Uudet biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen tutkijatohtorit valittu

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 32 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta painotti rahoituspäätöksissään tutkijatohtorihakijoiden tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, tutkijan uraa ja itsenäistymistä tukevaa verkostoitumista sekä pyrkimystä kansainväliseen yhteistyöhön.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) painotti tutkijatohtoreiden valinnassa suunnitelman korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi tänä vuonna erityisesti sitä, miten rahoitettava tutkimus ja tutkimusympäristö tukevat hakijan verkostoitumista ja urakehitystä kohti itsenäistä tutkijanuraa. Koronapandemiasta huolimatta tutkijoiden suunnitelmissa näkyi positiivisesti pyrkimys kansainvälistymiseen ja kansainvälisten kontaktien luomiseen.

BTY-toimikunnan puheenjohtajan, professori Jussi Kukkosen mukaan tutkijatohtorihakemukset olivat korkeatasoisia. Kaikki rahoituksen saaneet tutkijatohtorihakemukset saivat asiantuntija-arvioinnissa arvosanaksi 6 tai 5.

”Rahoitusta myönnettiin lupaavien tutkijoiden innovatiivisille hakemuksille, joissa näkyi tutkijan aktiivinen ote myös oman uran kehittämisessä tutkimusympäristön vaihtamisen ja yhteistyöverkostojen luomisen kautta”, Kukkonen kertoo.

Rahoitettujen tutkijatohtoreiden rahoituskausi on kolmivuotinen ja toimikunta käyttää heidän rahoitukseensa lähes 9 miljoonaa euroa. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin noin 15 prosenttia. Tänä vuonna noin 53 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia ─ tutkijatohtorihakijoista heitä oli 60 prosenttia.

Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa.

Kuten muissakin rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Myönnetty rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen että kotimaiseen liikkuvuuteen.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia tutkijatohtoreita, esimerkiksi:

Sami Lehtinen (Jyväskylän yliopisto). Lehtisen tutkimushanke tuottaa tietoa kalastuksen merkityksestä ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä edistää kestävän kehityksen toimintamallien laatimista. Liikakalastuksen myötä monet turskakannat Pohjois-Atlantilla romahtivat dramaattisesti kolmekymmentä vuotta sitten. Suurista elvytysyrityksistä huolimatta turskakannat ovat pysyneet vaarallisen matalina ja saattavat kadota kokonaan muutaman vuosikymmenen aikana. On erittäin tärkeää ymmärtää, mitkä turskalle ominaiset tekijät ja vuorovaikutukset muiden lajien kanssa estävät tai rajoittavat turskakantojen elpymistä. Hankkeessa tutkitaan, kuinka yksilötason käytöspiirteet skaalautuvat ekosysteemien tasolle sekä ohjaavat dynamiikkaa ja evoluutiota.

Lea Mikkola (Turun yliopisto). Mikkolan tutkimushankkeessa selvitetään uusien menetelmien avulla lonkan nivelrikon synnyn taustalla olevia solu- ja kudostason mekanismeja. Lonkan nivelrikko on yleinen sairaus, joka johtaa Suomessa tuhansiin tekonivelleikkauksiin vuosittain. Alentuneen elämänlaadun lisäksi lonkan nivelrikko aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä, joiden on arvioitu moninkertaistuvan seuraavien vuosikymmenien aikana väestön vanhetessa. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa, jonka avulla voidaan ymmärtää nivelrikon syntyä ja etenemistä paremmin. Lisäksi tutkimus edesauttaa nykyistä tehokkaampien diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehitystä. Hanke on merkityksellinen niin potilaille kuin yleisesti lääketieteelle, ja se tarjoaa tärkeää pohjaa tulevaisuuden nivelrikkotutkimuksille.

Juuli Raivola (Helsingin yliopisto). Raivolan tutkimusprojektissa selvitetään, kuinka munasarjasyöpäsolujen pinnalla havaitut solureseptorit ohjaavat syövän etenemistä. Lisäksi tutkitaan, miten solureseptorien toimintaa voitaisiin estää. Munasarjasyöpä on yksi yleisimmistä gynekologisista syövistä ja ennusteeltaan usein huono. Tämä johtuu lääkeresistenteistä sekä levinneistä tautimuodoista, jotka usein aiheuttavat syövän uusiutumisen. Tutkimushankkeessa käytetään munasarjasyöpäsolulinjoja sekä potilaista peräisin olevia soluja ja tutkitaan niitä tapahtumia, joita reseptorit soluissa aiheuttavat. Samanaikaisesti tutkimuksessa testataan ja autetaan kehittämään lääkemolekyylejä, jotka sitoutuvat kasvainspesifisiin reseptoreihin ja estävät niiden toiminnan.