Esteellisyys
Suomen Akatemian toiminnassa esteellisyyssäännökset koskevat luottamuselinten jäseniä (päätöksentekijät) ja koko hallintoviraston henkilökuntaa sekä soveltuvin osin myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Esteellisyyssäännöksillä pyritään varmistamaan henkilöiden puolueettomuus asioiden käsittelyssä. Esteellisyydestä riippuen henkilö voidaan jäävätä joko yksittäiseltä hakemukselta tai kaikilta tietyn rahoitusmuodon hakemuksilta. Esteellisyydestä viranomaistoiminnassa on säädetty hallintolaissa (434/2003).
Akatemian luottamuselimen jäsenen ja virkamiehen esteellisyys
Luottamuselimen jäsen ja virkamies ei saa käyttää valtaansa edistääkseen yksityisiä etujaan tai intressejään. Luottamuselimen jäsen ei myöskään voi käyttää valtaansa edistääkseen oman tutkimusryhmänsä tai laitoksensa erityisiä etuja ja intressejä. Päätöksen perusteena ei saa olla minkäänlainen subjektiivinen etu. Valtaa ei saa myöskään käyttää vahingoittaakseen jotakuta tai jotakin.
Esteellisyyssäännösten tavoitteena on edistää päätöksenteon puolueettomuutta ja estää epäasiallista vaikuttamista asioiden ratkaisuun. Harkinnan tulee perustua objektiivisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn missään asian käsittelyvaiheessa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä.
Luottamuselimen jäsen ja virkamies on esteellinen
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen
2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai läheiselleen
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
5) jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheisellä tarkoitetaan:
1) puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa
2) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, sisarusten lapsia ja entistä puolisoa
3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia.
Yleislauseke tulee sovellettavaksi hyvin erilaisissa tapauksissa. Ystävyys-, vihamies- tai poleeminen suhde muodostaa jääviysperusteen vain, mikäli se horjuttaa puolueettomuutta. Ratkaisevaa on, miten voimakas tämä suhde on. Metodiset ja koulukuntakysymykset eivät lähtökohtaisesti tee esteelliseksi. Ne ovat osa tieteellistä keskustelua. Yhteisjulkaisujen osalta täytyy olla kysymys aidosta yhteistyöstä ja yhdessä tehdystä julkaisusta. Se, että sekä luottamuselimen jäsenen tai virkamiehen että hakijan artikkelit on esimerkiksi julkaistu samassa julkaisussa, ei muodosta jääviyttä.
Lisäksi Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätösten perusteiden linjauksella luottamuselinten jäsenien mahdollisuutta hakea tai saada Akatemian tutkimusrahoitusta toimikaudellaan on rajoitettu. Akatemian hallituksen, tieteellisen toimikunnan sekä strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenen hakemuksesta ei hänen toimikautensa aikana myönnetä Akatemian tutkimusrahoitusta. Rajoitus ei koske niitä rahoitusmuotoja, joissa hakijana on organisaatio. Akatemiaohjelmasta ei myönnetä rahoitusta henkilölle, joka on osallistunut haettavana olevan akatemiaohjelman suunnitteluun tavalla, joka tuottaa hänelle kilpailuetua muihin hakijoihin nähden. Edellä tarkoitetussa asemassa ovat muiden ohella akatemiaohjelman valmistelu- tai johtoryhmän jäsenet tai pysyvät asiantuntijat. Myöskään Akatemian henkilöstöön kuuluville ei myönnetä tutkimusrahoitusta.
Asiantuntijan esteellisyys
Esteellisyyssäännöksiä noudatetaan soveltuvin osin myös ulkopuolisiin asiantuntijoihin.
Asiantuntija ei voi antaa lausuntoa:
- Jos hankkeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä voi seurata hänelle hyötyä tai haittaa
- Hänellä on tai on ollut yhteistyötä hakijan kanssa
- esimerkiksi yhteistyönä tehtyjä yhteisiä julkaisuja hakijan kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana tai
- jos hän kuuluu samaan tutkimusryhmään kuin hakija
- hän toimii hakijan esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana.
- Hän hakee itse samaan tehtävään kuin hakija.
- Hän hakee itse rahoitusta Akatemialta samalla hakukierroksella ja kilpailee siten samasta rahoituksesta.
- Hän on hakijan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat
- avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot
- vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön entinen
- avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi
- yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.
Asiantuntijan on jäävättävä itsensä arvioimasta hakemusta myös, jos hänen puolueettomuutensa saattaisi muutoin vaarantua tai mikäli hän kokee asiassa eturistiriidan.
Asiantuntijoille tiedotetaan heitä koskevista esteellisyyssäännöksistä tutkimushankkeiden arviointiohjeissa ja he sitoutuvat noudattamaan niitä hyväksyessään tehtävän.
