Covid-19-pandemian puhkeaminen näkyy toukokuussa 2022 loppuraporttinsa jättäneiden biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimushankkeiden toiminnassa. Loppuraporttien tulokset kuitenkin osoittavat tutkimusten kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja uusiutuvuutta. Nämä tekijät seuraavat hyvin toimikunnan antamia linjauksia.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen (BTY) toimikunta vastaanottaa vuosittain noin 900 hakemusta, joista noin 17 prosenttia rahoitetaan. Vuonna 2022 BTY-toimikunnalle palautettiin 170 loppuraporttia. Loppuraporttinsa jättäneet tutkimushankkeet olivat toteutuneet pääasiassa vuosien 2016–2021 aikana, ja rahoitusta näihin tutkimuksiin oli käytetty kaiken kaikkiaan 60,4 miljoonaa euroa.

Tieteellisten jatkotutkintojen ja maisterin tutkintojen määrä, julkaisujen määrä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön volyymi osoittavat selvästi tutkimusten tieteellistä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä näistä kumpuavaa osaamisen hyödyntämistä.

Tohtorin-, lisensiaatin- ja maisterin tutkintoja suoritetaan keskimäärin kaksi tutkintoa per tutkimus. Tämä luku on pysynyt jotakuinkin samana viime vuosiin verrattuna. Kaikissa rahoitusmuodoissa tieteellisten tutkintojen määrä näyttää selvästi lisääntyneen verrattuna vuonna 2021 loppuraporttinsa jättäneiden hankkeiden tarkasteluun.

Loppuraporttien jättöhetkellä toukokuussa 2022 useiden tutkintojen kuitenkin kuvattiin olevan tulossa viiveellä kyseisenä vuonna tai vuoden 2023 alussa. Tutkintojen viivästymisen vahvana perusteluna oli Covid-19-pandemian puhkeaminen, jolloin yliopistojen ja laitosten yksiköitä suljettiin ja työt keskeytyivät.

Julkaisumäärät ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvussa

Tieteentekijöiden tuloksellista uuden tiedon jakamista ja laadun hallintaa kuvastaa julkaisujen määrän selvä lisääntyminen päättyneissä tutkimuksissa. Tutkijoiden ja tutkimusryhmien toiminnan tuloksellisuus ja tiedon siirtyminen heijastuvat myös yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa onnistumiseen. Tutkimushankkeiden vahva kytkeytyminen tiedeyhteisön sisällä ja sen ulkopuolella oli onnistunutta.

Vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja syntyi kaikissa rahoitusmuodoissa yhteensä hieman enemmän edelliseen raportointivuoteen verrattuna. Näistä Open Access (OA) -julkaisuja oli 67 prosenttia, joka on hieman suurempi määrä vuoteen 2021 verraten (65 %), mutta selkeästi enemmän verrattuna vuoteen 2020 (57 %). Suuntaus on siis edelleen hyvä.

_{Taulukko 1: Eri rahoitusmuotojen julkaisut vuosina 2016–2021 rahoitetuissa tutkimuksissa. Alkuperäinen artikkeli (A1), katsausartikkeli (A2) ja Open Access -julkaisut (OA).}

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus kiinteä osa huippututkimusta

Tieteen monimuotoisuuden edistäminen ja uudistuminen toteutuvat tutkimusten kansainvälisyytenä ja kansainvälisenä yhteistyönä. Edelliseen raportointivuoteen verrattuna tutkimushankkeiden kansainvälinen yhteistyö oli voimakkaasti lisääntynyt. Kansainvälisen ulottuvuuden tukeminen ja nuorten tutkijoiden itsenäistyminen sekä lupaavien tutkijanurien vahvistuminen painottuvatkin BTY-toimikunnan tutkimuslinjauksissa olevissa päätöksentekokriteereissä.

Suomalaisten huippututkijoiden yhteistyömaita biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen saralla löytyy ympäri maailmaa: useimmin Pohjoismaista ja Keski- sekä Etelä-Euroopan maista ja Yhdysvalloista.

Vuonna 2020 Covid-19 pandemia kuitenkin hyydytti nopeasti liikkuvuuden. Tämä näkyi erityisesti kliinisen tutkimuksen hankkeiden loppuraporteissa, joissa lähes puolella tutkimuksista suunniteltu liikkuvuus peruuntui. Myös monissa muissa tutkimushankkeissa jo aloitetut vierailut keskeytyivät välittömästi.

Loppuraporteissa kuvataan keinoja, miten käytännön ongelmat liikkuvuuden estymisessä pandemian aikana ratkaistiin joustavasti. Joissakin tutkimuksia kansainvälinen liikkuvuus korvattiin yllättävänkin sujuvasti nettiyhteydenpidon avulla tai tutkijoiden välisten säännöllisten nettineuvottelujen kautta. Joissakin tutkimuksia taas toisen maan tutkimusryhmässä tuotettuja tuloksia voitiin postittaa Suomeen, jossa tulosten jatkoanalysointi toteutui.    

Tieteelliset julkaisut ja aktiivinen viestintä vauhdittavat tieteen tekemistä 

Lähes 90 prosentissa näissä tutkimuksissa vuorovaikutus oli kiinteää sekä kansallisten että kansainvälisten tiedeyhteisöjen kanssa. Viestintä ja yhteistyö olivat kasvaneet merkittävästi oman alan tutkijaryhmiin sekä kohdistuivat myös muihin tiedeyhteisöihin. Edellisenä vuotena tämä sama arvio oli selkeästi pienemmällä osuudella: näin kuvattiin vain 62 prosentissa päättyneistä tutkimuksista.

Tutkitun tiedon popularisointi ja tieteen näkyvyys lisääntyvät monissa viestintäkanavissa.

Loppuraportit toivat esille, että tutkijat antavat aktiivisesti mediahaastatteluja ei vain kotimaisilla, vaan myös kansainvälisillä TV- ja radiokanavilla. Tämän ohella tutkijat julkaisevat paljon kirjoituksia eri sanoma- ja aikakauslehdissä sekä erilaisilla blogialustoilla ja verkkosivuilla. Tutkimuksista voidaan lisäksi tehdä kaikille kansalaisille saavutettavia YouTube-videoita. Yhdistystason esitykset sekä kansalaisopiston luennot ja -kurssit ovat kuitenkin edelleen tutkimushankkeiden käytössä perinteisempinä tiedon jakamiskeinoina. Covid-19-pandemian puhkeamiseen liittyvä tiedottaminen myös lisäsi biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen alan asiantuntijoiden etävierailuja kouluihin sekä alueellisille tiedotuskanaville.

Tutkimus hyödyttää koko yhteiskuntaa

Tutkijat edistävät korkeatasoisen ja vaikuttavan tieteen kytkeytymistä tiedeyhteisöissä sekä myös sen ulkopuolella. Tieteellinen vaikuttavuus toteutui monipuolisesti kaikissa loppuraporttinsa jättäneissä tutkimuksissa. Yli 80 prosentissa kaikista tarkastelluista rahoitusmuodoista (akatemiahanke, akatemiatutkija, tutkijatohtori, kliininen tutkija) vaikuttavuus kohdistui myös terveyteen ja hyvinvointiin. Noin puolella tutkimuksista tulosten vaikuttavuus kytkeytyi tasaisesti tutkimusmenetelmiin; yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja maailmankuvaan sekä kulttuuriin ja inhimilliseen ymmärrykseen. Lisäksi tiede kytkeytyi selkeästi julkisiin palveluihin ja yhteiskunnan toimintaan; talous- ja elinkeinoelämään sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin.

_{Kuva 1. Tutkimuksen vaikuttavuuden erilaisia ilmenemismuotoja raportoituine prosenttiosuuksineen vuonna 2021 päättyneissä biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen alan hankkeissa.}

Korkeatasoiset suomalaiset tutkimukset myös jatkuvat onnistuneesti lähes 90 prosentissa loppuraporttinsa jättäneistä tutkimushankkeista joko samassa tutkimusryhmässä tai muussa, uudessa hankkeessa. Tutkimuksen jatkuvuus näyttäytyykin kaikissa rahoitusmuodoissa vahvalta.

Tutkijan raportointivastuu

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen vastuullisen johtajan tulee raportoida päättyneestä tutkimuksestaan, tutkimustuloksista ja tutkimuksen laajemmasta vaikuttavuudesta Akatemiaan. Valtionavustuslaki velvoittaa Akatemiaa seuraamaan, että rahoitus käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Tälle vuodelle raportoitavien tutkimusten loppuraporttien jättöpäivä on 1.6.2023 mennessä.

Loppuraportointi on tärkeä keino osoittaa toteutuneiden tutkimusten osalta tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja uudistavuutta. Lisäksi loppuraporttien kautta voidaan seurata hankkeiden tuloksellisuutta. Raporttianalyysien pohjalta saadaan myös esille Suomen Akatemian tiedepoliittisten linjausten toteutumista, ja tietoa voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön tulevien hakukausien tavoitteissa ja kehitystyössä.