Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoittaa tutkijatohtorien ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä

Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 43 tutkijatohtorille. Toimikunta käytti rahoitukseen noin 11 miljoonaa euroa. Hakemuksista noin 16 prosenttia rahoitettiin. Rahoitetuista tutkijoista noin 28 prosenttia oli naisia, ja hakijoista heitä oli 24 prosenttia.

Kaikki rahoituksen saaneet saivat kokonaisarvosanaksi 6 tai 5. Valinnassa toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua. Toimikunta käytti päätöksentekokriteereinään myös hakijan liikkuvuutta, joka tukee tutkijan itsenäistymistä, erityisesti hakijan suunnitellun liikkuvuuden laatua sekä lisäarvoa esitetylle tutkimussuunnitelmalle ja tutkijanuralle.

”Toimikunnan mielestä tutkijoiden ja yhteiskunnan eri toimijoiden välinen aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Tässä haussa toimikunnalla olikin kokeilu, jossa osa tutkijatohtorirahoituksesta varattiin tällaisen yhteistyön edistämiseen. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää merkittävien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, energian saannin ja tulevaisuuden terveydenhoidon ratkaisemisessa”, sanoo toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino.

Toimikunnan rahoittamat tutkijatohtorit tekevät yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta

Sara-Maaria Alatalo Itä-Suomen yliopistosta tuottaa jalometallivapaita fotokatalyyttisesti aktiivisia hiilen nanohiukkasia, joita voidaan käyttää tehokkaaseen veden hajottamiseen vetykaasun tuottamiseksi näkyvän valon aallonpituuksilla. Ympäristöystävällisten materiaalien kehittäminen uusiutuvista lähtömateriaaleista on yksi materiaalitieteen suurista haasteista.

Robert Hartmann Aalto-yliopistosta tutkii uudenlaista ympäristölle harmitonta vaahdotuskemikaalia, jota syntyy muun muassa sellu-, paperi-, ja elintarviketeollisuuden sivutuotteena. Tällä kemikaalilla litiumioniakkujen tuotannon ympäristökuormitusta pyritään vähentämään. Litiumioniakkujen valmistuksessa tarvitaan vaikeasti prosessoitavia alkuaineita, kuten litiumia, kobolttia ja kuparia, joita esiintyy Suomen maaperässä erilaisina yhdisteinä. Suomella on mahdollisuus vastata näiden alkuaineiden kysyntään, mikäli niitä sisältävien malmien prosessoinnin ongelmat pystytään ratkaisemaan. Tällä hetkellä kyseisiä malmeja rikastetaan vaahdottamalla ja prosessissa käytetään useita haitallisia kemikaaleja.

Sarah Mailhiot Oulun yliopistosta tähtää uuden sementtimateriaalin kehittämiseen ja tutkimiseen hyödyntäen ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa ja magneettikuvausta. Sementin tuottamisen on arvioitu aiheuttavan 25 prosenttia ihmisten hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050 mennessä. Projektissa pyritään kehittämään sementtimateriaali, jonka hiilidioksidipäästöt ovat hyvin alhaisia tai jopa olemattomia.

Saija Saarni Helsingin yliopistosta keskittyy tutkimuksessaan tuottamaan yksityiskohtaista ajallista ja alueellista tietoa muovin kulkeutumisesta ja kerrostumisesta Itämeren rannikkoalueilla ja selvittää mikromuovin kerrostumista kontrolloivia tekijöitä. Mikromuovien aiheuttamaan ympäristöriskiin on alettu kiinnittää huomiota, mutta tämänhetkinen ymmärrys vesistöihin kohdistuvasta mikromuovikuormasta on hyvin puutteellinen.