Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat:

• biokemia ja biofysiikka
• biolääketiede
• ekologia ja evoluutiobiologia
• farmasia
• kansanterveys-, ympäristöterveys- ja työterveystieteet
• kliininen lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede
• maatalous-, metsä- ja elintarviketieteet
• perinnöllisyystiede
• ravitsemus-, liikunta- ja hoitotieteet
• solu-, molekyyli- ja mikrobiologia
• ympäristötieteet
• edellä mainittuihin liittyvä systeemibiologia ja bioinformatiikka
• muu biotieteisiin, terveyteen ja ympäristöön liittyvä, myös monitieteinen tutkimus

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoituskriteerit ja -linjaukset syyskuun hakua 2022 varten kesäkuun kokouksessaan. Nämä linjaukset täydentävät Suomen Akatemian syyshaku 2022 hakuilmoituksen ohjeistusta sekä Suomen Akatemian hallituksen Tutkimusrahoituspäätösten perusteiden asiakirjaa.

Hakijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Lisäksi toimikunta rahoittaa pääsääntöisesti vain niitä hankkeita, joissa sekä vastuullinen johtaja että hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät pääosin Suomessa. Tämä on selvästi tuotava esille hakemuksessa.

Akatemiahankkeet

Ensisijaiset rahoituskriteerit:

• tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja toteutettavuus
• vastuullisen johtajan uravaiheeseen nähden merkittävät näytöt tieteellisestä työstä ja menestyksekkäästä johtamistyöstä

Toimikunta edellyttää, että vastuullisen johtajan johtamis- ja tutkimukselliset tehtävät hankkeessa on kuvattu selkeästi hakemuksessa.

Toissijaiset rahoituskriteerit, joita käytetään päätöskriteereinä samanarvoisten hakemusten kohdalla:

• tiedettä uudistava rohkea avaus
• tiedeyhteisön ulkopuolinen vaikuttavuus
• tutkimustyötä tukeva kansainvälinen yhteistyö
• hiljattain väitelleiden tutkijoiden urakehityksen tukeminen hankkeessa

Toimikunta myöntää hankkeelle enintään 550 000 euroa.

Konsortioiden kohdalla toimikunta kiinnittää huomiota yhteistyön tuomaan lisäarvoon, joka tulee hakemuksessa kuvata. Konsortioiden osahakijoilta edellytetään samaa tieteellistä tasoa kuin päähakijalta tai muuten erityisen merkittävää panosta hankkeen toteuttamiselle.

Konsortion johtajalle myönnetään enintään 400 000 ja osahankkeelle enintään 300 000 euroa, kuitenkin koko konsortiolle myönnetään enintään 1 miljoona euroa.

BTY-toimikunta voi myöntää valitsemilleen akatemiahankehakemuksille kaksivuotisen rahoituksen, mikäli korkeatasoisessa ja lupaavassa tiedettä uudistavassa hankkeessa havaitaan hankkeen toteuttamisen kannalta merkittävä riski, joka vaikuttaa hankkeen rahoittamiseen sellaisenaan. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi puutteet tutkimuksen toteutettavuutta tukevissa esituloksissa, uuden tutkimusmenetelmän käyttöönotto tai tutkimusaineiston keräämiseen liittyvät haasteet. Tavoitteena on tukea innovatiivisia hankkeita, jotka olisivat jäämässä ilman rahoitusta hankkeen päätavoitteiden toteuttamisen vaarantavan riskin vuoksi. Toimikunta voi katsoa tällaisen hankkeen laadun ja innovatiivisuuden niin merkittäviksi, että myöntää kaksivuotisen rahoituksen hankkeen kannalta merkittävän riskin vähentämiseen. Kyse ei ole erillisestä rahoitusmuodosta, johon voi kohdentaa hakemuksia, vaan toimikunnan harkintaan perustuvasta valinnasta.

Suomen Akatemian linjauksen mukaan tutkijalle, jolla on meneillään akatemiaprofessorin tehtävään osoitettu rahoitus tai joka toimii meneillään olevan akatemiahankkeen vastuullisena johtajana, ei myönnetä rahoitusta akatemiahankkeeseen. Jos hakija toimii meneillään olevan akatemiahankkeen konsortion osahankkeen johtajana, hänelle voidaan myöntää rahoitus akatemiahankkeeseen vain hyvin perustellusta syystä. Jos hakijalla on meneillään akatemiatutkijan tehtävään osoitettu rahoitus, hänelle voidaan myöntää akatemiahankerahoitusta tehtäväkautensa kahdelle viimeiselle vuodelle. Näitä Akatemian linjauksia noudattamalla toimikunta pyrkii takaamaan rahoituksen mahdollisimman laajalle tutkijakunnalle ja tukemaan monipuolisesti eri alojen tutkimusta.

Akatemiatutkijat

Ensisijaiset rahoituskriteerit:

• tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja toteutettavuus
• hakijan tähänastiset ansiot, osaaminen ja näytöt yhteistyöverkostoista suhteessa hänen uravaiheeseensa
• hakijan tulee olla nopeasti urallaan edennyt, lupaava, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja uusiutumiskykyinen; hakemuksessa hakijan tulee kuvata, miten hanke tukee hänen pätevöitymistään ja etenemistään tutkijanuralla
• hakijan tulee olla perustamassa tutkimusryhmää tai hänellä tulee olla jo kokemusta tutkimusryhmän johtamisesta

Toissijaiset rahoituskriteerit, joita käytetään päätöksentekokriteereinä samanarvoisten hakemusten kohdalla:

• tiedettä uudistava rohkea avaus
• kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus sekä tutkimusryhmän yhteistyö
• tiedeyhteisön ulkopuolinen vaikuttavuus
• mahdollisesti palkattavien tutkijoiden omaa uraa tukevien yhteistyöverkostojen luontimahdollisuudet ja oman tieteellisen osaamisen kehittäminen

Kliiniset tutkijat

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu on ensisijainen rahoituskriteeri. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijan sopivuuteen kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteisiin.

Kliinisen tutkijan rahoitusmuodolla tuetaan kliinisessä työssä olevia lääkäreitä tai muita kliinistä potilastyötä tekeviä tutkijoita rahoittamalla osa-aikaista tutkimustyötä. Potilastyön tulee olla yhteydessä tutkimushankkeeseen.

Rahoituspäätös perustuu tutkimuksen tieteelliseen laatuun sekä hakijan pätevyyteen ja sopivuuteen rahoitusmuotoon. Tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tutkimusta työn ohella.

Toimikunta myöntää rahoitusta 20–50 % palkkaukseen ja sen lisäksi tutkimuskuluihin. Edellytyksenä on, että hakija tekee tämän lisäksi vähintään puolet työajastaan kliinistä työtä. Rahoituskausi on enintään nelivuotinen.

Kliinisellä tutkijalla voi olla samanaikaisesti akatemiahanke.

Alla esitellään biotieteiden, terveyden ja ympäristöntutkimuksen toimikunta 1.1.2022–31.12.2024.

Puheenjohtaja

• professori Jussi Kukkonen, Itä-Suomen yliopisto

Jäsenet

• professori Per Ashorn, Tampereen yliopisto
• johtaja Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus
• professori Sirkku Juhola, Helsingin yliopisto
• professori Marja Kaunonen, Tampereen yliopisto
• professori Toni Kristian Laaksonen, Turun yliopisto
• tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus
• tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey, Teknologian tutkimuskeskus VTT
• professori Jorma Palvimo, Itä-Suomen yliopisto
• professori Marko Salmi, Turun yliopisto
• professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto.

Suomen Akatemia sekä biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta kehittävät aktiivisesti omaa toimintaansa. Arviointipaneeleilta saatu palaute on tärkeä osa tätä kehitystyötä ja sitä seurataan ja analysoidaan vuosittain. Paneelit antavat arvokasta palautetta myös hakijoille siitä, kuinka hakemuksia voisi parantaa arvioitsijoiden näkökulmasta.

• Lue paneelien palaute vuoden 2021 syyshausta (pdf)
• Arvioinnissa käytettyjen asiantuntijoiden listaus syyshaussa 2021 (pdf, englanniksi)

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta tukee laadukasta kansainvälistä yhteistyötä tutkijalähtöisesti akatemiahanke-, akatemiatutkija-, kliininen tutkija- ja tutkijatohtoripäätösten kautta sekä osallistumalla strategisesti valittuihin kansainvälisiin yhteishakuihin. Toimikunta rahoittaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta ja edistää Suomessa toimivien tutkijoiden edellytyksiä osallistua korkeatasoiseen, tulokselliseen ja vaikuttavaan kansainväliseen tutkimukseen. Toimikunta näkee monenkeskisen eurooppalaisen ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä. Kaiken kansainvälisen yhteistyön tulisi myös ensisijaisesti pohjautua suomalaisen tutkimuksen tutkimusintresseihin ja tarpeisiin.

Toimikunta kiinnittää yhteistyön edistämisessä sekä rahoitushakujen suunnittelussa erityistä huomiota tutkimuksen jatkuvuuteen ja toisaalta myös rahoituksen myöntämiseen uusille avauksille ja aloille sekä yhteistyön tuomaan lisäarvoon suomalaiselle tutkimukselle.

Tulevista rahoitushauista ilmoitetaan erikseen Akatemian verkkosivuilla ja Twitterissä. 

Eurooppalainen rahoitusyhteistyö

• JPND −Neurodegenerative Diseases Research
• ERA-NET NEURON – Neuroscience research
• EJP RD − European Joint Programme on Rare Diseases
• ERA PerMed - Personalised Medicine
• JPI AMR - Antimicrobial Resistance
• TO-REACH – Health systems
• European partnership on Health and Care Systems Transformation
• LEAP-Agri − Food and nutrition security and sustainable agriculture
• ForestValue − Forest-based bioeconomy
• BONUS − The joint Baltic Sea research and development programme (2014-2020)
• Water JPI − Water challenges for a changing world
• BiodivERsA − Biodiversity research
• Water4All – Water security for the planet

Pohjoismaisia verkostoja

• NordForsk
• NOS-M