COVID-19-pandemian levitessä maailmassa sekä itse virus että sen leviämisen estämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat haastaneet yhteiskuntamme ja maailman muut maat aivan uudella tavalla. Vaikka kulkutauteja on vuosisatojen ajan kulkeutunut maanosista toisiin, maapallon väestö ei koskaan ennen ole ollut yhtä verkottunut kuin nykyisin ja yksi taudinaiheuttaja levinnyt näin nopeasti kaikille mantereille.

Koska uusi koronavirus ja sen vaikutukset leviävät hyvin nopeasti, halusimme myös Akatemiassa löytää jo tänä keväänä tavan tukea rahoituksellamme tutkimusta ja sen vaikuttavuutta. Tutkimusta ja sen tuottamaa osaamista tarvitaan nyt hyvin nopeasti uuden koronaviruksen aiheuttamien suurten, monia yhteiskunnan keskeisiä osa-alueita koskevien haasteiden ratkaisemiseen.

Voidaksemme tunnistaa ja rahoittaa parhaat tutkimussuunnitelmat, perustamme aina rahoituspäätöksemme tutkimussuunnitelmien tieteelliseen vertaisarviointiin. Tämä edellyttää hakijoille riittävää aikaa tutkimussuunnitelmansa valmisteluun, asiantuntijoillemme aikaa tarkistaa hakemukset ja koota paneelit hakemusten perusteella, kutsutuille panelisteille aikaa lukea hakemukset ja kokoontua antamaan niistä paneelilausuntonsa sekä luottamuselimillemme aikaa tutustua hakemuksiin ja niistä annettuihin arviointeihin ennen päätöksentekoa. Tämä prosessi vie aikaa hakemuksen jättämisestä päätöksentekoon keskimäärin 6-9 kuukautta.

Tarvitsimme poikkeuksellisen toimintatavan – COVID-19-epidemia ei odota

Kehitämme hakuprosessiamme jatkuvasti ja otamme käyttöön keinoja, joilla aikatauluja voidaan tiivistää. Meidän oli pakko kuitenkin todeta, ettei perinteinen, uusiin hakemuksiin pohjautuva tieteellinen vertaisarvioinnin malli olisi riittävän nopea näissä hyvin poikkeuksellisissa oloissa.

Lisäksi hakijoiden työympäristö on liikkumis- ja muiden rajoitusten myötä mullistunut kertaheitolla samalla kun uusien hankkeiden käynnistäminen ja henkilöstön rekrytointi niihin on haastavaa. Myös kansainvälisten arvioitsijoiden rekrytoimisessa paneeliin tarvitaan normaalia pidempi aika, koska he ovat myös kiireisiä omissa maissaan. Parhaimmillaankin rahoitus olisi ollut uusien hankkeiden käytettävissä aikaisintaan vuoden 2020 loppupuolella.

Oli siis välttämätöntä löytää uusia tapoja toimia, sillä COVID 19 -epidemia ei odota. Ensimmäiset kaksi tapaa – nykyisen rahoituksen suuntaaminen ja COVID-19-erityisrahoitus – ovat nyt valmiina tutkijoiden käytettävissä. Selvittelyssä on myös muita mahdollisuuksia, mutta niistä ei ole vielä tehty päätöksiä.

Nykyisen rahoituksen suuntaaminen COVID-19-epidemiaan ja sen vaikutuksiin liittyvään tutkimukseen

Jos tutkija haluaa suunnata Akatemian rahoittamaa tutkimusta niin paljon uudelleen, että alkuperäinen käyttötarkoitus ei sitä enää kata, voimme rahoitusehtojen (pdf) pohjalta myöntää hakemuksesta käyttötarkoituksen muutoksen. Päätöksen ehtojen tai käyttötarkoituksen muuttamista voi hakea vain erityisestä syystä.

Tällainen erityinen syy on tilanne, jossa Akatemian rahoitusta voisi välittömästi käyttää SARS-CoV-2-virukseen tai COVID-19-epidemiaan ja sen vaikutuksiin liittyvään tutkimukseen, mutta tämä käyttö poikkeaisi merkittävästi alkuperäisestä tutkimussuunnitelmasta.

Tietoa Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta saaneille ja hakeville koronaepidemian vaikutuksista.

COVID-19-erityisrahoituksen tavoitteet

COVID-19-epidemian erityisrahoituksen tavoitteena on tukea ja nopeuttaa epidemiaan liittyvää relevanttia, ajankohtaista ja toteuttamiskelpoista tutkimusta ja sen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Kyseeseen tulevat kaikkien tutkimusalojen tutkimushankkeet, jotka käsittelevät SARS-CoV-2-virusta ja sen aiheuttamaa COVID-19-epidemiaa, epidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia ja kielteisten seurausten ehkäisyä ja/tai sen hillintää.

Erityisrahoituksen käytännön tavoitteina on haun teeman mukaisesti vahvistaa tai suunnata jo käynnissä olevaa tutkimusta uudelleen tukemaan COVID-19-epidemian torjumista ja sen seurausten lieventämistä (Kuva 1), mahdollistaa tutkimusaineistojen ja -tuotosten avaamista muun tutkimuksen ja yhteiskunnan käyttöön, edistää tutkitun tiedon käyttöä vaikutusten hillinnässä ja tutkimukseen pohjautuvan tiedon ja osaamisen hyödyntämistä laajemmin yhteiskunnassa.

Kuva 1. COVID-19-erityisrahoitusta voi hakea parhaillaan käynnissä olevien, Akatemian rahoittamien tutkimushankkeiden vahvistamiseen, uudelleensuuntaamiseen tai laajentamiseen.

COVID-19-erityisrahoituksen toteuttaminen

Erityisrahoituksen käytännön toteuttamisessa lähtökohtina olivat erityisesti tieteellisen vertaisarvioinnin rooli, nopea tuki, kevyt hakuprosessi ja poikkeuksellisten olosuhteiden huomioiminen. Saimme COVID-19-erityisrahoitukseen hyviä huomioita ja ehdotuksia myös Unifilta, Tulanetilta ja Arenelta, ja ne olivat arvokas tuki haun valmistelussa.

Haun suunnittelua varten analysoimme myös muiden maiden rahoittajien nopeita COVID-19-hakuja ja niiden teemoja. Sen pohjalta arvioimme myös, olisiko vain jo rahoitustamme saaville tutkimushankkeille suunnattuun hakuun (8, 45 miljoonaa euroa eli noin 2 % Akatemian vuoden 2020 kokonaisrahoituksesta) odotettavissa riittävä määrä laadukkaita ja relevantteja hakijoita.

Analyysissä tarkastelimme koronavirusten, hengitystieinfektioiden, lääkkeiden, rokotteiden, pandemioiden, epidemioiden ja virustutkimuksen lisäksi esimerkiksi kriisinhallinnan, kansanterveys- ja talouskriisien, valmiuden, sosiaalisen hajaannuksen ja resilienssin kaltaisia aiheita.

Tekemämme analyysin perusteella arviolta noin 10 % rahoituksemme piirissä olevista tutkimushankkeista sopii hyvin haun tavoitteisiin. Kaiken kaikkiaan rahoitustamme saa COVID-19-haun päättymispäivänä yhteensä 2600 tutkimushanketta (konsortioiden osahankkeet mukaan lukien).

Erityisrahoituksen lähtökohdat päätettiin toteuttaa käytännössä näin:

1. Vertaisarviointi: Erityisrahoituksenkin päätösten pohjalla on hakemusten tieteellinen vertaisarviointi. COVID-19-hakemuksissa keskitytään relevanssiin ja uskottavaan suunnitelmaan.
2. Nopea tuki: Parhaillaan käynnissä olevan vertaisarvioidun hankkeen työ liittyy jo tai sitä on realistisesti mahdollista suunnata liittymään jollakin tavalla COVID-19-epidemian ja sen vaikutusten hillintään sekä ennaltaehkäisyyn tänä keväänä ja kesällä.
3. Kevyt hakuprosessi: 2-sivuisessa osahakemuksen suunnitelmassa kuvataan työn pohjautuminen käynnissä olevaan Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen ja suunnitelman relevanssi haun teeman kannalta.
4. Poikkeukselliset olosuhteet:  Hakijana on tutkimusorganisaatio, joka vastaanottaessaan rahoituksen sitoutuu siihen, että osahakemuksen suunnitelmat voidaan toteuttaa myös poikkeusoloissa ja suunnitellussa ajassa viranomaismääräykset huomioon ottaen. COVID-19-rahoitusta voi käyttää myös vastuullisen johtajan palkkaukseen. Rahoituskausi voi alkaa myös takautuvasti 1.2.2020 ja päättyy 31.12.2021.

Rahoitusta voi hakea myös syksyn 2020 hausta

Avaamme taas syyshaussa suurimman rahoitushakumme akatemiahankkeiden, tutkijatohtorien, akatemiatutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden rahoittamiseksi. Haut kattavat kaikki tieteenalat ja ovat avoimia kaikille Suomessa toimiville tohtorintutkinnon suorittaneille tutkijoille.

COVID- 19 -epidemia ja sen moninaiset vaikutukset ovat ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä varmasti myös silloin ja syyshaun rahoitus mahdollistaa pidempiaikaisen ja laajemman tutkimustyön tekemisen. Lisäksi selvitämme, onko myös muita mahdollisuuksia tukea alan tutkimusta.

Riitta Maijala, ylijohtaja
@RiittaMaijala