Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat:

• biokemia ja biofysiikka
• biolääketiede
• ekologia ja evoluutiobiologia
• farmasia
• kansanterveys-, ympäristöterveys- ja työterveystieteet
• kliininen lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede
• maatalous-, metsä- ja elintarviketieteet
• perinnöllisyystiede
• ravitsemus-, liikunta- ja hoitotieteet
• solu-, molekyyli- ja mikrobiologia
• ympäristötieteet
• edellä mainittuihin liittyvä systeemibiologia ja bioinformatiikka
• muu biotieteisiin, terveyteen ja ympäristöön liittyvä, myös monitieteinen tutkimus

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoituskriteerit ja -linjaukset syyskuun hakua 2020 varten kesäkuun kokouksessaan. Nämä linjaukset täydentävät Akatemian syyskuun 2020 hakuilmoituksen ohjeistusta sekä Akatemian hallituksen Tutkimusrahoituspäätösten perusteiden asiakirjaa. 

Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Lisäksi toimikunta rahoittaa pääsääntöisesti vain niitä hankkeita, joissa sekä vastuullinen johtaja että hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät pääosin Suomessa. Tämä on selvästi tuotava esille hakemuksessa.

Akatemiahankkeet

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri. 

Käytettävät tutkimuspoliittiset päätöksentekokriteerit tieteellisen laadun lisäksi tasa-arvoisten hakemusten kohdalla tärkeysjärjestyksessä ovat

1. tiedettä uudistava avaus
2. vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali
3. tutkijauraltaan lupaavien hankehakijoiden tukeminen.

Toimikunta edellyttää, että vastuullisen johtajan johtamis- ja tutkimukselliset tehtävät hankkeessa on kuvattu selkeästi hakemuksessa.

Toimikunta edistää nuorten tutkijoiden uria sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn nostamista Akatemian linjausten mukaisesti.

Toimikunta myöntää hankkeelle tyypillisesti 500 000 euroa. Konsortion johtajalle myönnetään enintään 400 000 ja osahankkeelle enintään 300 000 euroa, kuitenkin koko konsortiolle myönnetään enintään 1 miljoona euroa.

Konsortioiden kohdalla toimikunta kiinnittää huomiota yhteistyön tuomaan lisäarvoon mikä tulee hakemuksessa kuvata. Konsortioiden osahakijoilta edellytetään samaa tieteellistä tasoa kuin päähakijalta tai muuten erityisen merkittävää panosta hankkeen toteuttamiselle.

Akatemian linjauksen mukaan tutkijalle, jolla on meneillään akatemiaprofessorin tehtävään osoitettu rahoitus tai joka toimii meneillään olevan akatemiahankkeen vastuullisena johtajana, ei myönnetä rahoitusta akatemiahankkeeseen. Jos hakija toimii meneillään olevan akatemiahankkeen konsortion osahankkeen johtajana, hänelle voidaan myöntää rahoitus akatemiahankkeeseen vain hyvin perustellusta syystä. Jos hakijalla on meneillään akatemiatutkijan tehtävään osoitettu rahoitus, hänelle voidaan myöntää akatemiahankerahoitusta tehtäväkautensa kahdelle viimeiselle vuodelle. Näitä Akatemian linjauksia noudattamalla toimikunta pyrkii takaamaan rahoituksen mahdollisimman laajalle tutkijakunnalle ja tukemaan monipuolisesti eri alojen tutkimusta.

Toimikunta voi halutessaan myöntää valikoiduille akatemiahankkeille kaksivuotisen riskihankerahoituksen, mikäli he havaitsevat korkeatasoisessa ja lupaavassa tiedettä uudistavassa hankkeessa hankkeen toteuttamisen kannalta merkittävän riskin.

Akatemiatutkijat

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan pätevyyteen. 

Toimikunta tukee nousujohteisessa uravaiheessa olevia itsenäisiä tai selkeästi itsenäistyviä ja uusiutumiskykyisiä tutkijoita. Tutkijan tulee hakemuksessaan kuvata, miten hanke tukee hänen itsenäistymistään.

Toimikunta tukee erityisesti niitä akatemiatutkijoita, joilla on aiempaa kansainvälistä liikkuvuutta. Lisäksi kiinnitetään huomiota hankkeessa työskentelevien tutkijoiden perusteltuun kansainväliseen liikkuvuuteen.

Käytettävät tutkimuspoliittiset päätöksentekokriteerit samanarvoisten hakemusten kohdalla tärkeysjärjestyksessä ovat

1. selkeä, nousujohteinen urakehitys, joka ilmenee mm. hakijan korkeatasoisista julkaisuista, tieteellisestä rohkeudesta, kansainvälisestä verkostoitumisesta sekä hankejohtamisesta
2. tiedettä uudistava rohkea avaus
3. yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali, joka voi ilmetä esimerkiksi yhteistyönä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa tai tutkimuksen popularisointina.

Toimikunta antaa akatemiatutkijoilleen mahdollisuuden tutkimussuunnitelman toteuttamiseen myöntämällä, harkintansa mukaan, riittävän kulurahoituksen akatemiatutkijatehtävän rahoituskauden alkuvuosille. Kulurahataso uusille ja vanhoille akatemiatutkijoille on enintään 100 000 euroa/vuosi koko kaudelle.

Kliiniset tutkijat

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan sopivuuteen kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteisiin.

Kliinisen tutkijan rahoitusmuodolla tuetaan kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tai muita kliinistä työtä tekeviä tutkijoita rahoittamalla osa-aikaista tutkimustyötä.

Rahoituspäätös perustuu tutkimuksen tieteelliseen laatuun sekä hakijan pätevyyteen ja sopivuuteen rahoitusmuotoon. Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tutkimusta työn ohella.

Toimikunta myöntää rahoitusta 20-50 prosenttia palkkaukseen ja sen lisäksi tutkimuskuluihin. Edellytyksenä on, että hakija tekee tämän lisäksi vähintään puolet työajastaan kliinistä työtä. Rahoituskausi on enintään nelivuotinen.

Kliinisellä tutkijalla voi olla samanaikaisesti akatemiahanke.

Tutkijatohtorit

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri.  Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan pätevyyteen ja mahdollisuuteen itsenäistyä projektin aikana.

Hakemusta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitelman kansainväliseen ulottuvuuteen mukaan lukien kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja liikkuvuus. Mikäli suunnitelmaan ei sisälly liikkuvuutta, hakijan täytyy perustella se tutkimussuunnitelmassaan. Toimikunta pitää hyvänä tavoitteena vähintään kuuden kuukauden perusteltua kansainvälistä liikkuvuutta ja haluaa muistuttaa nuoria tutkijoita kansainvälisen liikkuvuuden tärkeydestä myöhemmälle urakehitykselle.

Käytettävät tutkimuspoliittiset päätöksentekokriteerit samanarvoisten hakemusten kohdalla tärkeysjärjestyksessä ovat

1. tieteellisesti lupaavien tutkijoiden tukeminen
2. tutkijoiden itsenäistymisen tukeminen
3. hankkeessa ilmenevä tieteellinen rohkeus
4. yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmeneminen hankekuvauksessa.

Toimikunta myöntää tutkijatohtorille keskimäärin 270 000 euroa mukaan lukien palkkakulut ja vähäiset tutkimuskulut.

Alla esitellään biotieteiden, terveyden ja ympäristöntutkimuksen toimikunta 1.1.2019 - 31.12.2021.

Puheenjohtaja

• professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto

Jäsenet

• tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus
• professori Esa Korpi, Helsingin yliopisto
• tutkimusprofessori Kristiina Kruus, Aalto-yliopisto
• professori Jussi Kukkonen, Itä-Suomen yliopisto
• professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto
• professori Timo Peltomäki, Tampereen yliopisto
• tutkimusprofessori Markus Perola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• professori Mika Rämet, Oulun yliopisto
• tutkimusjohtaja, professori Tiina Sarjakoski, Maanmittauslaitos
• professori Maritta Välimäki, Turun yliopisto

Suomen Akatemia sekä biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta kehittävät aktiivisesti omaa toimintaansa. Arviointipaneeleilta saatu palaute on tärkeä osa tätä kehitystyötä ja sitä seurataan ja analysoidaan vuosittain. Paneelit antavat arvokasta palautetta myös hakijoille siitä, kuinka hakemuksia voisi parantaa arvioitsijoiden näkökulmasta.

• Lue paneelien palaute vuoden 2019 syyshausta (pdf)
• Arvioinnissa käytettyjen asiantuntijoiden listaus (pdf, englanniksi)

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta tukee laadukasta kansainvälistä yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke-, akatemiatutkija-, kliininen tutkija- ja tutkijatohtoripäätösten kautta sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Toimikunta rahoittaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta ja edistää Suomessa toimivien tutkijoiden edellytyksiä osallistua korkeatasoiseen, tulokselliseen ja vaikuttavaan kansainväliseen tutkimukseen. Toimikunta näkee monenkeskisen eurooppalaisen ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä. Kaiken kansainvälisen yhteistyön tulisi myös ensisijaisesti pohjautua suomalaisen tutkimuksen tutkimusintresseihin ja tarpeisiin.

Toimikunta kiinnittää yhteistyön edistämisessä sekä rahoitushakujen suunnittelussa erityistä huomiota tutkimuksen jatkuvuuteen ja toisaalta myös rahoituksen myöntämiseen uusille avauksille ja aloille sekä yhteistyön tuomaan lisäarvoon suomalaiselle tutkimukselle.

Tulevista rahoitushauista ilmoitetaan erikseen Akatemian verkkosivuilla ja Twitterissä. 

Eurooppalainen rahoitusyhteistyö

• JPND −Neurodegenerative Diseases Research
• ERA-NET NEURON – Neuroscience research
• EJP RD − European Joint Programme on Rare Diseases
• ERA PerMed - Personalised Medicine
• JPI AMR - Antimicrobial Resistance
• TO-REACH – Health systems
• European partnership on Health and Care Systems Transformation
• LEAP-Agri − Food and nutrition security and sustainable agriculture
• ForestValue − Forest-based bioeconomy
• BONUS − The joint Baltic Sea research and development programme
• Water JPI − Water challenges for a changing world
• BiodivERsA − Biodiversity research

Pohjoismaisia verkostoja

• NordForsk
• NOS-M
• Nordic Bioeconomy Programme