Vaikuttavuutta monikanavaisessa mediassa

Huippuyksiköt arvioivat keskeisimmistä tutkimustuloksistaan tiedottamisen oleelliseksi vaikuttavuudekseen. Uusimman tutkimustiedon tunnetuksi tekemisen kautta oli mahdollista saada lisää näkyvyyttä tutkimusalalle ja sen tuottamien tutkimustulosten soveltamiselle. Lisäksi arvioissa korostui yhteiskunnallisen keskustelun herättämisen merkitys. Tähän vaikuttavuuskanavia tarjosivat esimerkiksi asiantuntijakirjoitukset, blogit, sosiaalinen media sekä TV-, radio- ja lehtihaastattelut ja tutkijoiden osallistuminen asiantuntijoina avoimiin yleisötapahtumiin ja keskustelutilaisuuksiin sekä esitelmien ja luentojen pitäminen ja webinaarit sekä erityyppiset vierailut.

Haasteeksi vaikuttavuudessa tuotiin paikoitellen esille monimutkaisten ilmiöiden käsitteleminen yksinkertaistetusti. Sosiaalisessa mediassa käytäviin debatteihin viestintäkanavien luonne toi myös omat erityispiirteensä vaikuttavuuden yhteydessä:  

”Tutkijan ei kannata tuhlata aikaansa ja energiaansa etenkin somessa tapahtuvissa inttämisissä, joissa asetelma on kiveen hakattu eli ihmiset ovat syvällä poteroissaan.”

Toisaalta sosiaalisen median mukanaan tuomaa lisäarvoa vaikuttamiskanavana pidetiin kiistattomana. Twitter ja Facebook sekä esimerkiksi YouTube-videot tutkimusmaailman näkökulmasta uutena aluevaltauksena mainittiin vaikuttavuustarinoissa. Sosiaalista mediaa pidettiin hyvänä alustana erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten tavoittamiseen. Lisäksi uutta tutkimustietoa oli saatu erityyppisten somessa jaettavien tallenteiden avulla välitettyä nopeasti vaikkapa opettajille työn tueksi.

”Some-esitykset, mukaan lukien mobiili- ja somejournalismi, ovat edesauttaneet näkyvyyttämme perinteisessä mediassa. Lisäksi tutkimustietoa popularisoivat videot ovat herättäneet mukavasti keskustelua, mikä toivottavasti jatkuu tulevaisuudessa, kun videot ovat verkossa esillä ja niitä katsotaan.”