Rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan linjaukset rahoituspäätöksissä toteuttavat Suomen Akatemian strategiaa ja Akatemian hallituksen vuosittain hyväksymän Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjan linjauksia.  Strategian mukaisesti rahoitetaan laadukasta, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.

Hakemuksen tieteellinen laatu on tärkein rahoituspäätöksiin vaikuttava tekijä. Toimikunta rahoittaa ennen kaikkea parhaimpia arvosanoja 6 tai 5 saaneita hakemuksia, ja niistäkin voidaan rahoittaa vain osa. Toimikunnan tavoitteena on rahoittaa tieteellisesti mahdollisimman laadukasta tutkimusta tutkimusaloillaan.

Tieteen uudistumisella viitataan huomattaviin läpimurtoihin, teorioiden ja keskeisten käsitteiden uudistamiseen, aikaisemman tutkimuksen kriittiseen arviointiin ja toisinaan myös kyseenalaistamiseen, metodisesti innovatiivisiin lähestymistapoihin ja uudenlaisten aineistojen käyttöön ja analyysiin.

Tieteen vaikuttavuus sisältää tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta noudattaa rahoituspäätösten valmistelussa ja päätöksenteossaan Akatemian tasa-arvosuunnitelmaa sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on sitoutunut edistämään tieteen ja tutkimuksen avoimuutta. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamat ja hyödyntämät julkaisut, tiedot ja aineistot, niiden metatiedot sekä käytetyt menetelmät ovat mahdollisimman helposti saatavilla jatkokäyttöä varten.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankkeet ovat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi. Toimikunta on linjannut käyttävänsä noin puolet käytettävissään olevasta tutkimusrahoituksestaan akatemiahankkeisiin.

Rahoituspäätöksen tärkein kriteeri on tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu. Toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa erinomainen laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Lisäksi rahoituspäätökset perustuvat hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen, vastuullisen johtajan ja tutkimusryhmän kompetenssiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyösuhteisiin sekä kansainväliseen liikkuvuuteen.

Akatemiahankkeen vastuullisen johtajan tulee olla tutkijanurallaan hyvin edennyt, tutkimusryhmän johtamiseen pätevä tutkija. Toimikunnan linjauksena on, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita pääpainon ollessa kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä. Väitöskirjaa tekevien tutkijoiden palkkaaminen hankkeisiin ei ole poissuljettua, mutta tutkijankoulutusvaiheen rahoittaminen kuuluu ensisijaisesti yliopistojen vastuulle.

Yksittäisen akatemiahankkeen rahoitus on ollut viime vuosina yleensä 480 000 euroa neljäksi vuodeksi. Konsortion osahankkeelle on viime vuosina myönnetty 280 000 euroa neljäksi vuodeksi.

Akatemiatutkijan tehtävä

Toimikunnan rahoituspäätöksen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja hakijan pätevyys. Toimikunta rahoittaa tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä priorisoidaan erityisesti sellaisia akatemiatutkijoita, joiden tutkimussuunnitelmassa erinomainen laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Toimikunta painottaa liikkuvuutta ja erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta olennaisena osana tutkijanuran rakentumista akatemiatutkijavaiheessa.  Hakijan liikkuvuussuunnitelman tulee tukea tutkimussuunnitelman toteutumista ja hakijan pätevöitymistä tutkijanuralla.

Toimikunta voi myöntää akatemiatutkijoille kulurahoitusta akatemiatutkijatehtävän rahoituskauden ajaksi. Kulurahoitusta haetaan erikseen ensimmäiselle kolmelle vuodelle ja jatkorahoitus viimeiselle kahdelle vuodelle. Kulurahoituksen rahoitustarve arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden Suomen Akatemian linjaus, jonka mukaan akatemiatutkija voi hakea akatemiahanketta vasta kautensa loppupuolelle. Keskimäärin tutkimuskuluihin on myönnetty rahoitusta n. 30 000 euroa vuodessa, mutta määrä vaihtelee tutkimusalan ja toteutettavan tutkimuksen mukaisesti. Kulurahoituksen perusteena ovat voineet olla esimerkiksi liikkuvuus- ja muut matkakulut, tutkimusaineistojen hankinta sekä hankkeen toteutusta tukevan henkilöstön palkkaaminen rajatuksi määräajaksi, jos se on tutkimussuunnitelman toteutumisen kannalta perusteltua.

Tutkijatohtorin tehtävä

Toimikunta pitää uransa alkuvaiheessa olevien, tieteellisesti lupaavien itsenäisten tutkijatohtoreiden rahoittamista tärkeänä toimikunnan tieteenalojen luonteen ja laaja-alaisuuden vuoksi. Rahoituspäätöksen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja hakijan pätevyys.

Toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia tutkijatohtoreita, joiden tutkimussuunnitelmassa laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Toimikunta pitää liikkuvuutta ja erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta jo tutkijatohtorivaiheessa tärkeänä. Hakijan liikkuvuussuunnitelman tulee tukea tutkimussuunnitelman toteutumista. Tutkijatohtorikauden tarkoitus on edistää hakijan pätevöitymistä tutkijanuralla.

Myönteinen rahoituspäätös sisältää palkan ja perustellut tutkimuskulut sekä liikkuvuusrahoituksen.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?