Tiedeyhteisö on tunnistanut lapset ja nuoret väestöryhmäksi, jonka kohdalla pandemian vaikutusten tutkimukselle on runsaasti tarvetta. NordForsk käynnistää Suomen Akatemian aloitteesta uuden yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman. Ohjelma keskittyy pandemian pitkäaikaisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ohjelman tavoitteena on yhdistää pohjoismaiden osaamista, kokemusta ja rahoitusta yhteisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Kuuntelemalla nuoria halutaan löytää keinoja varautua paremmin tulevaisuuden yhteiskunnallisiin kriiseihin. Tutkimusrahoitushaku ohjelmaan avautui 16.9.2022.

Kun covid-19-pandemia iski keväällä 2020, sen muodostama uhka terveydellemme ja hyvinvoinnillemme ei heti ollut ilmeinen. Tiedeyhteisö reagoi kuitenkin nopeasti pandemian tuomaan uuden tiedon tarpeeseen tarttumalla uusiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymykset liittyivät virukseen itseensä, sen aiheuttamaan sairauteen sekä rajoituksiin ja muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Suomen Akatemia analysoi vuonna 2021 koronapandemian tuottamia uusia tutkimuskysymyksiä sekä sitä, mihin tutkimusalueisiin kysymykset liittyivät ja millaisia tulokulmia tutkijat olivat valinneet ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteenamme oli tunnistaa koronapandemiaan liittyviä yhteisiä aihealueita, joita tutkijat ovat priorisoineet.

Akatemian analyysi osoitti, että tutkijat olivat nostaneet covid-19-aiheisia tutkimuskysymyksiä esille niin terveystieteissä kuin yhteiskuntatieteissäkin. Mielenkiintoisena havaintona oli, että Akatemiaan 2020 saapuneissa covid-19-hakemuksissa ”child” ja ”children” olivat kaksi yleisimmin käytettyä sanaa sekä lääketieteellisissä että yhteiskunnallisissa teemoissa.

Tiedeyhteisö oli siis tunnistanut lapset väestöryhmäksi, jonka suhteen pandemia on tuottanut eniten uusia tutkimusteemoja ja -kysymyksiä. Kyseessä on toisin sanoen myös ryhmä, joka eniten tarvitsee tutkimustietoa pandemian haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Voit tutustua analyysiin blogipalstallamme: Kuinka suomalaiset tutkijat ovat reagoineet koronapandemiaan ja sen seurauksiin?

Yllä kuvailtu havainto herätti mielenkiintomme, varsinkin kun samaan aikaan alkoi ilmestyä yhä enemmän huolestuttavia raportteja lasten ja nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista. Otimme yhteyttä pohjoismaisiin kollegoihimme ja ehdotimme yhteistä panostusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimukseen pandemian jälkiaallokossa.

Iloksemme aloite on saanut positiivisen ja innostuneen vastaanoton, mikä nyt konkretisoituu NordForskin ajankohtaisen tutkimusrahoitushaun ”Welfare among children and young people in the post-pandemic Nordics” muodossa. Haun tavoitteena on edistää yhteispohjoismaista tutkimusta, joka keskittyy pandemian pitkäaikaisiin vaikutuksiin lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Rahoitushaku kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen, opetukseen ja oppimiseen sekä kotioloihin.

Pandemian pitkäaikaiset vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat edelleen tuntemattomia

Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan perusta hyvinvoivaan ja menestyksekkääseen aikuiselämään. Aktiivisilla toimilla on mahdollista vaikuttaa kauaskantoisesti lasten ja nuorten suotuisaan kehitykseen ja ehkäistä fyysisen ja psyykkisen pahoinvoinnin sekä sosiaalisten riskitekijöiden siirtymistä aikuisikään. Kun pandemia iski, kaikki pohjoismaat ottivat nopeasti käyttöön rajoitustoimia, jotka monessa tapauksessa vaikuttivat suoraan lasten ja nuorten arkeen. Koulut järjestivät hyvin pikaisesti opetuksensa uudelleen siten, että opetus tapahtui kokonaan tai osittain virtuaalisesti, eikä perinteiseen tapaan luokkahuoneessa. Lisäksi nuorten mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen rajoittuivat, kun harrastukset jäivät tauolle ja kirjastot sekä nuoriso- ja urheilutilat suljettiin. Eri maiden ja ikäryhmien välillä oli kuitenkin huomattavia eroja.

Tiedämme, että koululla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, ylläpitämisessä sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutusten tasoittamisessa. Pohjoismaissa on samankaltaiset koulujärjestelmät ja ne ovat myös väestötieteellisesti samantyyppisiä maita. Silti Pohjoismaat päättivät reagoida pandemiaan eri tavoilla. Mitä seurauksia tällä on? NordForskin haussa tutkijoita kannustetaan esittämään monitieteisiä tutkimushankkeita, jotka hyödyntävät Pohjoismaiden erilaisten pandemiastrategioiden luomia edellytyksiä vertailevaan tutkimukseen. Tavoitteena on yhdistää pohjoismaista osaamista, pohjoismaisia kokemuksia ja pohjoismaista rahoitusta yhteisten, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien ratkaisujen löytämiseksi. Lisäksi tavoitteena on osallistaa lapsia ja nuoria tutkimushankkeisiin kuulemalla heitä ja huomioimalla lasten ja nuorten näkökulmia.

Pandemian yllättäessä erityisesti lapset ja nuoret joutuivat tilanteisiin, joita ei olisi voinut kuvitella. He joutuivat rajoittamaan elämäänsä − eivät ensisijaisesti itsensä vuoksi, vaan suojellakseen yhteiskunnan heikoimpia. Siksi meillä on velvollisuus kuunnella lapsia ja nuoria, oppia heidän kokemuksistaan ja löytää tutkimusperustaisia ratkaisuja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Siten olemme paremmin valmistautuneita seuraavan yhteiskunnallisen kriisin koittaessa.