Tieteen tila 2016

Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkastellaan julkaisutoimintaa, tieteellistä vaikuttavuutta sekä julkaisuyhteistyötä bibliometrisin menetelmin. Bibliometriset analyysit sisältävät kansainvälistä vertailua sekä tarkasteluja tieteenalaryhmittäin ja tutkimusorganisaatioittain.

Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä kertoo osaltaan tieteellisen toiminnan laajuudesta. Julkaisujen lukumäärän avulla voidaan esimerkiksi selvittää, mitkä organisaatiot tekevät tutkimusta tietyllä tieteenalalla.

Tieteen tasoa voidaan suuntaa-antavasti tarkastella viittausindikaattoreiden avulla. Bibliometriset viittausindikaattorit tarkastelevat julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta. Niiden avulla voidaan esimerkiksi selvittää, kuinka suuri osa maan tai organisaation tieteellisistä julkaisuista on saanut omalla tieteenalallaan paljon viittauksina toteutunutta huomiota tiedeyhteisössä.

Tieteenaloittaiset ja organisaatiokohtaiset analyysit Vipusessa

Yksityiskohtaiset analyysit tieteenaloittain ja Suomen julkaisutoiminnan osalta myös organisaatioittain ovat saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Aineisto mahdollistaa myös eri maiden vertailun tieteenaloittain.

• Web of Science -pohjaiset bibliometriset analyysit Vipusessa

Bibliometrinen tieteenalaluokitus

• Bibliometrinen tieteenalaluokitus (pdf)
• Julkaisun (esim. artikkelin) tieteenala määräytyy Thomson Reutersin (nykyisin Clarivate Analytics) tieteelliselle aikakauslehdelle tai konferenssijulkaisulle määrittelemän ”subject categoryn” mukaan. Kategorioita on yhteensä noin 250. Monet julkaisukanavat on luokiteltu usealle eri tieteenalalle.
• Perinteiseen tieteenalaluokitukseen perustuva lähestymistapa toimii heikosti tieteidenvälisen tai ilmiöpohjaisen tutkimuksen tarkastelussa.
• Yleistieteellisten lehtien (esim. PLOS ONE, Nature, Science, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America PNAS) artikkelit eivät sisälly tieteenalakohtaiseen aineistoon, vaan ne on esitetty omana tieteenalaryhmänään. Yleistieteellisten lehtien julkaisut sisältyvät kaikkiin maatason tarkasteluihin.
• Tieteen tila 2016 -katsauksessa bibliometristen analyysien tulokset on esitetty tieteenalaryhmittäin. Tieteenalaryhmittelyn tavoitteena oli ryhmitellä tieteenalat suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten, että ryhmittelyn raekoko on sopiva tiedepoliittisen tarkastelun kannalta.

Top 10 -indeksi tieteen tason bibliometrisenä indikaattorina

• Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta. Tieteenalan keskitaso maailmassa (Web of Science -pohjaisessa aineistossa) on 1. Ykköstä suurempi indeksin arvo tarkoittaa, että maan tai tieteenalan julkaisuista suurempi osuus kuin maailmassa samalla alalla keskimäärin kuuluu alan eniten viitattuun 10 prosenttiin.
• Viittausmäärä on normalisoitu tieteenalan (subject category), julkaisuvuoden (ilmestymisvuosi) ja julkaisutyypin (article, review article, letter) mukaan.
• Itseviittaukset on poistettu analyysistä.
• Top 10 -indeksin laskennassa julkaisut ositetaan maiden ja tieteenalojen kesken. Suomen organisaatioita tarkasteltaessa kotimaiset yhteisjulkaisut on ositettu myös Suomen organisaatioiden kesken. Osittaminen perustuu maiden, tieteenalojen (subject category) ja Suomesta julkaisuun osallistuvien organisaatioiden määrään, ei esimerkiksi julkaisuun eri maista osallistuneiden tutkijoiden määrään tai kirjoittajien järjestykseen.
• Viittausindikaattoreiden tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon tarkastellun analyysiyksikön julkaisumäärä. Julkaisumääriltään pienillä tieteenaloilla viittausindikaattoreiden arvot voivat muuttua paljon tarkastelukausien välillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieteenalan tutkimuksen taso vaihtelisi muutamassa vuodessa yhtä paljon. Pitkä aikasarja antaa monipuolisemman kuvan kehityksestä.
• Top 10 -indeksi avaa yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun mutta ei yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta.
• Viittauskäytännöissä on tieteenalojen välisiä eroja: kuinka moneen aikaisempaan julkaisuun on ylipäätään tapana viitata sekä kuinka nopeasti ja kuinka pitkän ajan kuluessa julkaisuihin viitataan.
• Viittausindikaattoreiden arvot voivat muuttua myös siksi, että kansainväliseen viitetietokantaan otetaan mukaan kokonaan uusia tieteellisiä lehtiä ja konferensseja.

Julkaisuyhteistyö

• Kansainvälisen yhteisjulkaisun kirjoittajista vähintään yhden taustaorganisaatio on muussa maassa kuin Suomessa, kun tarkastellaan Suomessa työskentelevien tutkijoiden julkaisuja. Julkaisutyyppi perustuu siihen, missä maassa kirjoittajien taustaorganisaatio on, eikä esimerkiksi tutkijoiden kansallisuuteen.
• Kotimaisen yhteisjulkaisun tekijät tulevat vähintään kahdesta eri organisaatiosta Suomesta.
• Kotimaisen yhden organisaation julkaisun kaikki kirjoittajat työskentelevät samassa suomalaisessa organisaatiossa.
• Useista eri maista rekrytoitujen tutkijoiden muodostama tutkimusryhmä tekee ”kotimaisia” julkaisuja silloin, kun julkaisuyhteistyötä ei tehdä muissa maissa työskentelevien tutkijoiden kanssa.

Kansainvälinen ja kotimainen keskustelu tutkimuksen vaikuttavuudesta, sen mittaamisesta tai seurannasta ja sen merkityksestä on vilkastunut viime vuosina. Tieteen tila 2016 -katsaukseen tehtiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävä selvitys tutkimuksen laajemmasta vaikuttavuudesta yhteiskunnassa. Selvityksessä tarkastellaan, millä eri tavoin tutkimustieto ja -osaaminen vaikuttavat tiedeyhteisön ulkopuolella ja miten vaikutukset syntyvät.

Tieteellinen tutkimus vaikuttaa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Vaikutuksen kohteet, aikajänteet ja muodot vaihtelevat laajalti. Vaikuttavuuden painopisteet ovat eri aloilla erilaisia, ja tutkimuksen tavoitteet ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muodot voivat vaihdella suuresti myös tieteenalojen sisällä.

Tieteen tila 2016 -katsauksessa tutkimuksen laajempaa vaikuttavuutta jäsennetään tieteen yhteiskunnallisten roolien ja tutkimuksen vaikuttavuuden reittien näkökulmista. Yksi tärkeimmistä vaikuttavuuden reiteistä on osaavat ihmiset; katsauksessa tätä reittiä tarkastellaan erityisesti tohtoreiden työelämään sijoittumisen näkökulmasta.

Selvittääkseen tohtorintutkinnon suorittaneiden roolia yhteiskunnassa Suomen Akatemia teki kyselyn neljän eri tieteenalan tohtoreille. Kyselyn kohteena olivat suomalaisista yliopistoista vuosina 2005–2014 väitelleet, Suomessa asuvat tohtorit. Kyselyn keskeiset tulokset on koottu alla olevaan julkaisuun.

• The Role of doctoral degree holders in Society (PDF)

Kyselyt ja haastattelut neljällä tieteenalalla

Vaikuttavuutta selvitettiin tutkimuksen tekemisen suunnasta lähtien neljällä erityyppisellä tieteenalalla:

• ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia
• historiatieteet
• lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologiat
• materiaalitiede ja -tekniikka.

Nämä antavat monipuolisen kuvan siitä, miten tutkimustieto rakentuu osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Valituilta tieteenaloilta kerättiin laaja kysely- ja haastatteluaineisto.

• Kysely tutkimuksen laajemmasta vaikuttavuudesta yhteiskunnassa (pdf)
• Kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa (pdf)
• Tutkimuksen vaikuttavuutta kartoittavat ryhmähaastattelut (pdf)

Suomen Akatemian on avannut vuoden 2016 Tieteen tila -selvityksen kyselyaineistot kaikkien saatavaksi Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston palveluportaalista. Saatavilla ovat seuraavat kyselyaineistot:

• FSD3159 Tohtorintutkinnon suorittaneiden rooli yhteiskunnassa 2016
• FSD3160 Tutkimuksen laajempi vaikuttavuus yhteiskunnassa 2016

Tieteen yhteiskunnalliset roolit

Tutkimuksen vaikuttavuuden tarkastelua voidaan jäsentää esimerkiksi tieteen erilaisten yhteiskunnallisten roolien näkökulmasta.

• Tiede maailmankuvan ja sivistyksen rakentajana: Tutkimustieto tai -osaaminen rakentaa, ylläpitää ja muuttaa käsityksiä asioista ja niiden merkityksestä, mukaan lukien ihmisestä tai yhteisöstä itsestään osana ympäröivää maailmaa. 
• Tiede vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä: Tutkimustieto tai -osaaminen luo aineellisia mahdollisuuksia ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvoinnin lisäämiseen.
• Tiede päätöksenteon perustana: Tutkimustieto tai -osaaminen tarjoaa perustellun lähtökohdan yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, ohjaukselle ja ongelmien ratkaisemiselle; voi helpottaa myös yksilön valintoja.
• Tiede käytäntöjen kehittäjänä: Tutkimustieto tai -osaaminen tuottaa, ylläpitää ja kehittää ammatillista pätevyyttä erikoisosaamista vaativissa tehtävissä (ns. professioammatit) ja/tai muuttuvissa olosuhteissa.

Vaikuttavuuden reitit

Tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan jäsentää myös tarkastelemalla niitä reittejä, joilla uusi tieto ja osaaminen välittyvät tiedeyhteisön ulkopuolelle. Vaikuttavuuden pääreitteinä voidaan pitää seuraavia:

• Tutkimustulosten välittyminen: Tulokset, keksinnöt, menetelmät tai muut tutkimuksen tuotokset siirtyvät tiedeyhteisön ulkopuoliseen käyttöön. Tulosten taustalla voi olla suurikin määrä aiempaa tutkimustietoa tai tuotekehitystä.
• Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus: Tutkijat tekevät yhteistyötä, keskustelevat ja jakavat tietoa tiedeyhteisön ulkopuolisten toimijoiden, kuten elinkeinoelämän, viranomaisten, koulutuksen, kansalaisjärjestöjen tai käytännön ammattilaisten kanssa.
• Osaavat ihmiset: Tutkimustyöstä kumpuava osaaminen, näkemys ja kokemus välittyvät tiedeyhteisön ulkopuolelle osaavien ihmisten liikkuessa ja toimiessa siellä.

Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä

Tutkimusosaamista ja sen merkitystä yhteiskunnassa tarkasteltiin myös tohtoreiden sijoittumista koskevien tilastojen sekä tätä katsausta varten toteutetun, tohtoreille suunnatun kyselyn avulla. Tilastollinen tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tilastoaineistoihin. Näiden pohjalta Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkasteltiin tohtorintutkintojen määrän kehittymistä ja työllisten tohtoreiden sijoittumista eri työnantajasektoreille. Lisäksi verkkomateriaalissa tarkastellaan tohtoreiden sijoittumista eri toimialoille. 

Tohtorintutkintojen määrät ja sijoittumisaineisto ovat saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Katsauksessa käytetty tieteenalaryhmittely on sovellettu Tilastokeskuksen vuoden 2010 tieteenalaluokituksesta.

• Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: tieteenalaluokitukset (pdf)
• Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu (pdf)

Tieteenala- ja organisaatiokohtainen tilastoaineisto tutkimuksen henkilöstöstä, rahoituksesta, julkaisutoiminnasta, tohtorintutkinnoista sekä tohtoreiden sijoittumisesta työelämässä on saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Tilastopalvelu sisältää esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruun aineistoa, Tilastokeskuksen t&k-tilastoja sekä Web of Science -pohjaiseen aineistoon perustuvia bibliometrisiä analyysejä.

• Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö
• Yliopistojen tutkimusrahoitus rahoituslähteittäin
• Valtion tutkimuslaitosten t&k-toiminta organisaatioittain 
• Web of Science -pohjaiset bibliometriset analyysit
• Tohtorintutkinnot 
• Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä
• Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta  

Tieteen tila 2016 -katsauksessa esitetään seuraavat suositukset:

Korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja tutkimuksen monipuolinen vaikuttavuus tukevat toisiaan, ja tämä kokonaisuus tulee ottaa huomioon tutkimus- ja innovaatiopoliittisissa ratkaisuissa.

• Tieteellä on itseisarvo ja tieteellä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
• Tutkimuksen monimuotoista vaikuttavuutta tulee tukea, seurata ja arvioida yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa.
• Tutkimuksen vaikuttavuus tapahtuu erilaisia reittejä pitkin: vaikutus voi syntyä osaavien ihmisten kautta, yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tai tutkimustulosten kautta. Vaikuttavuuden eri reitit ja tieteen erilaiset yhteiskunnalliset roolit tulee ottaa huomioon vaikuttavuutta edistettäessä.

Korkeakoulujen profiloitumista tulee jatkaa.

• Korkeakoulujen tutkimuksen profiloituminen on käynnissä ja lupaavia esimerkkejä hyvästä työnjaosta ja yhteistyöstä sekä profiloitumisalueista nousevista uusista avauksista on meneillään. Samoin tutkimuslaitosten toiminnan profiloituminen osana tutkimusympäristöjä kehittyy lupaavasti.
• Keskeistä on saman teeman tai ilmiön ympärillä samassa osaamiskeskittymässä työskentelevien asiantuntijoiden riittävä osaaminen, ei niinkään yliopiston tai yksikön koko.
• Profiloituminen tukee myös uusien avausten syntymistä ja tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvaa vaikuttavuutta.

Ihmiset tekevät tuloksen: rekrytoinnit ja tutkijankoulutus.

• Osaavien tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden rekrytointi on yliopistojen ja tutkimuslaitosten tärkein päätös.
• Rekrytoinneissa tulee tarkastella määrällisten indikaattorien sijasta laveasti tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja vaikuttavuutta.
• Tutkijankoulutusta tulee kehittää määrätietoisesti niin, että se antaa hyvät valmiudet vaativiin laaja-alaisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin yhteiskunnan eri sektoreilla. Koulutuksessa tulee painottaa myös kykyä suuntautua uusille alueille ja synnyttää uutta osaamista. Yliopistojen on kehitettävä tutkijankoulutuksen sisältöjä aktiivisesti myös yhdessä muun työelämän kanssa.

• pääjohtaja, professori Heikki Mannila, puheenjohtaja
• tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, varapuheenjohtaja
• teknologiajohtaja, dosentti Heidi Fagerholm, Kemira ja Suomen Akatemian hallitus
• rehtori, professori Liisa Laakso, Tampereen yliopisto
• rehtori, professori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto
• rehtori, professori Jouko Niinimäki, Oulun yliopisto
• professori Heikki Ruskoaho, Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemian hallitus
• pääjohtaja, professori Mari Walls, Luonnonvarakeskus