Suomen Akatemian ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen yhteistyössä tuottamassa raportissa tarkastellaan lippulaivoihin liittyvien tutkimusaiheiden kehitystä. Julkaisu- ja viittausanalyysissä selvitettiin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja kansainvälisten kumppaneiden välistä yhteistyötä. Lisäksi tutkittiin tehdyn tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös kansainvälinen yhteistyö on keskeistä. Lippulaivoissa luodaan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin.

Raportissa tutkittavat julkaisujoukot muodostettiin avainilmaisujen sekä lippulaivojen raportoimien julkaisujen avulla. Tämän vuoksi raportissa keskitytään kuuden ensimmäisen lippulaivan tutkimusaiheisiin, koska ne olivat ehtineet jättää väliraporttinsa. Nämä kuusi lippulaivaa ovat:

• Langattomien verkkoteknologioiden lippulaiva 6G Flagship
• Suomen tekoälykeskus FCAI
• Materiaalien biotalouden lippulaiva FinnCERES
• Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva iCAN
• Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVEST
• Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN.

Raportoiduilla julkaisuilla tarkennettiin koneoppimiseen perustuvaa mallia. Mallin avulla tunnistettiin kuhunkin aiheeseen kuuluvat julkaisut Web of Science (WoS) -tietokannasta.

Lippulaivojen tutkimusteemat tieteellisesti vaikuttavia jo ennen rahoituskauden alkua

Raportin tulokset osoittavat, että lippulaivojen teemoissa tehtävä suomalainen tutkimus on ollut selvästi vaikuttavampaa tieteellisesti kuin maailmalla keskimäärin jo ennen lippulaivakauden alkamista. Kyseisten teemojen julkaisujen top 10 -indeksi on korkeampi kuin maailman keskiarvo. Indeksi kuvaa viitatuimpien tieteellisten julkaisujen osuutta tietyllä aikavälillä ja tieteenalalla. Jos indeksiluku on yli yhden, julkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin maailmassa keskimäärin.

Kansainvälinen yhteistyö lisääntyi

Raportti tuo esille, että kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön määrä vaihteli aiheittain, mutta suomalaisten tutkimusorganisaatioiden yhteisten julkaisujen määrä lisääntyi tarkastelujaksolla kaikissa aiheissa. FCAI- ja 6G -lippulaivojen teemoissa oli eniten yhden organisaation julkaisuja. Kansallinen yhteistyö oli merkittävintä INVESTin ja iCANin edustamissa teemoissa. PREINin ja FinnCERESin aiheissa kansainvälisyys puolestaan kasvoi merkittävästi. Kuvassa alla on esimerkki tarkastelussa tuotetuista yhteistyökuvaajista.

_{Kuva 1. Julkaisuyhteistyö INVEST-lippulaivan edustamissa tutkimusteemoissa vuosina 2005-2008 (vasen) ja vuosina 2015-2018 (oikea). Pallon koko kuvaa organisaation julkaisumäärää, väritys viittausindeksin arvoa ja viiva yhteisjulkaisua. Julkaisujoukon kokonaismäärä ja top 10 -indeksiarvo mainitaan kuvaajan vasemmassa ylänurkassa.}

Näkökulmaa tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun

Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että tarkastelussa on menetelmällisiä rajoituksia. Tutkimusaiheiden haarukointiin käytetyt avainilmaisut ja mallia tarkentavien julkaisujen määrä vaihtelivat aiheittain. Tämä vaikutti tarkasteltavien julkaisujoukkojen muodostamiseen. Lisäksi aineistolähteenä käytetty julkaisutietokanta, WoS, kattaa heikommin yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisuja. Tulokset eivät siis täysin heijastele julkaisutoiminnan todellista laajuutta näiden alojen teemoissa (esimerkiksi INVEST-lippulaivan teemat). Lisäksi on syytä muistaa, että julkaisu- ja viittausanalyysit kuvaavat julkaisujen vaikuttavuutta tiedeyhteisössä. Julkaisuanalyysin tekeminen on perusteltua, koska tarkastellut yksiköt (lippulaivojen teemat) ja niiden julkaisumäärät ovat riittävän isoja kokonaisuuksia. Rajoituksista huolimatta viittausindikaattorit, kuten top 10 -indeksi, tarjoavat näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun. Laadun arvioinnissa vertaisarviointi on keskeinen menetelmä.