Tietoa päätöksenteon tueksi

Yksiköt määrittivät arvioissaan merkittäviksi vaikuttavuustavoitteiksi tekemiensä tieteellisten raporttien ja niistä laadittujen suositusten esittelemisen päättäjille. Vaikuttavuus määriteltiin tässä kohtaa tutkittuun tietoon perustuvaksi yhteiskunnallisen päätöksenteon neuvonannoksi, jonka ilmenemismuotona oli muun muassa vaikuttaminen lainvalmisteluun ja valtionhallinnon strategioiden laatimiseen vuorovaikutuksessa yhteiskunnan muiden eri toimijoiden kanssa.

Kanaviksi vaikuttamiselle nimettiin esimerkiksi raporttien ja julkaisujen kirjoittaminen, tutkijoiden jäsenyydet erilaisissa työryhmissä ja luottamuselimissä sekä asiantuntijakuulemiset ja tapaamiset. Kansallisen tason lisäksi EU:n merkitys korostui vaikuttavuustarinoissa. Jälkimmäisen osalta vaikuttamisen kohderyhmiksi määriteltiin Euroopan parlamentin jäsenet ja komission sekä parlamentin virkamiehet.

”Parhaimmillaan vaikuttavuus johtaa keskusteluun tutkittavien kysymysten kannalta avainministereiden ja keskeisten virkamiesten kanssa. Kokemuksena on, ettei päätöksenteossa ole välttämättä hyödynnetty riittävässä määrin tieteellistä tietoa.”

Lisäksi yksiköt toivat esille vaikuttavuuden yhteydessä yhteisprojektit tutkimusalaan liittyvissä kysymyksissä niin julkisen sektorin organisaatioiden, elinkeinoelämän kuin kansalaisyhteiskunnan ja järjestösektorinkin kesken: ”Eräs oleellinen vaikuttavuustavoitteemme on lisätä yhteiskunnan eri sidosryhmien ymmärrystä tutkimusaiheesta.”

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen yleisemmän tason tavoitteeksi yksiköt tiivistivät hyvinvoinnin, tasapainon ja turvallisuuden edistämisen sekä varautumisen suuriin edessä oleviin muutoksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen:

”Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, jossa selkeytetään keskeisiä tulevaisuuden epävarmuuksia. Päätöksentekoa varten tarvitaan parempia välineitä arvioida kokonaiskuvaa.”