Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on kiinnittänyt toimikautensa aikana erityistä huomiota toimikunnan tutkimusalojen tasapuoliseen kohteluun tutkimuksen korkeasta tieteellisestä laadusta tinkimättä. Toimikunta tukee monipuolisesti edustamiensa alojen korkeatasoista tutkimusta, jotta saadaan varmistettua tulevien huippututkijoiden kehittyminen.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on pian ollut toiminnassa kolme vuotta. Akatemian toimikuntarakenne päätettiin uudistaa vuoden 2018 Suomen Akatemian lain ja asetuksen päivityksen yhteydessä. Terveyden tutkimuksen toimikunta sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta yhdistettiin tuolloin 1.1.2019 alkaen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnaksi.

BTY-toimikunta seuraa rahoittamansa tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vuosittain tutkimusraporttien avulla sekä laatimalla selvityksiä eri rahoitusmuodoista ja tutkimusaloista.

Tänä vuonna toimikunnalle koottiin päätöstiedot menneeltä kolmivuotiskaudelta (2019–2021). Vertailukohdaksi tarkasteluun otettiin BTY-toimikuntaa edeltävien terveyden tutkimuksen sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikuntien päätöstiedot vuosilta 2016–2018. Vertailussa tarkasteltiin tutkimusalojen menestymistä, läpimenoprosentteja rahoitusmuodoittain sekä rahoituksen jakautumista eri organisaatioihin.

Korkeatasoisten hakemusten rahoittaminen edistää vaikuttavaa ja uusiutuvaa tiedettä

Rahoittamalla tieteellisesti parhaimpia hakemuksia BTY-toimikunta edistää vaikuttavaa ja uusiutuvaa tutkimusta sekä tukee korkeatasoista tutkijakuntaa. Korkea tieteellinen laatu on toimikunnan ensisijainen tavoite ja tärkein rahoitusperuste.

Selkeä osoitus rahoitettavan tutkimuksen korkeasta laadusta on se, että syyskuun 2020 haussa keskimäärin 34 prosenttia hakemuksista sai vertaisarvioinnissa arvosanan 5–6 (asteikolla 1–6).

Rahoituspäätöksiä tehtäessä keskeinen kriteeri on tutkimuksen vaikuttavuus – niin tieteellinen kuin yhteiskunnallinenkin. Rahoitettavien hakemusten tieteellinen laatu on korkea ja niiden tuloksilla on yhteiskunnallista merkitystä – joko suoraan tai välillisesti. Esimerkkinä suorasta merkityksestä on vaikkapa turvesoiden ennallistamiseen liittyvä tutkimus. Välillinen merkitys voi puolestaan liittyä esimerkiksi aineenvaihduntareitin säätelyyn liittyvään tutkimukseen, jolla on mahdollisuudet johtaa aikanaan nykyistä tehokkaampaan lääkehoitoon.

Toimikunnan päätettävissä oleva tutkimusrahoituksen määrä vaihtelee vuosittain

BTY-toimikunta päättää rahoituksesta tutkimusalojensa akatemiahankkeille, akatemiatutkijoille, kliinisille tutkijoille, tutkijatohtoreille sekä useisiin kansainvälisiin hankkeisiin.

Tutkijalähtöisillä rahoitusmuodoilla on kaikilla selkeä oma roolinsa ja merkitys suomalaiselle tieteelliselle tutkimukselle. Suurin osa rahoituksesta myönnetään akatemiahankkeille ja akatemiatutkijoille. Tutkijatohtoreiden ja kliinisten tutkijoiden rahoitukset edistävät omia tavoitteitaan, ja ne ovat erittäin merkittäviä rahoitusinstrumentteja hieman pienemmästä rahoituksen määrästä huolimatta.

BTY-toimikunta pitää vähintään 20 %:n läpimenoa tavoiteltavana kaikissa rahoitusmuodoissa. Valitettavasti tähän ei useinkaan päästä. 

Kliinisen tutkijan osa-aikaisella palkkarahoituksella tarjotaan kliinistä työtä tekeville mahdollisuus yhdistää kliininen työ tutkimukseen, sillä alalla on suuri huoli kliinikkotutkijoiden riittävyydestä. Siksi kyseisessä rahoitusmuodossa tavoitellaan hieman suurempaa läpimenoprosenttia. Kokonaisuudessaan läpimenoprosentit vaihtelevat vuosittain hakemusmäärien ja toimikunnan käytössä olevan rahamäärän vaihtelun vuoksi.

Tutkijalähtöistä tiedettä rahoitetaan laaja-alaisesti

BTY-toimikunnan myöntämä rahoitus jakautuu kymmenille eri tutkimusaloille. Tutkimusalojen seurannassa on huomioitu kaikki hakijan hakemukseensa itse valitsemat tutkimusalat, joita voi valita enintään viisi.

Hakemusmäärissä on tapahtunut hieman vuosittaista vaihtelua, mutta sekä hakemusten että myöntöjen lukumäärissä tarkasteltuna kahdeksan suurinta tutkimusalaa ovat säilyneet ennallaan kahden kolmivuotiskauden aikana: Edellä mainituilla kriteereillä mitattuna suurimmat alat ovat: 1. solu- ja molekyylibiologia; 2. biolääketieteet; 3. ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia; 4. perinnöllisyystiede; 5. kliiniset lääketieteet; 6. mikrobiologia; 7. biokemia ja biofysiikka sekä 8. systeemibiologia ja bioinformatiikka.                                   

Valtaosa rahoituksesta jakautuu suurille tutkimusorganisaatioille

Rahoitusta saaneista tutkimusorganisaatioista löytyy myös hakemusmääriltään 14 suurinta BTY-alojen tutkimusta harjoittavaa organisaatiota.

Toimikunta saa eniten hakemuksia Helsingin yliopistolta, ja sinne myös myönnetään eniten rahoitusta. Suurimmat organisaatiot rahoitusmyöntöjen perusteella mitattuna ovat säilyneet ennallaan kahden kolmivuotiskauden aikana.