Mitä julkaisu- ja viittausanalyysit kertovat Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta?
Bibliometristen analyysien tulokset osoittavat, että Akatemian kilpaillusta tutkimusrahoituksesta on hyötyä Suomen tieteen tasolle ja vaikuttavuudelle. Vertaisarvioinnin keinoin punnittu tutkimuksen laatu edistää myös tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Suomen Akatemia jakaa kilpailtua tutkimusrahoitusta yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Keskeisiä rahoituskriteereitä ovat hakemusten tieteellinen laatu ja rahoitetun tutkimuksen vaikuttavuus eri muodoissaan. Akatemiaa kiinnostaa, miten rahoitettu tutkimus vaikuttaa Suomen tutkimuksen tasoon ja millaisia positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia rahoitetulla tutkimuksella tätä kautta on.
Viime vuosina tärkeitä keinoja saada tietoa Akatemian rahoituksen vaikuttavuudesta ovat olleet analyysit Akatemian rahoittamien tutkijoiden julkaisuista ja niiden saamista viittauksista. Nämä analyysit kuvaavat tieteellisten julkaisujen vaikutusta tiedeyhteisöön ja tieteelliseen keskusteluun eri tieteenaloilla. Akatemia on teettänyt bibliometrisen indikaattorin laskennan vuodesta 2016 alkaen. Indikaattorissa verrataan Suomen Akatemialta akatemiahanke- ja akatemiatutkijarahoitusta saaneiden tutkijoiden julkaisutoiminnan tieteellistä vaikuttavuutta koko Suomen julkaisutoiminnan tieteelliseen vaikuttavuuteen.
Vertailussa käytetään top 10 -indeksiä, joka tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta tiettynä aikana tietyllä tieteenalalla. Jos indeksiluku on 1, julkaisut ovat tieteellisesti yhtä vaikuttavia kuin maailmassa keskimäärin. Jos luku on yli yhden, julkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin maailmassa keskimäärin.
Indikaattorin tulokset osoittavat, että akatemiahankkeiden ja -tutkijoiden julkaisema tutkimus on selvästi tieteellisesti vaikuttavampaa kuin maailmassa keskimäärin. Mutta mikä vielä oleellisempaa, Suomen Akatemian rahoittama akatemiahankkeiden ja -tutkijoiden julkaisema tutkimus on tieteellisesti vaikuttavampaa kuin Suomessa julkaistu tutkimus yleensä (taulukko* alla).
Indikaattorin laskentavuosi | Laskennassa käytetyt julkaisuvuodet | Julkaisumäärä | Top 10 -indeksi |
2016 | 2011–2014 | SA: 895 Suomi: 36 035 |
SA: 1,51 Suomi: 1,09 |
2017 | 2011–2014 | SA: 827 Suomi: 36 035 |
SA: 1,21 Suomi: 1,09 |
2018 | 2012–2015 | SA: 1 270 Suomi: 38 060 |
SA: 1,31 Suomi: 1,12 |
2019 | 2013–2016 | SA: 1 572 Suomi: 39 399 |
SA: 1,36 Suomi: 1,09 |
2020 | 2014–2017 | SA: 3 518 Suomi: 42 886 |
SA: 1,29 Suomi: 1,09 |
2021 | 2015–2018 | SA: 3 085 Suomi: 43 210 |
SA: 1,19 Suomi: 1,07 |
Taulukkoa lukiessa on hyvä ottaa huomioon, että vuosina 2016–2017 indikaattori laskettiin vain akatemiahankkeiden julkaisujen perusteella, ja vuodesta 2018 akatemiahankkeiden ja -tutkijoiden julkaisujen perusteella. Lisäksi vuoteen 2019 asti indikaattorissa huomioitiin akatemiahankkeiden ja -tutkijoiden Akatemialle raportoimat julkaisut, ja vuodesta 2020 lähtien kaikki julkaisut.
Akatemian kilpaillusta tutkimusrahoituksesta on hyötyä Suomen tieteen tasolle ja vaikuttavuudelle
Edellä esitetyn kaltaisia tuloksia on saatu muistakin analyyseistä, joissa on selvitetty Akatemian rahoittaman tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta. Esimerkiksi tutkimuksen huippuyksikkörahoitusta tai tutkijatohtorirahoitusta saaneiden julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on maailman ja Suomen yleistä tasoa korkeampi.
Bibliometrisiin analyyseihin liittyy kuitenkin eräitä varauksia. Aineistoina käytetyt julkaisutietokannat kattavat etenkin yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisutoimintaa selvästi heikommin kuin muiden alojen, mikä kannattaa ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Toiseksi on syytä muistaa, että tieteelliset julkaisu- ja viittausanalyysit kuvaavat tiedon kasvua ja julkaisujen vaikutusta tiedeyhteisöön – ei tutkimuksen laadun ulottuvuuksia. Esimerkiksi tutkimuksen uutuusarvoa tai menetelmien ja aineistojen tarkkuutta sekä luotettavuutta on erittäin vaikeaa pelkistää yhteen lukuun, vaikkapa top 10 -indeksiin.
Tieteellisen vaikuttavuuden lisäksi tutkimuksella on laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jota on jäsennetty muun muassa Tieteen tila 2016 -raportissa: tiede rakentaa maailmankuvaa ja sivistystä, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia, tarjoaa perustan päätöksenteolle sekä kehittää ammatillisia käytäntöjä. Vaikutukset välittyvät ympäröivään yhteiskuntaan tutkimustulosten, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä osaavien ihmisten kautta. Tätä laajempaa vaikuttavuutta bibliometriset analyysit eivät mittaa, joten ne tarjoavat vain yhden näkökulman tutkimuksen vaikuttavuuteen.
Suomen Akatemian toiminnassa laajempaa vaikuttavuutta tarkastellaan muun muassa käsiteltäessä tutkimushankkeiden loppuraportteja sekä seurattaessa ohjelmamuotoisen rahoituksen vaikuttavuutta. Bibliometristen analyysien kuvaama tieteellinen vaikuttavuus ja vertaisarvioinnin keinoin punnittu tutkimuksen laatu kuitenkin luo perustan myös laajemmalle yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.
*Results presented here are derived from the Web of Science ® prepared by CLARIVATE ANALYTICS ®, Inc. (Formerly the IP & Science business of Thomson Reuters®), Philadelphia, Pennsylvania, USA: © Copyright CLARIVATE ANALYTICS ® 2016-2021. All rights reserved. Results are taken with permission from the bibliometric analysis system provided by CSC - IT Center for Science Ltd., Espoo, Finland.