Laadukkaan sekä vaikuttavan tutkimusrahoituksen taustalla on vastuullisesti toteutettu hakemusten arviointi. Hakemusten arvioinnilla pyritään mahdollistamaan lupaavien ja tieteellisesti kunnianhimoisten hankkeiden rahoitus ja toiminta. Suomen Akatemian keskeinen työkalu hakemusten arvioinnissa on korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi, jonka järjestämisessä Akatemian henkilöstö on sitoutunut noudattamaan ja edistämään vastuullisen tieteen periaatteita.

Suomen Akatemia huomioi vastuullisen tieteen yhteydessä tutkimuseettiset kysymykset, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, tieteen avoimuuden, kestävän kehityksen tavoitteet sekä vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteet. Vastuullisen tieteen tavoitteet muodostavat edellytykset myös Akatemian tärkeimmälle työkalulle eli tieteelliseen vertaisarviointiin pohjautuvalle hakemusten arvioinnille. Vastuullisella hakemusten arvioinnilla taataan perusta ja edellytykset rahoitettavan tutkimuksen korkealle laadulle ja vaikuttavuudelle.

Strategisella tasolla Akatemia edistää vastuullista tiedettä sitoutumalla kansainvälisiin ja kansallisiin julistuksiin. Näihin lukeutuu muun muassa tutkimuksen arvioinnin kehittämisjulistus (The Declaration on Research Assessment) DORA.

Vastuullisen tieteen tavoitteet eivät ole irrallisia muista Akatemian toimintaa ohjaavista linjauksista, ja esimerkiksi vastuullisen tutkijanarvioinnin asiat ovat olleet mukana Akatemian rahoitusperiaatteissa jo lähes kymmenen vuotta. Kehitämme Akatemiassa arviointikäytäntöjämme jatkuvasti vastuullisen tieteen tavoitteiden edistämiseksi. Muun muassa vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteita on tarkennettu osana Akatemian koko rahoitusprosessia. 

Kansainvälistä vertaisarviointia toteuttavat asiantuntijapaneelit kootaan pääsääntöisesti tutkimusalapohjaisesti tai temaattisesti

Hakemusten kansainvälinen vertaisarviointi Suomen Akatemiassa toteutetaan asiantuntijapaneeleilla. Asiantuntijapaneelit kootaan pääsääntöisesti tutkimusalapohjaisesti tai temaattisesti. Tutkimusalapohjaisissa asiantuntijapaneeleissa Akatemian virkahenkilöstö kutsuu arviointityöhön omalla alallaan menestyneitä asiantuntijoita. Esimerkiksi temaattissa ohjelmahauissa, kuten strategisen tutkimuksen hauissa, paneeleihin voidaan kutsua kansainvälisten asiantuntijoiden lisäksi myös kotimaisia  tai ulkomaisia tieteen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden asiantuntijoita.

Asiantuntijoiden aikaisemmalla arviointikokemuksella on myös painoarvoa paneeleita koottaessa. Akatemian virkahenkilöt käyttävät erilaisia työkaluja sopivien asiantuntijoiden etsimiseen. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Scopus ja Web of Science. Lisäksi Akatemiassa hyödynnetään hallintoviraston tietokantoja aikaisemmin arviointeihin osallistuneiden asiantuntijoiden kontaktoimiseksi.

Tutkimusalapohjaisia paneeleita koottaessa pyritään siihen, että paneelien jäsenten asiantuntemus vastaisi hakemusten sisältöä parhaalla mahdollisella tavalla. Hakemuksia voidaan myös siirtää toisen toimikunnan paneelin arviointiin, jos kyseinen paneeli vastaa asiantuntemukseltaan hakemuksen sisältöä paremmin. Hakemuksille, joille ei löydy tieteellistä asiantuntijapaneelia, voidaan pyytää kahden yksittäisen asiantuntijan erillislausunnot. Tämän lisäksi yksittäisen asiantuntijan tukilausunto voidaan pyytää jälkikäteen, mikäli paneelikokouksessa ilmenee, että paneelin asiantuntemus ei ole riittävä hakemuksen arviointiin. Temaattiset ohjelmahaut puolestaan poikkeavat tutkimusalapohjaisista paneeleista siten, että paneelit kootaan esimerkiksi ohjelmahaun tavoitteiden perusteella.

Paneelit rakentuvat kokonaisvaltaisesti

Niin Suomen Akatemian tutkimusalapohjaiset kuin temaattiset paneelit ovat perusluonteeltaan aina monitieteisiä. Hallintoviraston sisäisen, tieteen uudistumista ja monitieteisyyttä tarkastelevan TIMO-ydintiimin tutkimusalaluokkiin pohjautuvan selvityksen mukaan Akatemiaan tulevista hakemuksista noin 80 prosenttia on luonteeltaan monitieteisiä. Paneelitoiminnan keskiössä ei siten ole yksittäisen asiantuntijan täsmäosaaminen tietyllä tutkimusalalla. Sen sijaan toiminnassa painotetaan asiantuntijapaneelin kokonaisvaltaista vertaisarviointia. Arviointipaneeleissa ja niiden kokoonpanoissa on myös vaihtuvuutta eli eri hakukierroksilla paneelit ovat kokoonpanoiltaan usein erilaisia. Paneelikokoonpanojen muutokset myös heijastelevat hakemusten tutkimusaiheiden sisältöjen ja tieteenalapainotuksien muutoksia.

Kansainväliset arviointipaneelit rakentuvat paneelien jäsenten asiantuntemuksen varaan. Asiantuntemus ei ole kuitenkaan ainoa paneelien kokoamista ohjaava periaate Akatemiassa. Suomen Akatemia on sitoutunut noudattamaan tieteen rahoituksessa vastuullisen tieteen periaatteita, ja nämä teemat näkyvät myös paneelityön valmisteluissa.

Asiantuntijapaneelit laajoilla kokoonpanoilla mahdollistavat sisällöltään moninaisten hakemusten arvioinnin. Niin tutkimusalapohjaiset kuin temaattiset hakemuksetkin ovat sisällöiltään laajoja ja niiden toiminnassa on mukana toimijoita eri taustoista. Tähän moninaisuuden vaatimukseen pureutuvat myös vastuullisen tieteen periaatteet.

Paneeleita koottaessa pyritään ottamaan huomioon se, että paneeleissa on edustusta asiantuntijoista esimerkiksi eri sukupuolista ja kansallisuuksista. Lisäksi asiantuntijavalintaan vaikuttavissa tekijöissä on erilaisia painotuksia eri rahoitusmuodoissa. Esimerkiksi syyshaun arviointiprosessissa paneelikokoonpanojen valintaa ohjaa myös arvioitsijoiden tutkijanuravaiheet. Panelistien rekrytointi aloitetaan usein pätevistä naisasiantuntijoista, sillä etenkin nuoret naisasiantuntijat ovat kansainvälisesti erittäin kysyttyjä eri maiden rahoittajien toimesta. Siksi heidän rekrytointinsa arviointipaneeleihin on ajoittain haastavaa. Syyshaussa 2019 arviointipaneelien asiantuntijoista 31 prosenttia oli naisia ja 69 prosenttia miehiä. Vuoden 2020 syyshaun asiantuntijoiden sukupuolijakauma oli hieman parempi: asiantuntijoista 36 prosenttia oli naisia ja 64 prosenttia miehiä. Vuonna 2020 syyshaun asiantuntijapaneelit toteutettiin etäjärjestelyin.

Etäpaneelit tuovat uusia mahdollisuuksia paneelien kokoamiseen

Arviointipaneeleihin pyritään saamaan laaja edustus asiantuntijoita eri organisaatioista eri maista. Vuoden 2019 syyshaussa asiantuntijoiden taustaorganisaatioista oli 44 prosenttia Länsi-Euroopasta, 18 prosenttia Pohjoismaista, 17 prosenttia Keski-Euroopasta ja kymmenen prosenttia Etelä-Euroopasta. Pohjois-Amerikasta syyshaun 2019 arviointipaneelien asiantuntijoista oli taustaorganisaatioltaan noin kuusi prosenttia. Tilastot osoittavatkin, että länsimaiset tieteen perinteet ovat voimakkaasti läsnä Akatemian arviointipaneeleissa.

Matkustamiseen ja aikaeroihin liittyvät käytänteet luovat reunaehtoja asiantuntijoiden rekrytoimiseen. Huomionarvoista kuitenkin on, että tilastot kuvastavat aikaa ennen COVID-19-pandemiaa ja siirtymistä etäpaneeleihin. Etäpaneeleiden mukanaan tuomat ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia  asiantuntijoiden rekrytoimiseen tavanomaisten alueiden kuten Euroopan ulkopuolelta.

Seuraavassa Akatemian arviointi- ja päätöksentekoprosesseista kertovassa blogikirjoituksessa käsitellään tarkemmin hakemusten arviointia.