COVID-erityisrahoituksen tulokset: tutkittu tieto vahvistaa valmiuksiamme kohdata tulevia kriisejä

Vahva ja laaja tutkimuspohja sekä kyky hyödyntää tutkittua tietoa mahdollistivat eri tieteenalojen nopean reagoinnin COVID-pandemian aikana. Suomen Akatemian myöntämän erityisrahoituksen avulla tunnistettiin kriittisiä tutkimuskysymyksiä. Rahoitetut tutkimushankkeet edistävät tutkimustulosten vaikuttavuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. COVID-pandemian vaikutukset ulottuivat kaikkialle, niin pieniin kuin isoihin käytännön asioihin, kuten myös ajatuksiimme ja arvoihimme. Jo pandemian alussa korkealaatuisen tieteen ja osaamisen merkitys korostui ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Suomen Akatemia reagoi heti maaliskuussa 2020 pandemian aiheuttamiin uusiin tutkimustarpeisiin ja suuntasi tutkimusrahoitustaan nopeasti uudelleen. Akatemia avasi erityisrahoitushaun tukemaan ja vauhdittamaan COVID-19-pandemiaan ja sen vaikutusten hillintään liittyvää tutkimusta sekä tutkimuksen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Erityisrahoitushaku oli osa laajempaa Akatemian Pandemiat ja muut kriisit sekä niihin varautuminen Resilience-akatemiaohjelmaa. Tällä ohjelmalla Akatemia halusi vastata yhteiskunnallisiin kriiseihin liittyviin tutkimustarpeisiin sekä tukea tutkimusta, joka edistää varautumista tuleviin kriiseihin.

Nopea reagointi vaati suurta joustavuutta niin Akatemian henkilöstöltä ja luottamuselimiltä kuin erityisesti myös tutkijakunnalta. Uhka pandemian aiheuttamista laajoista ja vakavista seurauksista yhteiskunnallemme kuitenkin motivoi meitä kaikkia toimimaan uuden tutkimustiedon tuottamisen mahdollistamiseksi.

Erityisrahoituksella suunnattiin nopeasti jo käynnissä olevaa tutkimusta tarkastelemaan COVID-19-pandemiaa ja sen vaikutusten hillintää. Kohteena olivat kaikkien tutkimusalojen tutkimushankkeet, jotka käsittelivät SARS-CoV-2-virusta ja sen aiheuttamaa COVID-19-pandemiaa, pandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia ja pandemian kielteisten seurausten ehkäisyä ja/tai hillintää. Yhteensä Akatemia rahoitti 44 tutkimushanketta kahdestatoista organisaatiosta noin 8,5 miljoonalla eurolla.

Rahoitettu tutkimus luo osaamista ja kyvykkyyttä edistää yhteiskunnan selviytymistä ja ennakointikykyä poikkeusoloissa

Erityisrahoituksella rahoitetut COVID-tutkimushankkeet ovat nyt päättyneet, ja tutkijat ovat raportoineet Akatemialle tuloksistaan ja hankkeiden vaikuttavuudesta. Haluamme muutamalla esimerkillä havainnollistaa, miten pitkäjänteinen tutkimus antaa valmiuden tarttua äkillisesti ilmeneviin kriiseihin.

Korona-ajan etäopetus aiheutti lukutaidon kehityksen hidastumista sekä vaikutti opettajien ja rehtoreiden työhyvinvointiin

The effect of coronavirus epidemic on education: Teacher stress and remote teaching practices as mechanisms for student outcomes (CONE)

• Vastaava tutkija: professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää COVID-19-pandemian yhteyttä opettajien ja rehtoreiden työhyvinvointiin sekä alakouluikäisten oppilaiden oppimiseen. Tutkimus toteutettiin opettajille ja rehtoreille sekä oppilaille ja heidän huoltajilleen suunnattujen kyselyiden ja haastatteluiden keinoin. Tulokset osoittivat, että vaikka pandemia oli yhteydessä opettajien ja rehtoreiden kokemaan stressiin, niin työhyvinvointi rakentui hyvin yksilöllisesti. Oppilaat liittivät etäopetukseen pääosin kielteisiä, mutta myös myönteisiä kokemuksia, kaivaten kuitenkin kaverisuhteita etäopetuksen aikana. Lisäksi tulokset osoittivat korona-ajan hidastaneen lukutaidon kehitystä alakouluissa. Etäopetus aiheutti myös huolta lasten oppimisesta erityisesti tuen tarpeessa olevien lasten huoltajille.

Virtaussimuloinnit osoittavat, että infektioriskiä voidaan laskea merkittävästi tuulettamalla

Droplet clouds: simulations on cloud dynamics, dilution and persistence in public environments (DROP)

• Vastaava tutkija: professori Ville Vuorinen, Aalto-yliopisto

Hankkeessa tutkittiin patogeenien ilmavälitteistä leviämistä tietokonesimuloinnin avulla. Projektissa kehitettiin tietokoneohjelma, millä pystyttiin ratkaisemaan 3D-ilmavirtauksia virtaussimuloinnilla. Ohjelman ja grafiikkakorttilaskennan avulla pystyttiin saavuttamaan supertietokoneen laskentateho pöytäkoneella. Ohjelman toiminta demonstroitiin ja validoitiin yksinkertaisemmilla malliongelmilla. Ohjelman avulla tutkittiin myös muun muassa ikkunatuuletuksen vaikutusta infektioriskin vähentämiseen. Simuloinnit osoittivat, että infektioriskiä voidaan laskea merkittävästi tuulettamalla. Lisäksi ohjelman avulla havaittiin, että erilaisten sisätilojen ilmanvaihto-ominaisuudet voivat vaihdella merkittävästi, vaikka tuloilman määrä on vakio. Edistyneet virtaussimulointimenetelmät voivat tarjota merkittävää lisätietoja sisäilman laadusta ja sen vaihtelusta eri kohdissa tarkasteltavaa tilaa.

SOLIDARITY Finland: Uraauurtavaa tutkimusta COVID-19-potilaiden toipumisesta tulevia hoitoja varten

WHO SOLIDARITY Finland: The multicenter trial on the efficacy of different antiviral drugs in SARS-CoV-2 infected patients (COVID-19)

• Vastaava tutkija: professori Kari Tikkinen, Helsingin yliopisto

SOLIDARITY Finland on Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettu satunnaistettu, pragmaattinen monikeskustutkimus, jonka tavoitteena on arvioida lääkehoitojen (remdesiviiri, imatinibi ja infliksimabi) vaikutusta sairaalahoidossa olevien COVID-19-potilaiden toipumiseen. Uraauurtava tutkimus on ylivoimaisesti suurin pandemia-ajan satunnaistettu lääketutkimus Suomessa. Se tarjoaa hoitostrategian COVID-potilaille 15 sairaalassa ja tuottaa myös luotettavaa tietoa tulevien hoitojen ohjaamiseksi. Lääketieteen johtavissa lehdissä julkaistut SOLIDARITY-tutkimustulokset osoittivat remdesivirin tehokkuuden kuolleisuuden vähentämisessä ja vaikuttivat maailmanlaajuisiin hoitosuosituksiin. SOLIDARITY Finland tutkii toipumista ja long-COVID-tautia kahden vuoden pitkäaikaisseurantana ainoana satunnaistettuna sairaalahoitovaiheen tutkimuksena maailmassa. Tutkimuksen pragmaattinen, kaikki osallistava ja tehokas toimintatapa on tunnustettu, ja SOLIDARITY Finland onkin palkittu sen merkittävästä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

_{Kuva 1. COVID-erillisrahoituksesta rahoitettujen tutkimushankkeiden avainsanoista muodostetut sanapilvet. Hankkeet on jaettu teeman mukaan kolmeen ryhmään: Biolääketiede ja teknologia, Kliininen lääketiede, kansanterveys ja hyvinvointi sekä Yhteiskunta, talous ja työ.}