Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat:

• filosofia
• historiatieteet ja arkeologia
• kasvatustieteet
• kielitieteet
• oikeustiede
• psykologia
• sosiaalitieteet
• taiteiden tutkimus
• taloustieteet
• teologia
• valtiotieteet
• viestintätieteet
• yhteiskuntatieteellinen ympäristöntutkimus ja kulttuurimaantiede
• muu humanistisiin- ja yhteiskuntatieteisiin liittyvä, myös monitieteinen tutkimus

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan linjaukset rahoituspäätöksissä toteuttavat Suomen Akatemian strategiaa ja Akatemian hallituksen vuosittain hyväksymän Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjan linjauksia.  Strategian mukaisesti rahoitetaan laadukasta, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.

Hakemuksen tieteellinen laatu on tärkein rahoituspäätöksiin vaikuttava tekijä. Toimikunta rahoittaa ennen kaikkea parhaimpia arvosanoja 6 tai 5 saaneita hakemuksia, ja niistäkin voidaan rahoittaa vain osa. Toimikunnan tavoitteena on rahoittaa tieteellisesti mahdollisimman laadukasta tutkimusta tutkimusaloillaan.

Tieteen uudistumisella viitataan huomattaviin läpimurtoihin, teorioiden ja keskeisten käsitteiden uudistamiseen, aikaisemman tutkimuksen kriittiseen arviointiin ja toisinaan myös kyseenalaistamiseen, metodisesti innovatiivisiin lähestymistapoihin ja uudenlaisten aineistojen käyttöön ja analyysiin.

Tieteen vaikuttavuus sisältää tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta noudattaa rahoituspäätösten valmistelussa ja päätöksenteossaan Akatemian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on sitoutunut edistämään tieteen ja tutkimuksen avoimuutta. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamat ja hyödyntämät julkaisut, tiedot ja aineistot, niiden metatiedot sekä käytetyt menetelmät ovat mahdollisimman helposti saatavilla jatkokäyttöä varten.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankkeet ovat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi. Toimikunta on linjannut käyttävänsä noin puolet käytettävissään olevasta tutkimusrahoituksestaan akatemiahankkeisiin.

Rahoituspäätöksen tärkein kriteeri on tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu. Toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa erinomainen laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Lisäksi rahoituspäätökset perustuvat hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen, vastuullisen johtajan ja tutkimusryhmän kompetenssiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyösuhteisiin sekä kansainväliseen liikkuvuuteen.

Akatemiahankkeen vastuullisen johtajan tulee olla tutkijanurallaan hyvin edennyt, tutkimusryhmän johtamiseen pätevä tutkija. Toimikunnan linjauksena on, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita pääpainon ollessa kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä. Väitöskirjaa tekevien tutkijoiden palkkaaminen hankkeisiin ei ole poissuljettua, mutta tutkijankoulutusvaiheen rahoittaminen kuuluu ensisijaisesti yliopistojen vastuulle.

Toimikunta on linjannut, että yksittäiselle akatemiahankkeelle myönnetään rahoitusta korkeintaan 500 000 euroa neljäksi vuodeksi ja konsortion osahankkeelle korkeintaan 280 000 neljäksi vuodeksi.

Akatemiatutkijan tehtävä

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu urallaan nopeasti edenneiden nuoren tutkijasukupolven tutkijoiden tukemiseksi. Rahoitus tukee akatemiatutkijan tutkimustyötä siten, että hän voi pätevöityä
ja edetä merkittävästi urallaan kohti vaativimpia tutkijantehtäviä sekä vakiinnuttaa asemansa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Akatemiatutkija tekee tieteellisesti korkeatasoista,
vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.

Toimikunnan rahoituspäätöksen tärkeimmät kriteerit ovat hakijan pätevyys ja tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu. Päätöksenteossa otetaan huomioon hakijoiden tulevaisuuden potentiaali ja uravaihe.

Rahoituspäätöksissä priorisoidaan erityisesti sellaisia lupaavia tutkijoita, joiden tutkimussuunnitelmassa erinomainen laatu yhdistyy tieteen uudistumiseen ja/tai vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Toimikunta painottaa päätöksissään rahoitettavien alojen, teemojen ja metodien monipuolisuutta sekä tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista eri muodoissaan.

Alla esitellään kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta 1.1.2022–31.12.2024.

Puheenjohtaja

• professori Petri Karonen, Jyväskylän yliopisto

Jäsenet

• professori Tommi Inkinen, Turun yliopisto
• professori Marjo Kuronen, Jyväskylän yliopisto
• yliopistonlehtori Aini Linjakumpu, Lapin yliopisto
• professori Matti Miestamo, Helsingin yliopisto
• professori Atte Oksanen, Tampereen yliopisto
• professori Mika Pantzar, Helsingin yliopisto
• impact leader Jaana Seikkula-Leino, Tampereen ammattikorkeakoulu
• professori Heikki Silvennoinen, Turun yliopisto
• professori Riikka Stewen, Taideyliopisto
• professori Tarja Väyrynen, Tampereen yliopisto

Suomen Akatemia ja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta kehittävät aktiivisesti omaa toimintaansa. Arviointipaneeleilta saatu palaute on tärkeä osa tätä kehitystyötä ja sitä seurataan ja analysoidaan vuosittain. Paneelit antavat arvokasta palautetta myös hakijoille siitä, kuinka hakemuksia voisi parantaa arvioitsijoiden näkökulmasta.

• Lue paneelien palaute vuoden 2021 syyshausta (pdf. englanniksi)
• Arvioinnissa käytettyjen asiantuntijoiden listaus (pdf, englanniksi)

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta tukee laadukasta kansainvälistä yhteistyötä ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tutkijalähtöisesti akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja tutkijatohtoripäätösten kautta sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin.

Toimikunta kiinnittää yhteistyön edistämisessä erityistä huomiota yhteistyön laatuun ja yhteistyön tuomaan lisäarvoon tutkimukselle. Tutkijalähtöisyyden lisäksi toimikunta edistää kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisella tutkimusalueella, Pohjoismaiden välillä ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Tulevista rahoitushauista ilmoitetaan erikseen Akatemian verkkosivuilla ja Twitterissä. 

Eurooppalainen tutkimusalue

• NORFACE
• HERA
• EU-CELAC Platform
• ERA-NET NEURON
• ERA-Net RUS Plus
• Trans-Atlantic Platform
• EqUIP
• JPI MYBL
  
  
• European University Institute (EUI)

Pohjoismainen yhteistyö

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta osallistuu seuraaviin Nordforskin ohjelmiin.  

• Nordic Societal Security Programme (Yhteyshenkilö Timo Kolu)
• Gender in the Nordic Research and Innovation area (Yhteyshenkilö Katja Marjanen)
• Migration and Integration (Yhteyshenkilö Helena Vänskä, p. 029 533 5036)
• Education for Tomorrow (Yhteyshenkilö Helena Vänskä, p. 029 533 5036)
  
  
• NOS-HS ja NOP-HS