Uutta pohjoismaista yhteistyötä lasten ja nuorten tutkimuksessa: Ohjelmajohtaja Marjo Kurki NordForskin tutkimusohjelman puheenjohtajaksi
Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelman ohjelmajohtaja Marjo Kurki on nimitetty johtoryhmän puheenjohtajaksi NordForskin uuteen Welfare among Children and Young People in Post-Pandemic Nordics -tutkimusohjelmaan. NordForsk on yhteispohjoismainen tutkimusrahoitusorganisaatio, joka toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa ja vastaa yhteispohjoismaisesta tutkimus- ja tutkijankoulutusyhteistyöstä.
Welfare among Children and Young People in Post-Pandemic Nordics -ohjelma tutkii COVID-19-pandemian pitkän aikavälin vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen, koulutukseen ja elinoloihin. Näiden teemojen ympärille pyritään myös rakentamaan pohjoismaista yhteistyötä. “Olen PANDEMICS-ohjelman ohjelmajohtaja ja tutkijataustani on vahvasti lasten ja nuorten mielenterveystyössä. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät mahtavalla tavalla NordForskin ohjelmassa”, kertoo Kurki.
Welfare among Children and Young People in Post-Pandemic Nordics -tutkimusohjelma on lähtöisin Suomen Akatemian aloitteesta, kertoo Akatemian johtava tiedeasiantuntija Sara Illman, joka toimii Pandemiat ja muut kriisit sekä niihin varautuminen (RESILIENCE) -akatemiaohjelman ohjelmapäällikkönä ja edustaa Akatemiaa NordForskin ohjelman johtoryhmässä.
NordForskin ohjelman tarkoitus on kiihdyttää pohjoismaista huippututkimusta, joka antaa keinoja lievittää pandemian vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä tukee tämän tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnassa. Ohjelmassa tutkitaan myös pandemiaan valmistautumista ja etsitään keinoja lisätä yhteiskunnan resilienssiä uuden pandemian tai muun yhteiskunnallisen kriisin sattuessa. “On valtavan hienoa, että Suomen Akatemian aloitteesta syntyneessä ohjelmassa voi toimia suomalainen puheenjohtaja”, iloitsee Kurki. NordForsk avaa ohjelman tutkimusrahoitushaun syyskuussa 2022.
Lasten ja nuorten kuuleminen ohjelman yhdeksi painopisteeksi
“Tulossa on hieno ja uudenlainen tutkimusohjelma. Hakuilmoituksen kirjoittaminen on vielä käynnissä, mutta se jo tiedetään, että nuorten kuuleminen tulee olemaan yksi osa tätä ohjelmaa”, kertoo Illman. ”Vaikka lapsiin ja nuoriin ei ole COVID-19-pandemiassa kohdistunut suurta vakavan sairastumisen riskiä, pandemian muut, välilliset vaikutukset näyttävät vaikuttaneen erityisen negatiivisesti juuri lasten ja nuorten hyvinvointiin. Seuraavaa pandemiaa tai muuta yhteiskunnallista kriisiä varten meillä on velvollisuus oppia lasten ja nuorten kokemuksista, jotta voimme toimia paremmin heidän suojelemisekseen sekä suotuisan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämä edellyttää myös lasten ja nuorten kuuntelemista.”
“Pandemian ja sen jälkihoidon kannalta on tärkeää, että vastataan tutkimuksellisesti siihen, miten pandemia on on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja oppimiseen”, Kurki painottaa. Hän jatkaa: “Erityisen tärkeää on, että lasten ja nuorten ääni on mahdollisimman moninainen. Pandemia on saattanut lisätä eriarvoisuutta ja polarisaatiota, ja siksi on tärkeää saada myös haavoittuvien ryhmien äänet esiin.” Kurki ja Illman odottavat mielenkiinnolla, millaisin tavoin rahoitusta ohjelmasta hakevat hankkeet suunnittelevat osallistavansa lapsia ja nuoria, jotta nämä moninaiset äänet saadaan tutkimuksessa esiin.
Pohjoismainen yhteistyö tuo tutkimuksellista lisäarvoa
“NordForskin johtotähti on Nordic added value, eli ajatus siitä, että Pohjoismaiden yhteistyö tuo sellaista lisäarvoa, jota maat eivät yksittäin voisi saada aikaiseksi”, Illman kuvailee. COVID-19-pandemian vaikutusten tutkimuksessa pohjoismaisen yhteistyön lisäarvo on erityisen merkittävä: Pohjoismaiden väestörakenne sekä terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmät ovat samankaltaiset, mutta koronapandemian aikana maissa on tehty erilaisia poliittisia ratkaisuja.
Pandemian aikana Pohjoismaissa on nähty eroavaisuuksia niin lasten ja nuorten elämää koskevissa rajoituksissa kuin koronaviruksen esiintyvyydessä. Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa siten mahdollisuuden erilaisten pandemian hoidossa tehtyjen valintojen tutkimiseen ja niiden seurausten vertailemiseen. Yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi tarkastella, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin nähdään niissä Pohjoismaissa, joissa koulut suljettiin koronapandemian aikana verrattuna maihin, joissa koulut pidettiin pandemiasta huolimatta avoinna. “Jaamme Pohjoismaissa samankaltaisen hyvinvointijärjestelmän, ja siltä pohjalta voimme oppia toisiltamme”, sanoo Kurki.
Pandemioita koskevaa yhteistyötä myös STN:n ja Suomen Akatemian välillä
Strategisen tutkimuksen neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä. STN:n PANDEMICS-ohjelman lisäksi myös Suomen Akatemian RESILIENCE-ohjelmassa tutkitaan pandemioita. Ohjelmapäällikkö Illman ja ohjelmajohtaja Kurki pitävät yhteistyötä erityisen mielekkäänä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. “STN:ssä on vahva vaatimus siitä, että tuotetaan tietoa kiperiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten pandemian jälkihoitoon, ja että tutkimus tuottaa ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Tällaisia vuorovaikutuksellisia keinoja haluamme tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä edistää, ja tässä on mahdollisuus miettiä yhteisiä ulostuloja”, Kurki kuvailee.
Käytännön yhteistyö PANDEMICS- ja RESILIENCE-ohjelmien välillä on jo käynnistynyt, ja yhtenä esimerkkinä tästä on ohjelmajohtaja Kurjen toukokuussa 2022 pitämä puheenvuoro tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuoropuhelun edistämisestä RESILIENCEn seminaarissa Tutkittua tietoa kriiseistä – pandemian opit ja tulevaisuuden kriisivalmius.
“Kun hankkeet ovat temaattisesti näin lähekkäin, ei kannata lukkiutua siihen, että osa tutkimushankkeista on rahoitettu akatemiaohjelmassa ja osa STN-ohjelmissa, vaan kannattaa katsoa mitä yhteisiä tavoitteita ja mahdollisuuksia ohjelmilla on”, Illman kommentoi.
Teksti: Anna Turkki
Kuva: Tilda Hopia/ Itla
