Rahoitetut tutkimusinfrastruktuurit

RRF-rahoituksella tuetut tutkimusinfrastruktuurit valittiin kansallisille tutkimusinfrastruktuureille avatussa rahoitushaussa vuonna 2021 ja paikallisille tutkimusinfrastruktuureille vuonna 2022 avatussa rahoitushaussa. Alla linkit molempien hakujen rahoituspäätöstiedotteisiin sekä listaus tuetuista tutkimusinfrastruktuureista.

Aalto Ice Tank

Aalto Ice and Wave Tank on mallikoeallas, jossa voidaan valmistaa jäätä ja muodostaa aaltoja. Mallikokeita tarvitaan tutkittaessa jäähän, aaltoihin, laivoihin ja rakenteisiin liittyviä fysikaalisia ilmiöitä. Altaan koko (40 m × 40 m) tekee siitä ainutlaatuisen. Jäämallikoealtaat ovat yleensä pitkiä ja kapeita, aaltokoealtaat puolestaan leveitä. Aalto Ice and Wave Tank on ainoa leveä allas, jossa voidaan tehdä sekä jäätä että aaltoja. Allas on monikäyttöinen ja siinä voidaan tehdä myös avovesikokeita. Allasta käyttävät Aalto yliopiston tutkijat, opiskelijat sekä tieteelliset ja teolliset yhteistyökumppanit. Ilmastonmuutos on aiheuttanut poliittisen ja teollisen kiinnostuksen arktisia alueita kohtaan sekä lisännyt arktisen tutkimuksen tärkeyttä.

  • Vastuullinen johtaja: professori Jukka Tuhkuri
  • Aalto-yliopisto

Autonomous measurement platforms for environmental data

Nykyään on entistä suurempi tarve tehdä ympäristömittauksia kentällä, joko käyttämällä autonomisia mittausjärjestelmiä tai kannettavia laitteita. Niiden etuna on mm. mahdollisuus ympäristön reaaliaikaiseen seurantaan ja nopea reagointi ongelmatilanteisiin. Laitteiden käyttöä ei kuitenkaan hyväksytä vielä laajasti virallisissa seurannoissa ja tarkkailuissa, koska usein niiden tuottamassa tiedon laadussa on ratkaisemattomia ongelmia. Näiden puutteiden korjaamiseksi ja tuoteinnovaatioiden käyttöönoton edistämiseksi ehdotetaan metrologista tutkimusinfrastruktuuria, joka pyrkii edistämään uusien autonomisten mittausjärjestelmien hyväksyntää ja laadukasta käyttöä erilaisissa ympäristömittauksissa. Hankkeessa kehitetään ja keskitetään Suomen ympäristökeskus SYKEn mekatroniikan tutkimusinfrastruktuuria Joensuussa tukemaan paremmin ympäristötutkijoiden, viranomaisten, yritysten ja muiden sidosryhmien nykyisiä ja tulevia tarpeita autonomisten mittausalustojen sovelluksissa.

  • Vastuullinen johtaja: kehittämispäällikkö Teemu Näykki
  • Suomen ympäristökeskus
  • Hankkeen verkkosivut

Bio and Circular Economy infrastructure

Bio- ja kiertotalouden (BIC) yksikkö Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa (ENS), Tampereen yliopistossa (TAU), koostuu Ympäristötekniikan, Energia- ja biojalostuksen sekä Synteettisen biologian tutkimusryhmistä. Visiomme on rakentaa puhtaampi ja turvallisempi tulevaisuus ihmisen ja ympäristön hyväksi sekä turvata rajallisten luonnonvarojen riittävyys. Infrastruktuuriprojektin tavoitteena on kehittää ja rakentaa uusi BIC-FIRI Hub, joka mahdollistaa holistisen lähestymistavan erilaisten jätevirtojen hyödyntämiseksi. BIC-FIRI Hub:in sisältämät neljä alustaa ovat mikrobiomianalytiikka, biomassan jalostus, analytiikkalaitteisto sekä digitalisaatio. Päivitetyn infrastruktuurin avulla luomme vahvan yhteyden paikallisiin sidosryhmiin mm. lisäämällä arvoketjujen analytiikkapalveluita, integroimalla viimeisimmän tutkimustiedon teollisiin sovelluksiin sekä tuottamalla uusia osaajia paikallisiin tarpeisiin.

  • Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Ville Santala
  • Tampereen yliopisto

    BioLab

    Itä-Suomen yliopistossa ja Geologian tutkimuskeskuksessa tehdään korkeatasoista tutkimusta joka tukee vihreää siirtymää kohti hiilineutraalia ja biodiversiteettiä ylläpitävää Suomea. Uusi Biosfäärilaboratorio kokoaa yhteen pohjoisten ekosysteemien hiilen kiertoon ja kasvien stressiin liittyvää tutkimusta. Sen tavoiteena on edistää Itä-Suomessa tärkeää biotaloutta ja tukea maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Biosfäärilaboratorio koostuu kolmesta moduulista: 1. Yliopiston yliopiston kampusalueella sijaitseva Kokeellisen tutkimuksen laboratorio mahdollistaa tutkimuksen kontrolloiduissa olosuhteissa 2. Liikuteltava kenttämittauslaboratorio mahdollistaa tutkimuksen laajan spatiaalisen ulottuvuuden ja tarvittaessa nopean reagoinnin erilaisiin häiriöihin kuten metsäpaloihin ja hyönteistuhoihin. 3. Aineistonhallintamoduuli tukee datan tehokasta siirtoa, tallennusta, sekä tutkimuksen näkyväksi tekemistä.

    • Vastuullinen johtaja: professori Eeva-Stiina Tuittila
    • Itä-Suomen yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus

    CRYO-RI

    Lumi- ja jääolot muuttuvat nopeasti ilmaston mukana. Sekä pohjoisten alueiden luonto että rakennetun ympäristön ylläpito joutuvat sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, mihin tarvitaan korkealuokkaista talviolojen seurantaa. Nykyinen lumen, jään ja roudan seuranta pitää päivittää nykypäivän tarpeisiin.

    CRYO-RI vastaa tähän haasteeseen kehittämällä alueellista lumen, jään ja roudan mittausverkostoa, kehittämällä sekä halpoja että huippulaatuisia mittausasemia, kehittämällä uusimpiin teknologioihin perustuvia mittausmenetelmiä, parantamalla paikallista valmiutta analysoida ja seurata jäätymiselle alttiiden geomateriaalien ominaisuuksia, sekä tarjoamalla alustan aineistojen nopeaan ja helppoon jakamiseen. CRYO-RI alustaa ylläpitävät yhteistyössä Oulun yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus.

    • Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Pertti Ala-aho
    • Oulun yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus
    • Hankkeen verkkosivut

    Digital electrification infrastructure

    Digitaalinen sähköistymisen infrastruktuuri koostuu kolmesta keskeisestä elementistä: järjestelmistä, digitaalisista ratkaisuista ja datasta. Järjestelmät muodostuvat sähköistettävistä alueista ja niiden säätö- ja hallintajärjestelmistä. Keskeisimmät alueet ovat mobiilit työkoneet ja energiayhteisöt (mikroverkot), jotka koostuvat useista tehoelektroniikan suuntaajista. Jokaisella järjestelmällä on sisäinen rakenne, mutta ne muodostavat yhdessä järjestelmien järjestelmän digitaalisten järjestelmien, sähköverkon ja sähkömarkkinoiden kautta. Digitaaliset ratkaisut osio sisältää tutkimusinfrastruktuurin sensorit, mittalaitteet, kommunikaatio- ja tiedonvaihtojärjestelmät, joita tarvitaan järjestelmien monitorointiin, säätöön ja optimointiin, palveluiden toteuttamiseksi ja sähköisten järjestelmien toimintakyvyn turvaamiseksi kokonaisuutena. Dataan liittyen luodaan alusta datan tallentamiseksi ja jakamiseksi, datan saatavuuden jatkuvuuden varmistamiseksi ja menetelmät metadatan esittämiseksi.

    • Vastuullinen johtaja: professori Sami Repo
    • Tampereen yliopisto

    Digital high-speed electromechanical energy conversion research infrastructure for data-driven informatics environment

    Suurinopeuksinen (HS) sähkömekaaninen energiamuunnosteknologia (EC) on osoittautunut potentiaaliseksi ratkaisuksi energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Suuret pyörimisnopeudet parantavat energiatehokkuutta ja vähentävät EC-järjestelmien kustannuksia. Samaan aikaan näiden etujen hyödyntäminen on tällä hetkellä haastavaa, koska nykyiset mallinnus- ja suunnittelukäytännöt eivät täysin pysty ottamaan huomioon suurilla käyttönopeuksilla syntyviä fyysisiä vaikutuksia. DIGI-REINFORCE tarjoaa fyysisiä ja virtuaalisia testialustoja, joissa suoritetaan seuraavan tason datalähtöistä tutkimusta ja validoidaan seuraavan sukupolven HS-EC-teknologiaa. Infrastruktuurin tarkoituksena on helpottaa megawattitehoalueella toimivien HS-sähkökoneiden kehitystä tarjoamalla tietokannan kehittämiseen ja suunnittelun validointiin tarvittavat tilat, pääsy dataan, teknologiseen osaamiseen ja palveluihin. Se edistää myös alueellisen puhtaan teknologian TKI-ekosysteemin kasvua ja kansainvälistymistä.

    • Vastuullinen johtaja: professori Jussi Sopanen
    • LUT-yliopisto

    FIN-CLARIAH

    FIN-CLARIAH on ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuuri, joka koostuu kahdesta komponentista: FIN-CLARIN ja DARIAH-FI. Tässä osahankkeessa FIN-CLARIAH pyrkii laajentamaan merkittävästi infrastruktuurituen soveltamisalaa kolmeen pääsuuntaan: ensinnäkin tavoitellaan kykyä käsitellä puhutun kirjasuomen lisäksi myös arkipuhetta; toiseksi, vastataan laajaan SSH-tutkimuksen rakenteettoman tekstin käsittelytarpeeseen; ja kolmanneksi, mahdollistetaan metatietoihin perustuvaa tutkimusta. Kun FIN-CLARIN jatkaa uraauurtavaa kieleen perustuvaa tutkimuksen tukemista, DARIAH-FI kehittää infrastruktuuria suurille, heterogeenisille aineistoille humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta varten. Hankkeen yhtenä tärkeänä lisätavoitteena on yhtenäistää näiden kahden komponentin parhaita yhteisiä tietojen, työkalujen ja palvelujen isännöinti-, dokumentointi- sekä välitys- ja pääsyoikeuksien neuvotteluja hallintakäytäntöjä.

    • Vastuullinen johtaja: tutkimusjohtaja Krister Lindén
    • Helsingin yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Aalto-yliopisto

    FINMARI

    Suomen merentutkimuksen hajautettu infrastruktuuri FINMARI kokoaa kansalliselle tiekartalle 2021-2024 integroidun kokonaisuuden, jossa yhdistyvät merkittävimpien Itämeritutkimusta harjoittavien tahojen (Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi ja Syke, IL, GTK, Luke) toisiaan täydentävät resurssit. FINMARI koostuu kenttäasemaverkostosta, tutkimusaluksista, laboratorioista, kauppalaivojen läpivirtausasemista, autonomisista mittausalustoista sekä uuden sukupolven automatisoidusta Utön merentutkimusasemasta.

    FINMARI muodostaa havaintotoiminnan ja kokeellisen tutkimuksen kokonaisuuden, joka yhdistää konsortion partnerien erityisosaamisen. Konsortio luo alustan tieteelliselle tutkimukselle ja seurannalle, jonka tavoitteena on ymmärtää meriekosysteemien monitasoista ajallista ja paikallista vaihtelua ja sen syitä merten suojelun pohjaksi, keskittyen tässä hankkeessa erityisesti lajikirjon ja ilmastonmuutoksen tutkimukseen sekä datan ja palveluiden avoimuuden kehittämiseen.

    • Vastuullinen johtaja: tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi
    • Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus

    FINTIMS

    Stabiileja ja radiogeenisia raskaita isotooppeja (Sr, Nd, Pb, U ym.) voidaan käyttää geologisten, ihmisen tuottamien ja ympäristön materiaalien (arkeologiset löydöt, ruoka, polttoaineet, kaivannaiset, jäte, vesi) tunnistamiseen miljoonien ja tuhansien vuosien aikaskaalalla aina teolliseen aikaan asti. Alkuaineiden syklit maankuoressa, ilma-, vesi- ja elonkehässä luovat perustan kiertotaloudelle ja siten laajalle yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, esimerkkeinä pohjavesien, kaivannaisten ja jätteiden monitorointi. FINTIMS on raskaiden isotooppien tarkkuusmäärityksiin erikoistunut infrastruktuuri, joka sisältää mittauslaitteiston sekä matalien pitoisuuksien vaatiman puhdastilan näytteenkäsittelyyn. Suuri herkkyys ja tarkkuus luovat mahdollisuuden uusien luonnollisten isotooppimerkkiaineiden käyttöönottoon ja tämän kautta kehitetään uusia tutkimus- ja yhteistyöprojekteja kautta koko yhteiskunnan.

    • Vastuullinen johtaja: professori Christoph Beier
    • Helsingin yliopisto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus

    FiQCI

    Kvanttitietokoneet mahdollistavat sellaisten laskennallisten ongelmien ratkaisemisen, jotka ovat pysyvästi klassisten tietokoneiden ulottumattomissa, ja näin ollen ne voivat kasvattaa tutkimuksen vaikuttavuutta merkittävästi. Kvanttilaskennan odotetaankin mullistavan lukuisat tieteenalat. Moniin meidän aikamme suurimmista haasteista monimutkaisten sääjärjestelmien tarkasta mallintamisesta resurssien käytön optimointiin ja uusien kestävämpien materiaalien kehittämiseen voitaisiin vastata kvanttitietokoneiden lupaamalla laskentakyvyllä. Mutta tämän kyvykkyyden saavuttamiseksi kvanttitietokoneet tarvitsevat räätälöityjä kvanttialgoritmeja ja -ohjelmistoja, joiden menestyksekäs kehittäminen vaatii, että tutkijat pääsevät käsiksi riittävän kypsään kvanttilaskennan infrastruktuuriin. Suomalainen kvanttitietokone (FiQCI) tarjoaa avoimen kvanttilaskentaympäristön, joka palvelee koko kansallista tutkimus- ja kehityskenttää.

    • Vastuullinen johtaja: tutkimusjohtaja Mika Prunnila
    • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-yliopisto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

    Flow cytometry unit

    Virtaussytometrian avulla voidaan tutkia partikkeleita, kuten eläin- ja kasvisoluja, monenlaisia mikro-organismeja ja materiaaleja kuten nanomuoveja. Tekniikalla voidaan tunnistaa tuhansia yksittäisiä partikkeleita sekunneissa ja mittauksiin perustuen lajitella eri populaatioita muissa sovellutuksissa käytettäväksi. Monikäyttöisyytensä vuoksi tätä tekniikkaa voidaan soveltaa hyvin monilla biologian ja biolääketieteen aloilla. Helsingin yliopiston virtaussytometrian yksikkö tarjoaa Helsingin yliopiston ja muiden alueen tutkimuslaitosten, sairaaloiden ja yritysten tutkijoille laiteita ja tukea niiden käyttämiseen. Tässä hankkeessa tavoitteemme on tarjota parempaa ja vihreämpää palvelua käyttäjille korvaamalla käytöstä poistuvat laitteet uusilla. Hankittavat laitteet ovat energiatehokkaampia ja ne on varustettu uusilla ominaisuuksilla, mikä parantaa edellytyksiä tehdä tutkimusta tärkeistä aiheista ilmastonmuutoksen vaikutuksista erilaisten uusiin sairauksien hoitomenetelmiin.

    FOODNUTRI

    FOODNUTRI tutkimusinfrastruktuuri tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: "Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja. " FOODNUTRI tuottaa innovatiivisiä ratkaisuja hyödyntäen monipuolisesti kotimaisia raaka-aineita ja uusia prosessoinnin ja pakkaamisen teknologioita sekä tuottaa tietoa elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden koostumuksesta, rakenteesta ja turvallisuudesta, ruuan fysiologisesta merkityksestä, kuluttajien asenteista, ruuan kulutuksesta, ravintoaineiden saannista ja ruokavalintojen kestävyydestä. FOODNUTRIn palvelee tutkijoita, liiketoimintaa, viranomaistahoja, terveydenhuollon ammattilaisia, maanviljelijöitä sekä muita sidosryhmiä.

    • Vastuullinen johtaja: professori Marina Heinonen
    • Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

    Genome Center of Eastern Finland

    Itä-Suomen genomikeskus perustettiin vuonna 2008 johtamaan Itä-Suomen yliopiston (UEF) ihmisten terveyden ja sairauksien geenitutkimusta. Tämä on edistänyt merkittävästi UEF:n nykyistä huippututkimusta ihmisgenetiikan ja biolääketieteellisen genomiikan alalla. Tämä suunnitelma päivittää Genomikeskuksen toiminnot sekvensointikapasiteettia vahvistamalla, näyteprosessointia automatisoimalla, palveluita laajentamalla ja tehostamalla sekä markkinointistrategiaa kehittämällä. Toimet tukevat vihreää siirtymää ja edistävät digitaalista muutosta personoidussa lääketieteessä. Palvelujemme uudistuminen edistää alueellista kehitystä lisäämällä innovaatiopotentiaalia ja lisää paikallista yhteistyötä mm. Kuopion yliopistollinen sairaalan (KYS), Itä-Suomen Biopankin ja paikallisten yritysten kanssa. Uskomme, että nämä toimet takaavat Genomikeskukselle keskeisen roolin tutkimuksen huippuosaamisen, kliinisissä innovaatioiden, osaamisperusteisen kasvun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä.

    • Vastuullinen johtaja: professori Mikko Hiltunen
    • Itä-Suomen yliopisto

    GO! -RI

    GO!-RI-täydentää NUVE-LAB kehitysympäristöä mahdollistamalla ympäristöllisesti kestävien, autonomisten hyötyajoneuvojen tutkimuksen ja kehittämisen. Oulun ammattikorkeakoulu täydentää ympäristöä voimanlähteiden ja voimansiirtojen tutkimukseen ja kehittämiseen tarvittavilla laitteilla. Lisäksi Oulun yliopisto täydentää NUVE-LABin laitteistoinfrastruktuuria ohjelmistosuunnitteluun liittyvillä ominaisuuksilla sekä digitaalisten kaksosten luonti- ja yhteentoimivuus ominaisuuksilla. Nämä lisäävät laitteiston ominaisuuksien ketteryyttä ja laajaa käytettävyyttä kohti helposti konfiguroitavia testiasetuksia, jotka ovat myös yhteentoimivia eri toimijoiden ja kone-elementtien kesken paikan päällä sekä toisiinsa liittyvissä skenaarioissa muiden maantieteellisesti eri paikoissa sijaitsevien laboratorioiden kanssa. GO!-RI mahdollistaa eri toimijoiden välisen digitaalisen yhteistyön jo tuotekehityksen alkuvaiheessa ja lyhentää näin uusien tuotteiden markkinoille tuloaikaa.

    • Vastuullinen johtaja: kehittämispäällikkö Jukka Säkkinen
    • Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto

    H2MIRI

    Vetytalouteen siirtyminen asettaa ennennäkemättömiä haasteita energia-, raaka-aine- ja kuljetusteollisuudelle. Uusia vetypohjaisia prosesseja ja sovelluksia on otettava käyttöön erittäin lyhyessä ajassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vedyn vuorovaikutuksista yhteiskuntamme toimintojen kannalta keskeisten materiaalien, kuten terästen, kanssa tiedetään kuitenkin vain vähän. Luotettavien ja turvallisten vetyteknologioiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi vuorovaikutusten ymmärtäminen on yhä tärkeämpää. Esimerkiksi kantavissa rakenteissa vedyn aiheuttamalla materiaalien haurastumisella voi olla katastrofaalisia vaikutuksia, ja vedyn käyttö polttoaineena ei tuota moottoripinnoille vastaavaa voitelukalvoa kuin fossiiliset polttoaineet. H2MIRIn paikalliset infrastruktuurit vastaavat näihin tarpeisiin tehokkailla karakterisointimenetelmillä, vahvistavat partnereiden keskinäistä roolijakoa ja syventävät osaamista ja mahdollistavat yhteiskunnalle välttämättömän tiedon tuottamisen.

    • Vastuullinen johtaja: tutkija Samuli Urpelainen
    • Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen yliopisto

    Hydrological Research Infrastructure Platform

    Boreaalisille ja subarktisille alueille, jotka ovat herkkiä ympäristön muutoksille, tarvitaan vesialan osaamiskeskittymä ympäristökysymysten ratkaisemiseksi (ml. eroosio, tulvat, veden laatu). Kehitettävä HYDRO-RI-Platform käsittää osaamiskeskittymän mittalaitepoolin hydrologisten, hydraulisten, morfodynaamisten ja vedenlaadun prosessien mittaukseen, autonomiset vedenalaiset ja –päälliset mittalaitealustat, liikuteltavan maastolaboratorion, sekä aineistojen jakelualustan, jotta vesialan haasteisiin saadaan tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja. Uusi mittalaitteisto, tarkka ja alueellisesti tiheä aineisto, niiden tehokas ja avoin jakaminen mahdollistavat huippututkimuksen, uusien tutkijasukupolvien kouluttamisen, palveluiden ja yrityssovellusten kehittymisen vesisektorilla. Nämä edistävät kestävää vesivarojen hoitoa, päätöksentekoa, tehokasta tiedonjakoa ja tulevaisuuden ympäristön tilan arvioimisen.

    INAR RI

    INAR RI on sateenvarjo-infrastruktuuri, joka koordinoi Suomen osallistumista neljään Eurooppalaiseen ympäristötutkimuksen infrastruktuuriin (ICOS, ACTRIS, eLTER ja AnaEE). INAR RI:n kuuluu 30 mittausasemaa, useita laboratorioita ja mobiiliyksiköitä sekä 2 tietoinfrastruktuuria. INAR RI integroi monitieteisiä jatkuvia ympäristömittauksia. Tässä projektissa päivitetään olemassa olevia ja rakennetaan uusia INAR RI asemia sekä kehitetään tiedonhallinta- ja asemien käyttöpalveluita vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin liittyen ympäristön kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen. Projekti tukee vahvasti hiilineutraali-Suomi tavoitetta, keskittymällä parantamaan infrastruktuuria hiilinielujen ja tähän liittyvien ilmastovaikutusten tarkempaa määritystä varten.

    • Vastuullinen johtaja: professori Markku Kulmala
    • Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopisto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
    • Hankkeen verkkosivut

    LAWPOL

    LAWPOL kokoaa lainsäädäntöön liittyvät poliittiset ja juridiset julkiset asiakirjat. Turun yliopiston johtama ryhmä rakentaa lain ja politiikan rajapinnan tutkimusinfrastruktuurin hyödyntäen olemassa olevia Lakitutka.fi-palvelua sekä FINPARL-aineistoa. LAWPOL kattaa lakihankkeen koko elinkaaren. Se sisältää paitsi lainvalmistelijoiden, sidosryhmien ja asiantuntijoiden tuottamat asiakirjat sekä kansallisen ja kansainvälisen oikeuskäytännön, myös lakia edeltävät poliittiset ohjelmat, eduskuntakeskustelut, EU-lainsäädännön sekä tutkimuskirjallisuutta. LAWPOLin uudet työkalut edistävät poikkitieteellistä tutkimusta, lisäävät tietoa lain ja politiikan rajapinnoista ja tehostavat lainsäätäjän, tuomioistuinten, tutkijoiden sekä eturyhmien välisiä vaikutussuhteita koskevaa tutkimusta. Helppokäyttöinen käyttöliittymä ja digitaaliset työkalut lisäävät merkittävästi hallinnon ja politiikan avoimuutta sekä tiedon saavutettavuutta ja on siten ainutlaatuinen demokratian edistysaskel.

    • Vastuullinen johtaja: professori Anne Alvesalo-Kuusi
    • Turun yliopisto ja Åbo Akademi

    Life Science Data Competence Centre

    Digitalisaatio on tärkeä osa modernia elämäntieteiden tutkimusta. Palveluyksiköt esimerkiksi genomiikan, proteomiikan, rakennebiologian ja mikroskopian alalla ovat suurimpia digitaalisen datan tuottajia elämäntieteissä. Teknologioiden nopea kehittyminen on lisännyt datan määrää räjähdysmäisesti viime vuosina. Tämä data pitää pystyä analysoimaan, jakamaan ja säilyttämään tehokkaasti, ottaen samalla huomioon sekä datan avoimuuteen (FAIR periaatteet, Open Data) että turvallisuuteen (GDPR, toisiolaki) liittyvät säännökset. Tämän hakemuksen tavoitteena on pystyttää elämäntieteiden datakompetenssikeskus LSDCC vastaamaan palveluyksiköiden kriittisiin datanhallintaongelmiin yhteistyössä Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksen kanssa. LSDCC tarjoaa datan säilytys- ja prosessointiratkaisuja sekä kehittää työnkulkua datanhallintaan liittyvissä asioissa kaikille elämäntieteiden palveluyksiköille Helsingin yliopistossa.

    • Vastuullinen johtaja: tutkija Lassi Paavolainen
    • Helsingin yliopisto

    Oulu 3D single particle analysis facility

    Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekuntaan on perusteilla yksittäispartikkelien 3D-tutkimukseen tarkoitettu tutkimusinfrastruktuuri. Tämä infrastruktuuri vahvistaa jo olemassa olevaa laitteistoa ja asiantuntemusta rakennetutkimukselle olennaisen kryo-elektronitransmissiomikroskooppihankinnan muodossa. Laitteisto tehostaa merkittävästi Oulussa tehtävää tutkimusta monilla eri aloilla, mm. biologisten makromolekyylikompleksien, lipidivesikkelien, kalvorakenteiden sekä luonnollisten ja suunniteltujen nanopartikkelien parissa. Infrastruktuuri edistää uusia yhteistyöprojekteja sekä Oulun yliopiston tiedekuntien välillä että Oulun alueella toimivien yritysten kanssa. Infrastuktuurilla onkin odotettavissa merkittävä vaikutus Oulun yliopiston tutkimuksen fokusalueille ’Elinikäinen terveys’ sekä ’Kestävät materiaalit ja järjestelmät’.

    • Vastuullinen johtaja: professori Lari Lehtiö
    • Oulun yliopisto

    Partnership for Advanced Computing in Europe

    EuroHPC/PRACE Finland – pääsy maailmanluokan laskentaresursseihin

    Suurteholaskennasta on tullut yksi tieteellisen tutkimuksen avainteknologioista. Se lisää mahdollisuutta tieteellisiin läpimurtoihin, joilla on valtavat yhteiskunnalliset vaikutukset, esim. ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus ja syöpätutkimus. EuroHPC JU -yhteisyrityksen avulla luodaan Eurooppaan maailmanluokan suurteholaskennan ekosysteemi. Yksi EuroHPC:n lippulaivatietokoneista, pre-eksatason supertietokone nimeltään LUMI, sijoitetaan Kajaaniin. LUMI on yksi maailman tehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä supertietokoneista. EuroHPC/PRACE Finland on virtuaalinen tutkimusinfrastuktuuri (RI), joka tuo aiemman PRACE Finland -tutkimusinfrastruktuurin EuroHPC:n aikakaudelle. EuroHPC/PRACE FI tukee suomalaisia tutkijoita käyttämään huippuluokan suurteholaskennan ja datanhallinnan resursseja, jotta suomalaiset tutkijat voivat tehdä huippuluokan tutkimusta.

    Photonics and Materials Research Infrastructure: Printable Luminescent Materials

    Infrastruktuurit ovat olennaisen tärkeitä luonnontieteiden, kuten fysiikan ja kemian, tutkimuksessa ja opetuksessa. Tulostettavien luminoivien materiaalien infrastruktuurihankkeen (Printable Luminescent Materials, PRILUMAT) tarkoituksena on korvata nykyiset, vanhentuneet laitteet ja käynnistää uutta tutkimusta luminoivien materiaalien käytöstä 3D-tulostuksessa. Tutkimusten tavoitteina ovat uudet sovellukset valaistukseen, aurinkokennoihin, valokanaviin perustuviin sensoreihin ja optisessa tiedonsiirrossa tarvittaviin kytkimiin. Nämä ratkaisut tukevat sekä digitalisaatiota että vihreää siirtymää, jotka ovat Horisontti Eurooppa -ohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Lisäksi itse laitteet ja niiden mahdollistamat palvelut tarjotaan paikallisten yritysten käyttöön hyödyntäen jo olemassa olevaa Itä-Suomen yliopiston infrastruktuuriorganisaatiota.

    • Itä-Suomen yliopisto

    Turku Immunology Centre

    Projektin tavoitteena on edistää Turussa tehtävää immunologista tutkimusta kehittämällä Turun Immunologiakeskuksen infrastruktuuria. Saadulla rahoituksella pystytään tarjoamaan uusinta tutkimusteknologiaa immunologian tutkimuksen erityistarpeisiin sekä lisäämään immunologista asiantuntemusta, tutkimusalustoja ja yhteistyömahdollisuuksia lääkealan, biotieteiden ja diagnostiikka-alan yrityksille. Uusi, automatisoitu infrastruktuuri tukee Suomen ja Euroopan Unionin vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita. Infrastruktuurin avulla tuotetulla tiedolla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä ympäristön pilaantumista. Lisätietoa löytyy Turun Immunologiakeskuksen verkkosivuilta:

    Turku Protein Core

    Proteiinit ovat luonnon rakennusaineita, jotka ovat mahdollistaneet elämän kehittymisen. Proteiinien tutkimus on mahdollistanut monien lääkkeiden kehittämisen, joita käytetään useiden sairauksien hoidossa. Proteiinit mahdollistavat ympäristöystävällisen tavan valmistaan kemikaaleja ja ovat avainasemassa tulevaisuuden bioenergian tuotossa. Molemmat aiheet liittyvät vahvasti kiertotalouden periaatteisiin. Turku Protein Core on Turun yliopiston, Åbo Akademin and Turun biokeskuksen yhteinen aloite, jonka tarkoituksena on hallinnoida ja kehittää tutkimusedellytyksiä, joiden avulla proteiinien huippututkimusta voidaan jatkaa. Nykyinen infrastruktuuri on arvioitu sekä ulkoisesti, että sisäisesti, minkä avulla olemme tunnistaneet useita kehittämiskohteita. Tämä aloite mahdollistaa useiden satojen opiskelijoiden, tutkijoiden ja teollisuuden pääsyn nykyaikaiseen tutkimuslaitteistoon, mikä parantaa huomattavasti tietotaitoa tulevaisuuden kannalta merkittävästä aihepiiristä.

    • Vastuullinen johtaja: professori Mikko Metsä-Ketelä
    • Turun yliopisto ja Åbo Akademi
    • Hankkeen verkkosivut

    Wild Animal Phenotyping

    Eläinten morfologian, fysiologian ja käyttäytymisen, eli niiden fenotyyppien tuntemus on tärkeä osa biotieteen tutkimusta. Luonnon populaatioiden tuntemus myös parantaa mahdollisuutta ennustaa populaatioiden ja lajien sietokykyä ympäristön muutoksille. "Big datan" käyttö on yleistä monilla tutkimusaloilla, mutta luonnon eläinten tutkimuksessa se laahaa jäljessä, koska valtaosa mittauksesta tehdään manuaalisesti ja analogisesti. Tämä aiheuttaa vakavia rajoituksia tutkimukselle ja myös datan säilyttämiselle ja jalostamiselle. WildAP täyttää aukon suomalaisessa infrastruktuuriekosysteemissä koordinoimalla huippuluokan fenotyyppipalveluita, koulutusta ja asiantuntemusta koko suomalaiselle tutkimus-, suojelu- ja hallinntoyhteisölle. WildAP tuo lisäarvoa jo olemassa olevien yhteistyöverkostoihin (Lammin, Evon, Lahti, ja Helsinki) ja luo myös uusia yhteistyöverkostoja. WildAP tukee korkeatasoista eläinekologista tutkimusta joka täten myös tukee populaatioiden suojelua ja vihreätä siirtymää

    • Vastuullinen johtaja: professori Craig Primmer
    • Helsingin yliopisto

    WSTAR

    Wasa Zero Emission Data Center (WSTAR) är en infrastruktur som möjliggör forskning om klimatneutrala datacenter. WSTAR utgör en del av forskningsinfrastrukturen Technobothnia i Vasa, energihuvudstaden i Finland, vilket möjliggör ett tätt samarbete med energiindustrin.

    Globalt använder datacenter idag kring 1% av den elektriska energin. Detta förväntas växa till 8–21% år 2030. Nästan all elenergi som förbrukas frigörs direkt till omgivningen som värme utan att utnyttjas, vilket gör att klimatavtrycket blir stort.

    WSTAR möjliggör forskning som helt förändrar energimodellen för datacenter. En framtida stark koppling till omkringliggande energisystem gör det möjligt att återanvända spillvärme och att använda datacenter för att balansera elnäten, som i framtiden blir alltmer volatila på grund av förnybara energikällor. WSTAR möjliggör forskning kring framtida småskaliga randberäkningsdatacenter. WSTAR utgör en komponent för att uppnå EU:s mål för klimatneutrala datacenter år 2030.

    • Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Petri Välisuo
    • Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu

    Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

    Ota yhteyttä