Suomen Akatemian syyshaussa 2020 erittäin korkea taso

Suomen Akatemia rahoitti syyskuun 2020 haussa 211 akatemiahanketta, joihin osallistuu yhteensä 265 osahanketta. Lisäksi rahoitusta myönnettiin 67 akatemiatutkijan, 107 tutkijatohtorin ja kymmeneen kliinisen tutkijan tehtävään. Hakemusten taso oli erittäin korkea, sillä kansainvälisten paneelien vertaisarvioinnissa 38 prosenttia hakemuksista sijoittui arviointiasteikon kärkeen arvosanoilla 5 tai 6. Tutkimuksen toimikunnat rahoittivat yhteensä 14 prosenttia hakemuksista ja myönsivät rahoitusta 173,2 miljoonaa euroa laajasti eri tieteenaloille. Rahoituksen saaneista naisia oli yhteensä 40 prosenttia.

”Ylimpien arvosanojen suuri osuus rahoittamatta jääneistä hakemuksista osoittaa, kuinka korkeatasoista suomalainen tutkimus tällä hetkellä on ja kuinka kovaa kilpailua rahoituksesta käydään. On harmillista, jos Akatemian rahoitusta jatkossa leikataan pysyvästi, koska silloin yhä suurempi osuus huippuhakemuksista ei saa rahoitusta”, arvioi Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala.

Akatemian päärahoitusmuoto on akatemiahankerahoitus. Se edistää tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumista eikä siinä ole rajattu etukäteen hankkeiden aiheita. Akatemiahankkeet ovat vuosittain haetuin rahoitusmuoto. Hakemuksissa sekä tieteellinen että yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin korkeaksi. Suomen Akatemia painotti näitä sekä tieteen uudistumista kaikissa rahoituspäätöksissä.

Akatemia rahoitti nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämistä akatemiahankerahoituksen yhteydessä. Rahoitus suunnattiin parhaille nuoren tutkijasukupolven edustajille, joiden tohtorintutkinnosta oli enintään kymmenen tai erikoislääkäreillä 14 vuotta.

Syyshaun hakijamäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. Hakijamäärät ovat olleet suhteellisen vakiintuneita, eikä niissä ole ollut suuria muutoksia kahden edellisen vuoden aikana. Lähes puolet tutkijatohtorirahoituksen hakijoista ja saaneista oli naisia. Akatemiatutkijoiden ja akatemiahankkeiden rahoitetuissa miesten osuus on selvästi suurempi.

Hakemukset vertaisarvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa, jotka kaikki pidettiin covid-19-pandemian vuoksi etäkokouksina. Vuoden 2020 syyskuun haun arviointipaneeleja oli 70 ja niissä oli yhteensä 631 asiantuntijaa. Lisäksi arviointiin osallistui paneelien työn tueksi 91 yksittäistä asiantuntijaa.

Paneelit sijoittivat arvioimansa hakemukset paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon hakemusten tieteellisen laadun ja tutkimuksen uutuusarvon lisäksi myös rahoitusmuotokohtaiset tavoitteet. Akatemiahankkeet sijoitettiin paremmuusjärjestykseen tutkimussuunnitelman tieteellisen laadun ja innovatiivisuuden perusteella. Näiden kriteerien lisäksi tutkijantehtävissä huomioitiin myös hakijan pätevyys tehtävään.

Palautteessaan paneelit arvioivat Akatemian arviointiprosessia ja erityisesti etäpaneelien vaikutusta arvioinnin laatuun. Panelisteista valtaosa ei nähnyt etäpaneelien vaikuttaneen arvioinnin laatuun, ja Akatemian hakemusarviointia pidettiin yleisesti hyvin korkeatasoisena poikkeuksellisista järjestelyistä huolimatta.

Akatemiahankkeiden, akatemiatutkijoiden, tutkijatohtorien ja kliinisten tutkijoiden hakemusten päätökset tehtiin porrastetusti kolmatta kertaa. Ensimmäisessä vaiheessa paneelien tekemässä tieteellisessä arvioinnissa pääsääntöisesti arvosanan 1–4 saaneet hakemukset saivat toimikunnan harkinnan mukaan kielteisen päätöksen. Akatemiahanke-, akatemiatutkija-, tutkijatohtori- ja kliinisen tutkijan rahoitusmuodon hakemuksista 48–68 prosenttia päätettiin ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa vaiheessa käsiteltiin loput hakemukset, pääasiassa arvosanan 5–6 saaneet.