Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) pitää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä erittäin tärkeänä ja luontevana osana kaikkea tieteellistä toimintaa. Kyseisillä tutkimusaloilla on vuosittain useita Suomelle tärkeitä yhteisrahoitteisia hakuja. Toimikunta saa tutkijatapaamisissa arvokasta palautetta kansainvälisten rahoitushakujen ja hankkeiden tuomasta lisäarvosta sekä vaikuttavuudesta.

Suomen Akatemia tukee suomalaisen tutkimuksen ja tutkijoiden kansainvälistymistä kaikessa rahoitustoiminnassaan. Kansainvälisyys on merkittävää tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen tukemisen kannalta. Vuonna 2021 Akatemia osoitti kansainväliseen rahoittajayhteistyöhön 14 miljoonaa euroa. Akatemian kansainvälisen arvioinnin mukaan Suomen Akatemian osallistumista kansainvälisen tutkimuksen rahoittamiseen tulisi entisestään laajentaa ja syventää.

BTY-toimikunta tavoittelee rahoittavansa vuosittain eurooppalaisia ja pohjoismaisia kumppanuushakuja 3–4 miljoonalla eurolla. Toimikunnan puheenjohtajan, professori Jussi Kukkosen mukaan onkin oleellista, ”että suomalaiset rahoitusorganisaatiot ovat mukana eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa yhteistyössä niin, että suomalaisille tutkijoille aukeaa lisää mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja että meitä pidetään varteenotettavana kumppanina yhteisrahoitteisissa kokonaisuuksissa”.

Kansainvälisellä yhteistyöllä moninaista merkitystä ja vaikuttavuutta

BTY-toimikunta on kiinnostunut kuulemaan tutkijoilta, millaista lisäarvoa kansainväliset haut ja hankkeet tuovat tutkimukselle verrattuna kansallisiin rahoitushakuihin. Toimikunnan järjestämissä tutkijatapaamisissa on tuotu esiin kansainvälisen yhteistyön moninainen merkitys, ja kansainvälisiä verkostoja pidetään erittäin tärkeinä. Erityisesti tutkijat ovat korostaneet avaramman kontekstin merkitystä, joka laajentaa katsantokantaa muun muassa hankkeen tutkimuskysymykseen.

Yhteistyö voi olla hyvin monenlaista ja -tasoista. Kyseessä voi olla muun muassa tutkimusnäytteiden vaihto, tutkimusmateriaalien toimittaminen tai tutkimusinfrastruktuurien ja -analytiikan yhteiskäyttö. Lisäksi kansainväliset verkostot ovat lisänneet esimerkiksi oman tutkimuksen näkyvyyttä ja mahdollistaneet puiteohjelmarahoituksen haun yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön avulla on myös opittu erilaisista toimintatavoista ja käytänteistä. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö on lisännyt tutkijanvaihtoa, tutkijoiden liikkuvuutta sekä tukenut erityisesti nuorten tutkijoiden urakehitystä.

”Tutkijoilta saadun palautteen perusteella toimikunnan myöntämä rahoitus on toiminut apuna suomalaisten tutkimusryhmien kansainvälistymisessä ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä sekä lisäämisessä”, BTY-toimikunnan puheenjohtaja Jussi Kukkonen toteaa. 

BTY-toimikunta pyrkii jatkossakin panostamaan kansainvälisiin hakuihin ottaen huomioon tutkimusteeman merkityksen Suomelle ja suomalaiselle tutkimusyhteisölle. Toimikunta on sitoutunut usean yhteisrahoitteisen eurooppalaisen kumppanuuden toimintaan ja näiden tutkimusrahoitushakuihin lähivuosina.