioon tutkimuksen relevanssin Suomen elinkeinoelämälle ja muille yhteiskunnan sektoreille.

Päätöksentekokriteerit (tärkeysjärjestyksessä):

1. Hakijan henkilökohtainen pätevyys
2. Tutkimuksen laatu, uutuusarvo, vaikuttavuus ja toteutettavuus
3. Hakijan liikkuvuus ja monipuoliset yhteistyöverkostot, jotka tukevat tutkijan itsenäistymistä ja tutkimussuunnitelman toteutusta
4. Tutkimuksen relevanssi Suomen elinkeinoelämälle ja muille yhteiskunnan sektoreille.

Linjaukset

Toimikunta myöntää tutkijatohtorille keskimäärin 252 000 euroa mukaan lukien palkkakulut, perustellut tutkimuskulut ja kohtuullisen liikkuvuusrahoituksen. Toimikunta käyttää palkkauksen laskentaperusteena enintään 3 900 euron kuukausipalkkaa. Tutkimuskuluja myönnetään enintään 20 000 euroa, mutta kokeellisessa tutkimuksessa tutkimuskuluja voidaan perustellusta syystä hyväksyä enemmän.

Alla esitellään luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta 1.1.2022 - 31.12.2024

Puheenjohtaja

• professori Leena Ukkonen, Tampereen yliopisto

Jäsenet

• professori Ari Friberg, Itä-Suomen yliopisto
• professori Mirja Illikainen, Oulun yliopisto
• professori Ari Jokinen, Jyväskylän yliopisto
• erityisasiantuntija Susanna Näreaho, Metropolia
• yliopistotutkija Satu Ojala, Oulun yliopisto
• professori Pekka Pankka, Helsingin yliopisto
• professori Timo Repo, Helsingin yliopisto
• professori Esa Vakkilainen, LUT-yliopisto
• professori Marjo Yliperttula, Helsingin yliopisto
• professori Patric Östergård, Aalto-yliopisto

Suomen Akatemia ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta kehittävät aktiivisesti omaa toimintaansa. Arviointipaneeleilta saatu palaute on tärkeä osa tätä kehitystyötä ja sitä seurataan ja analysoidaan vuosittain. Paneelit antavat arvokasta palautetta myös hakijoille siitä, kuinka hakemuksia voisi parantaa arvioitsijoiden näkökulmasta.

• Lue paneelien palaute vuoden 2022 syyshausta (pdf englanniksi)
• Arvioinnissa käytettyjen asiantuntijoiden listaus vuoden 2021 syyshaussa (pdf englanniksi)
  
  

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta tukee laadukasta kansainvälistä yhteistyötä ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tutkijalähtöisesti akatemiahanke- ja akatemiatutkijapäätösten kautta sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Tämä lähestymistapa on todettu toimivaksi, koska kansainvälinen yhteistyö on luonnollinen osa luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimusta. Se on myös yhteisymmärryksessä Akatemian kansainvälisen toiminnan linjauksen 2017 − 2021 (pdf) (etenkin osat 1 ja 3) kanssa.

Toimikunta kiinnittää yhteistyön edistämisessä erityistä huomiota yhteistyön laatuun ja yhteistyön tuomaan lisäarvoon tutkimukselle. Tutkijalähtöisyyden lisäksi toimikunta edistää kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisella tutkimusalueella, Pohjoismaiden välillä ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toimikunta seuraa kansainvälisten toimenpiteidensä vaikutuksia ja vaikuttavuutta vuosittain tutkimusraporteista saadun tiedon avulla, erillisillä selvityksillä ja tutkijatapaamisten kautta. Tutustu LT-toimikunnan ja kv-hauista rahoitettujen vastuullisten johtajien 15.11.2022 järjestettyyn tutkijatapaamiseen ja siellä pidettyihin esityksiin.

Tulevista rahoitushauista ilmoitetaan erikseen Akatemian verkkosivuilla ja Twitterissä.

Tutustu hakuihin, joihin toimikunta on osallistunut vuosina 2013 − 2022:

• Suomen Akatemian ja NSF:n yhteishaku - tekoäly ja langattomat tiedonsiirtoteknologiat 2022
• M-ERA-NET 3 2022
• ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2022
• ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2021
• Tandem Forest Values 3 2021
• Solar-driven chemistry 2021/2022 (SDC2)
• ERA PerMed – Personalised Medicine 2021
• ERA-NET CoFund QuantERA 2021
  Rahoituspäätökset
• Suomen Akatemian ja NSF:n yhteishakupilotti – tekoäly ja langattomat tiedonsiirtoteknologiat 2021
  Rahoituspäätökset
• Suunnattu akatemiahanke 2020: Internationl Co-Investigator Scheme –Suomi–Norja -tutkimusyhteistyö tekniikan aloilla  
  Rahoituspäätökset
• ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2020
  Rahoituspäätökset
• ERA PerMed – Personalised Medicine 2020
  Rahoituspäätökset
• TandemForestValues II 2019
  Rahoituspäätökset
• Solar-driven chemistry 2019
  Rahoituspäätökset
• ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2019
  Rahoituspäätökset
• ERA-NET CoFund CHIST-ERA 2018
  Rahoituspäätökset
• ERA-NET CoFund QuantERA 2017
  Rahoituspäätökset
• ICT2023/WiFiUS, Langattoman tietoliikenteen tutkimus 2016
  Rahoituspäätökset
• ICT2023/WiFiUS, Langattoman tietoliikenteen tutkimus 2014 
  Rahoituspäätökset
• Joint project call: Materials research 2014 (Suomen Akatemia ja Brasilian FAPESP)
  Rahoituspäätökset
• WoodWisdom-Net+ 2014
  Rahoituspäätökset

ICT 2023 -ohjelma on Suomen Akatemian ja Business Finlandin (aikaisemmin Tekes) koordinoima ja rahoittama tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma, joka perustuu ICT 2015 -työryhmän selvityksen esitykseen ”21 polkua kitkattomaan Suomeen (pdf)”. Ohjelman tavoitteena on syvän tietojenkäsittelyosaamisen kehittäminen ja ICT:n laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen. Suomen Akatemian vuoden 2020 myöntämisvaltuudesta vähintään 10 miljoonaa euroa on tarkoitettu ohjelman rahoittamiseen. Business Finland ei järjestä rinnakkaista hakua yritysprojekteille, mutta rahoitusta on mahdollista hakea normaalin hakumenettelyn kautta, ks. Business Finlandin rahoituspalvelut. Lue lisää ohjelmasta ICT 2023 -ohjelman sivulta.