Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Suomen Akatemia edellyttää, että sen rahoittamassa tutkimuksessa ja toiminnassa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hankkeen sisällöissä (esim. tutkimuskysymyksissä, aineistoissa ja analyysissa) että sen toteutuksen käytännöissä (esim. tutkimusryhmän toiminnassa ja rekrytoinneissa). Tasa‑arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on keino vahvistaa tutkimuksen tai toiminnan laatua, vastuullisuutta ja vaikuttavuutta.

Hakijan on hakemuksessaan aina kuvattava, miten hankkeessa edistetään tasa‑arvoa ja yhdenvertaisuutta. hankkeelle relevantein osin ja sopivin tavoin. Hakemukseen sisältyvä kuvaus on osa hakemuksen laadullista arviointia ja vaikuttaa hakemuksen kokonaisarvosanaan. Jos tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää kuvausta ei ole suunnitelmassa lainkaan, hakemus jätetään tutkimatta (käsittelemättä). Lue lisää: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - Suomen Akatemia

Mitä tarkoittavat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus?

Tasa‑arvo tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan sukupuoleen, sukupuoli‑identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä estetään. Tasa-arvolaissa edellytetään lisäksi tasa‑arvon edistämistä puuttumalla aktiivisesti käytäntöihin ja rakenteisiin, jotka asettavat sukupuolet keskenään eriarvoiseen asemaan. Tasa-arvoa edistetään, jotta kaikilla sukupuolilla on tosiasiallisesti yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja toimia.

Tasa-arvonäkökulma tutkimustoiminnassa voi liittyä esimerkiksi:

• tutkimuksen kohteiden, aineistojen tai otosten valintaan siten, ettei tiettyjä sukupuoliryhmiä perusteettomasti suljeta pois tai jätetä näkymättömiksi.
• analyysissa tai tulosten tulkinnassa huomioituihin sukupuolieroihin,
• ratkaisujen (esim. hoitomuotojen tai palvelujen) kehittämiseen aiemmin alitutkituille sukupuoliryhmille ja näiden ryhmien tarpeiden huomioon ottamiseen.
• tutkimuksen ja tiedeyhteisön sukupuolittuneisiin ilmiöiden ja rakenteiden purkamiseen,
• tutkimus- tai työryhmän kokoamiseen, työnjakoon ja urakehitykseen.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei syrjitä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaissa edellytetään lisäksi aktiivista yhdenvertaisuuden edistämistä, jotta kaikilla ihmisryhmillä on tosiasiallisesti yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja toimia.

Yhdenvertaisuus tutkimustoiminnassa voi liittyä esimerkiksi:

• tutkimuksen kohteiden, aineistojen tai otosten valintaan siten, ettei tiettyjä ryhmiä perusteettomasti suljeta pois tai jätetä näkymättömiksi.
• yhteiskehittämiseen, jossa tutkimuksen kohteena olevat tai muut sidosryhmät pääsevät mukaan määrittämään tutkimuskysymyksiä, menetelmiä ja tulosten hyödyntämistä.
• ratkaisujen (esim. hoitomuotojen tai palvelujen) kehittämiseen aiemmin alitutkituille ryhmille ja näiden ryhmien tarpeiden huomioon ottamiseen.
• analyysi- ja tulkintatapoihin, joissa vältetään leimaavia yleistyksiä.
• eriarvoisuutta tuottavien tai ylläpitävien käytäntöjen purkamiseen, mahdollisesti yhteistyössä asianosaisten kanssa.
• tutkimus- tai työryhmän monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ryhmän jäsenten elämäntilanteiden huomioimiseen.
• rekrytointeihin, yhteistyökäytäntöihin, kieleen, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.

Miten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat kuvataan hakemuksessa?

Akatemia edellyttää, että hakija kuvaa hakemuksessaan, miten tasa‑arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan hankkeen sisällössä, kuten tutkimuskysymyksissä, aineistoissa, menetelmissä, analyysissa ja tulkinnassa. Lisäksi hakijan on kuvattava erikseen, miten tasa‑arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään hankkeen toteuttamisen käytännöissä, kuten tutkimus- tai työryhmän kokoamisessa ja toiminnassa.

Kuvaukset ovat osa hakemuksen laadullista arviointia. Erityisen ansiokas kuvaus on hankekohtainen (ei yleisluonteinen), uskottava ja toteutettavissa oleva. Se osoittaa, että hakija on tunnistanut keskeiset haasteet ja riskit, esittänyt niihin tarkoituksenmukaiset toimintatavat sekä kuvannut niiden seurannan.

Hakijaa ei edellytetä käsittelemään kaikkia mahdollisia tasa‑arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä näkökulmia, vaan ainoastaan hankkeen kannalta relevantteja. Suunniteltujen toimien tulee olla oikeassa suhteessa hankkeen laajuuteen ja resursseihin, mutta jokaisessa hankkeessa edellytetään tietoista ja perusteltua tasa‑arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimista. Jos tasa‑arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää kuvausta ei ole suunnitelmassa lainkaan, hakemus jätetään tutkimatta (käsittelemättä).

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tutkimuksen tai toiminnan sisällöissä

Hakijan tulee ottaa perustellusti kantaa siihen, ovatko tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät näkökulmat hankkeen sisällön ja tavoitteiden kannalta relevantteja. Näkökulmat voivat liittyä esimerkiksi tutkimuskysymyksiin, aineistoihin, menetelmiin, analyyseihin tai tulkintaan.

• Mikäli näkökulmat ovat relevantteja, hakijan tulee kuvata suunnitelmassa konkreettisesti, miten ne on huomioitu.
• Mikäli ne eivät ole relevantteja, hakijan tulee antaa asiallinen ja perusteltu selitys. Pelkkä toteamus ”ei ole relevanttia” ei riitä.

Erityisen ansiokkaassa kuvauksessa hakija esimerkiksi:

• käsittelee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä oman tutkimuksen tai toiminnan kontekstissa eikä irrallisina.
• tunnistaa hankkeensa aiheeseen tai toteuttamiseen mahdollisesti liittyvät tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen kohdistuvat riskit tai kysymykset.
• esittää uskottavat ratkaisut (esim. rajoitteiden tai vaikutusten näkyväksi tekeminen, vaihtoehtoisten tulkintojen huomioiminen) tai perustelut.
• tai perustelee uskottavasti, miksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset eivät ole tutkimuksen tai sen toteuttamisen kannalta relevantteja.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tutkimus- tai työryhmän toiminnassa

Hakijan tulee kuvata omaan hankkeeseensa soveltuvin osin:

• miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan tutkimus- tai työryhmän kokoamisessa.
• miten ne näkyvät työnjaossa, johtamisessa ja rekrytoinneissa.
• miten mahdolliset urakatkot, hoivavastuut, esteettömyys, kielikysymykset tai kansainvälisyys otetaan huomioon käytännössä. 

Tässä osiossa ei arvioida ryhmän kokoonpanoa tai työnjakoa sinänsä, vaan tietoista toimintatapaa ja ennakoivia käytäntöjä.

Erityisen ansiokkaassa kuvauksessa hakija esimerkiksi:

• tunnistaa oman alansa sukupuolittuneisuus (esim. sukupuolijakaumaan tai rooleihin liittyvät epätasapainot) tai muut vinoumat ja niitä ylläpitävät rakenteet,
• esittää hankkeen mittakaavaan sopivia keinoja vinoumien lieventämiseksi.
• kuvaa vastuut ja seurannan (esim. rekrytointien ja roolijaon tarkastelu hankkeen aikana).
• liittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osaksi hyvää johtamista ja hankkeen toteuttamista.