Suomen Akatemia on julkaissut raportin, jossa luodaan tilastollinen katsaus tutkimuksen laajempaan vaikuttavuuteen. Raportissa tarkastellaan Akatemialle vuosina 2017–2021 jätettyjä tutkimushankkeiden loppuraportteja. Kyseisten hankkeiden rahoituspäätökset on pääosin tehty vuosina 2012–2016. Raporttiaineisto osoittaa, että Akatemian rahoittamalla tutkimuksella on runsaasti laaja-alaista yhteiskunnallista vaikuttavuuspotentiaalia.

Suomen Akatemia jäsentää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta viidestä näkökulmasta:

• julkiset palvelut ja yhteiskunnan toiminta
• maailmankuva, kulttuuri ja inhimillinen ymmärrys
• talous ja elinkeinoelämä
• terveys ja hyvinvointi sekä
• ympäristö ja luonnonvarat.

Näkökulmat on valittu siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin vaikuttavuuden erilaiset ilmenemismuodot. Akatemia ei pyri ohjaamaan tutkimusta kohti tietynlaista vaikuttavuutta eikä aseta erilaisia vaikutuksia arvojärjestykseen.

Loppuraportissa hankkeen johtaja arvioi hankkeen tunnistettujen vaikutusten ja vielä toteutumattoman vaikuttavuuden potentiaalia hankkeen päättyessä. On huomioitava, että tutkimuksen vaikuttavuus saattaa usein ilmetä viiveellä. Tutkija arvioi vaikutuksia ja vaikuttavuusmahdollisuuksia edellä mainittujen näkökulmien mukaan valitsemallaan tavalla.

Yli puolet (55 %) tutkijalähtöisen rahoituksen hankkeista mainitsee jonkin laajemman yhteiskunnallisen vaikutuksen tai on tunnistanut vaikuttavuusmahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä. Vastaava luku temaattista rahoitusta saaneille hankkeille on keskimäärin 66 prosenttia.

Kun tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan päätieteenaloittain, vaikutuksia ja vaikuttavuusmahdollisuuksia raportoitiin seuraavasti:

_{Kuva 1. Osuus (%) hankkeista, jotka mainitsevat jonkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulman loppuraportissaan. Jaottelu päätieteenaloittain.}

Tutkimuksen vaikuttavuus ilmenee eri reittejä pitkin

Vaikuttavuuden edellytys on, että tutkimustieto, teknologia tai osaaminen välittyy tiedeyhteisön ulkopuolelle. Vaikuttavuuden välittymistä voidaan hahmottaa erilaisten polkujen kautta: tällaisia ovat tutkimustulosten siirtyminen, vuorovaikutus sekä osaavat ihmiset.

Tilastoraportissa todetaan, että keskimäärin

• noin 70 prosenttia tutkimushankkeiden tuloksista ja aineistoista on avoimesti saatavilla
• viidessä prosentissa hankkeista haetaan ja kahdelle prosentille on myönnetty patentti (noin vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä)
• Akatemian myöntämää tuhatta euroa kohden vivutetaan 400 euroa muuta rahoitusta. Merkittävimmät muut rahoituslähteet ovat oma organisaatio, EU-tutkimusrahoitus (esimerkiksi H2020 (Horisontti 2020 -puiteohjelma), mukaan lukien ERC), sekä kotimaiset säätiöt ja rahastot.
• kymmentä hanketta kohden koulutetaan noin yhdeksän tohtoria ja yhdeksän ylemmän korkeakoulututkinnon osaajaa
• hankkeissa tehdään laajaa sidosryhmätyötä ja
• yli puolet Suomesta ulkomaille suuntautuvista tutkimusvierailuista tehdään Eurooppaan ja kolmannes Pohjois-Amerikkaan. Suomeen suuntautuvista vierailuista noin 43 prosenttia tulee Euroopasta ja 40 prosenttia Aasiasta.