Korkeatasoisilla tutkimusinfrastruktuureilla on merkittävä rooli kansallisten ja kansainvälisten hiilineutraalisuuden tavoitteiden saavuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tukena. On myös tärkeää, että kiinnitämme aiempaa enemmän huomiota tutkimusinfrastruktuurien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja digitalisaation potentiaalin toteutumiseen. Valtioneuvoston julkaisemassa alustavassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa tutkimusinfrastruktuureille on luvassa lisärahoitusta.

Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuuri on kuin uusi silta saarelta mantereelle. Sen palvelut avaavat tutkijoille uusia mahdollisuuksia nähdä tarkemmin, ymmärtää paremmin ja testata tieteellisten teorioiden pohjalta muodostettuja hypoteeseja. Monet tutkimusinfrastruktuurit tukevat palveluillaan osaamisen ja uusien palveluiden kehittämistä myös yrityksissä, sairaaloissa ja koulutuksessa. Parhaimmillaan myös lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan infrastruktuurin toimintaan.

Tutkimusinfrastruktuureihin panostaminen on siten monella tavoin panostamista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Niiden silloittamaa tietä pitkin voivat edistyä niin tiede, koulutus ja innovaatiotoiminta kuin kansalaisten pääsy avoimen tiedon lähteille.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön monimuotoisuuden seuraaminen olisi mahdotonta ilman korkeatasoisia tutkimusinfrastruktuureja. Niillä onkin merkittävä rooli kansallisten ja kansainvälisten hiilineutraalisuuden tavoitteiden saavuttamisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tukena.

Toisaalta tutkimusinfrastruktuurin rakentaminen ja käyttö myös kuormittavat ympäristöä. Siksi on tärkeää, että kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian 2020–2030 yhtenä kehittämisalueena on vastuullisuus ja kestävä kehitys.

Myös dataintensiivisyyden kasvu, hyvä datanhallinta ja datan avaaminen sekä palvelujen digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia ja samalla haasteita tutkimusinfrastruktuureille.

Lisärahoitusta tutkimusinfrastruktuureille alustavassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Valtioneuvosto julkaisi maaliskuussa 2021 dokumentin ”Suomen kestävän kasvun ohjelma: alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma”. Sen tavoitteet vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä sopivat hyvin yhteen myös kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian kanssa.

Mikäli kyseinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toteutuu alustavan suunnitelman mukaisesti, Akatemian kevään 2021 tutkimusinfrastruktuurihakuihin FIRI2021 - Tiekartta ja kansainväliset jäsenyydet ja FIRI2021 - Tiekartan ulkopuoliset olisi käytettävissä kertaluontoinen, 20 miljoonan euron lisärahoitus, joka kohdentuisi erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseen.

Tämä mahdollinen lisärahoitus ei vaikuta aiemmin ilmoitettuihin hakuaikatauluihin. Kevään 2021 FIRI-haut aukeavat 1.4.2021 ja päättyvät 19.5.2021. Tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää rahoituksesta vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 alussa.

Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutuessa alustavan suunnitelman mukaisesti Akatemia toteuttaisi vuonna 2022 kertaluontoisen erillishaun korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten paikallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi.

Suomi lähettää lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle huhtikuun lopussa. Varsinaiset päätökset rahoituksen osoittamisesta Akatemian kautta jaettavaksi tehdään myöhemmin lisätalousarvioiden ja talousarvioiden myötä.

Tutkimusinfrastruktuurihaun hakumateriaaleja on täydennetty elpymis- ja palautumissuunnitelman pohjalta

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä oli huomioitu jo aiemmin julkaistuissa hakumateriaaleissamme tutkimusinfrastruktuuristrategian ja kansallisten linjausten ─ Hiilineutraali Suomi 2035 ja 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi ─ pohjalta. Jos elpymis- ja palautumissuunnitelma toteutuu niin, että Akatemialle osoitetaan 20 miljoonan lisärahoitus tähän tarkoitukseen, olemme varautuneet sen jakamiseen tämän kevään FIRI-hakujen yhteydessä täydentämällä hakuilmoitusta. Mikäli suunnitelma ei toteudu, jaettavana on alkuperäisen suunnitelman mukaisesti noin 30 miljoonaa euroa.

Toimintasuunnitelman rakenne on ennallaan. Pyydämme hakijoita esimerkiksi kertomaan, miten tutkimusinfrastruktuuri huomioi toiminnassaan digitaalisuuden ja dataintensiivisyyden kasvun luomat muutostarpeet ja millä keinoin tutkimusinfrastruktuuri pyrkii vastaamaan näihin muutostarpeisiin. Myös tutkimusinfrastruktuurin tuottamalla tiedolla voi olla merkitystä digitaalisen siirtymän kannalta esimerkiksi uusien teknologioiden tai digitaalisuutta ja dataintensiivisyyttä tukevien palvelumallien kehittämisessä.

Vastaavasti hakija voi kertoa, onko tutkimusinfrastruktuurin avulla tuotetulla tiedolla merkitystä vihreässä siirtymässä. Olemme myös kiinnostuneita siitä, miten suunnitellun hankkeen toimet vaikuttavat vihreään siirtymään esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin tilojen rakentamisessa, toimintaa tukevan energianlähteen valinnassa tai hukkalämmön uusiokäytössä sekä etäkäyttöpalvelujen tarjoamisessa.

Tutkimusinfrastruktuurikomitean päätöksenteon tueksi hakemuksia arvioivalta kansainväliseltä paneelilta tullaan osana hakemusten kokonaisarviointia pyytämään myös erillisarvosanat digitalisaatiosta ja vihreästä siirtymästä.

Tutkimusinfrastruktuurien paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen merkitys kasvaa teknologisen kehityksen ja tieteen edistymisen myötä. Niihin tehtävillä investoinneilla on yleensä kymmenien vuosien vaikutus. Siksi on tärkeää, että kiinnitämme aiempaa enemmän huomiota myös tutkimusinfrastruktuurien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja digitalisaation potentiaalin toteutumiseen.

On erittäin ilahduttavaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa tunnistetaan tutkimusinfrastruktuurien merkitys Suomen, EU:n ja kansainvälisen kasvun, hyvinvoinnin ja ympäristön kehityksen tukena.