Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) rahoittaa kaksivuotisella riskihankerahoituksella tutkijoita uusien rohkeiden lähestymistapojen käyttöönottoon, tutkimusmenetelmien uudistamiseen, monitieteisyyteen sekä tutkimusnäkökulmien rajojen haastamiseen. Millaisia ovat kokemukset riskihankerahoituksesta?

Kaksivuotisen riskihankerahoituksen tavoitteena on tukea innovatiivisia hankkeita, jotka arvioinnin perusteella olisivat jäämässä ilman rahoitusta hankkeen toteuttamisessa havaittujen riskien vuoksi. Riskitekijöitä hankkeessa voivat olla esimerkiksi puutteet tutkimuksen toteutettavuutta tukevissa esituloksissa, uuden tutkimusmenetelmän käyttöönotto tai tutkimusaineiston keräämiseen liittyvät haasteet.

BTY-toimikunta voi katsoa tällaisen riskin sisältävän hankkeen laadun ja innovatiivisuuden kuitenkin niin merkittäväksi, että se voi myöntää kaksivuotisen rahoituksen hankkeen kannalta merkittävän riskin vähentämiseen. Kyse ei ole erillisestä rahoitusmuodosta, johon voi kohdentaa hakemuksia, vaan toimikunnan harkintaan perustuvasta valinnasta.

Riskihankerahoitusta myönnettiin ensimmäisen kerran BTY-toimikunnan edeltäjän, terveyden tutkimuksen toimikunnan päätöksellä syyshaussa 2017. Tällä hetkellä BTY-toimikunta on linjannut, että riskihankkeita myönnetään enintään noin 10 % akatemiahankkeiden myöntöjen lukumäärästä. Riskihankerahoitusta myönnetään puolet akatemiahankkeiden tyypillisestä myönnöstä (250 000 euroa yksittäisille hankkeille ja kahden hengen konsortioille yhteensä 350 000 euroa). Riskihankerahoitusta ei myönnetä kahta kertaa peräkkäin samalle tutkimushankkeelle.

BTY-toimikunta on myöntänyt riskihankerahoitusta vuoden 2018 syyshaussa 14 hankkeelle, vuoden 2019 syyshaussa yhdeksälle hankkeelle ja vuoden 2020 syyshaussa myös yhdeksälle hankkeelle. Yhteensä syyshausta 2017 lähtien riskihankerahoitettuja tutkimushankkeita on 39 kappaletta, ja näiden puitteissa rahoitettuja tutkijoita 44.

Riskihankerahoituksen toimivuutta seurataan tarkasti

BTY-toimikunta katsoo, että vertaisarviointi on tärkeä mekanismi riskihankerahoitukseen sopivien innovatiivisten ja korkeatasoisten hankkeiden tunnistamisessa.

Arviointipaneeleille ohjeistetaan, että riskihankerahoitukseen sopivia hankkeita ovat hakemukset, joiden kohdalla paneeli pohtii arvosanaksi 5 tai 4 (asteikolla 1–6), ja kritiikki kohdistuu hankkeen korkeaan riskiin. Tällaisissa tapauksissa paneeli kuitenkin näkee hankkeessa niin paljon potentiaalia, että riskeistä huolimatta arvosanan tulee olla 5. Myös arvosanan 6 hankkeet voivat olla korkean riskin hankkeita, mutta niiden paneeli katsoo olevan äärimmäisen korkeatasoisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Tähän mennessä yksikään riskihanke ei ole ollut arvosanan 6 hanke, vaan kaikki rahoitetut riskihankkeet ovat saaneet arvosanan 5.

Syyshauissa 2017–2020 naisten osuus on ollut 57 % riskihankerahoituksen saaneista ja 47 % nelivuotisen hankerahoituksen saaneista. Nuorten hakijoiden (alle 15 vuotta sitten väitelleet) osuus syyshauissa 2017–2020 riskihankerahoituksen saaneista on ollut 50 % ja nelivuotisen hankerahoituksen saaneista 43 %. Lisäksi BTY-toimikunta on kartoittanut riskihankerahoituksen saaneiden tutkijoiden menestystä seuraavissa akatemiahankehauissa: 40 % riskirahoitetuista on saanut myönnön.

Riskihankerahoitus mahdollistaa hyvän pohjatyön uusille hankkeille ja jatkorahoituksen hakemiselle

Syksyllä 2020 riskihankerahoituksen saaneilta tutkijoilta (34 kappaletta) kerättiin kyselyn avulla palautetta kaksivuotisen rahoituksen toimivuudesta. BTY-toimikunta järjesti myös marraskuussa 2021 tapaamisen tutkijoiden kanssa, jossa käytiin läpi heidän kokemuksiaan.

Kyselyssä sekä tapaamisessa nousi esiin muutamia selkeitä tutkijoiden esittämiä näkökulmia rahoituksen suhteen. Positiivisena pidettiin sitä, että riskihankerahoitus tarjoaa useammalle mahdollisuuden saada hankerahoitusta, ja yleisesti ottaen kaksivuotista rahoitusta pidettiin parempana vaihtoehtona kuin ei rahoitusta ollenkaan. Lisäksi riskihankerahoituksen katsottiin parantavan tieteellisten läpimurtojen todennäköisyyttä. Tutkimustyön jatkuvuuden näkökulmasta riskihankerahoituksen katsottiin mahdollistavan hyvän pohjatyön tekemisen uusia hankkeita ajatellen. Kommenteissa mainittiin muun muassa, että ”Rahoitus antaa mahdollisuuden käsitellä hankkeessa tunnistettua riskiä tai riskejä ja kartuttaa lisää tietoa muun muassa julkaisujen tai tutkimusmenetelmien kehittämisen avulla”. Lisäksi rahoitusvaihtoehdon eduiksi koettiin sen tarjoamat mahdollisuudet edistää tutkimusyhteistyötä ja selkiyttää tutkimustavoitteita.

Keskeisenä positiivisena ominaisuutena rahoitusvaihtoehdossa pidettiin kaksivuotisen riskihankerahoituskauden tarjoamaa mahdollisuutta todistaa esimerkiksi riskialttiiksi arvioitu tutkimuksellinen lähestymistapa tai aineistonkeruumenetelmä päteväksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Myös alustavan datan keräämismahdollisuus sai mainintoja sekä mahdollisuus saada arviointipaneeli vakuuttuneeksi käsillä olevan tutkimuksen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä jatkorahoitusta ajatellen.

Joustavaksi piirteeksi riskihankerahoituksessa koettiin sen tarjoama vapaus tutkimussuunnitelman ja budjetin muokkaamiseen.

Nelivuotiseksi suunnitellun tutkimushankkeen toteutus kaksivuotisella riskihankerahoituksella koetaan osittain haastavaksi

Antamassaan palautteessa tutkijat kritisoivat rahoituksen nelivuotista hankerahoituskautta lyhyempää pituutta. Kyselyyn ja tapaamiseen osallistuneista tutkijoista selkeästi suurin osa koki erityisesti tutkimussuunnitelman muokkaamisen kaksivuotiseksi haastavana.

”Kaksi vuotta on lyhyt aika tutkimusprojektille, ja on haasteellista valita nelivuotisesta tutkimussuunnitelmasta kahden vuoden aikana toteutettavat tai karsittavat osat, esimerkiksi suunniteltua suppeampi aineisto tai kompromissien tekeminen aineiston keruussa. Ohjeistusta siihen, mitä osioita kannattaisi tämän kahden vuoden puitteissa toteuttaa, voisi ehkä kehitellä myöntövaiheeseen.”, palautteissa todettiin. ”Rahoituksen puolittuessa tutkimusprojekti on vähemmän kuin puolikas projekti”, tutkijakunnasta kiteytettiin. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille erityisesti pandemia-ajan voimistamat haasteet aiottuja lyhyempien projektien läpiviemisessä.

Myös hankkeiden käynnistämiseen ja rekrytointeihin liittyvät kysymykset koettiin paikoitellen hankaliksi riskihankerahoitetuissa projekteissa, sillä alun perin projektit oli mitoitettu neljälle vuodelle: ”Mikäli uutta jatkorahoitusta ei olisi tullut projektille, meillä olisi ollut ongelmallinen tilanne rekrytoimamme väitöskirjatyöntekijän kannalta. Toisaalta kaksivuotinen rahoitus mahdollisti post doc -tutkijan pätevöitymisen haastavien aiheiden parissa”, kommenteissa arvioitiin.

Tietoa riskihankerahoituksesta on tuotu paremmin esille saadun palautteen pohjalta

BTY-toimikunta on kehittänyt tekemänsä kyselyn tulosten perusteella riskihankerahoitukseen liittyvää viestintää. Rahoitusta saaneille tutkijoille suunnatun kyselyn vastauksista kävi muun muassa ilmi, että suurin osa riskihankerahoituksen saaneista ei tiennyt kaksivuotisesta rahoitusvaihtoehdosta etukäteen (85 %).

Toimikunnan rahoituspäätösten linjauksien esille panoa hakuilmoituksissa on tehostettu kaksivuotisen riskihankerahoitusvaihtoehdon näkökulmasta. Lisäksi toimikunnan rahoituspäätöslinjauksiin on lisätty tietoa riskihankerahoituksen tavoitteista sekä esimerkkejä riskitekijöistä, joita tarkastellaan kyseisen rahoitusvaihtoehdon yhteydessä.