Risto Vilkko

Aikakoneella Euroopan historiaan

1.9.2020

Vaikuttavimmat tietoamme lisäävät läpimurrot syntyvät usein eri alojen ja intressiryhmien leikkauspinnoilla, monitahoisella ja ennakkoluulottomalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Niin myös yhdistämällä humanistiseen ja yhteiskunnalliseen ymmärrykseen big dataa, tekoälyä sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden osaamista.

Samana maaliskuun iltapäivänä 2020, jona Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila ohjeisti henkilökuntaansa siirtymään etätyöskentelyyn COVID-19-tilanteen kärjistyessä, järjestettiin Digitaaliset ihmistieteet eli DIGIHUM-akatemiaohjelman avajaisseminaari. Ohjelman tutkimusalueeseen kuuluvat erilaiset uudet menetelmät ja tekniikat, joissa digitaalista teknologiaa ja modernin datatieteen menetelmiä hyödynnetään humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen keruussa, hallinnassa ja analyysissä. Jo seminaaripäivän aamuna oli päätetty, että itse tapahtuma järjestetään, mutta siihen liittyvä sosiaalinen ohjelma perutaan. Seminaariin ilmoittautuneilta tuli jonkin verran peruutuksia ja lopulta paikalle saapui hieman alle puolet alun perin rekisteröityneistä osallistujista. Myös kaksi esitystä peruuntui. 

Erityisesti ilahduin eurooppalaisen Time Machine Europe -verkostohankkeen hollantilaisen varapresidentin Julia Noordegraafin innostavasta esitelmästä. Hänet oli kutsuttu seminaariin juhlavieraaksi. Time Machine on Euroopan unionin rahoittama aloite, joka kokoaa tietoa Euroopan historiallisesta, kulttuurisesta, sosiaalisesta ja maantieteellisestä kehityksestä. Se yhdistää humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Time Machine Europeen osallistuu yli 500 organisaatiota 41 maasta: kansalliskirjastoja, kansallisarkistoja, kuuluisia museoita, kuten Pariisin Louvre ja Amsterdamin Rijksmuseum, satakunta tutkimuksellista organisaatiota sekä kymmeniä yrityksiä ja muita toimijoita. Suomesta osallistujia on tällä hetkellä 29. Kansallisarkisto ja Tampereen yliopisto ovat täysjäseniä. Loput suomalaisista jäsenistä – kuten esimerkiksi Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Kansallismuseo ja Yleisradio – ovat perusjäseniä tai tukijäseniä.

Time Machine Europen tavoitteena on luoda kattava ja monipuolinen Euroopan kehitystä syväluotaava digitaalinen informaatiojärjestelmä, joka tarjoaa niin tutkijoille kuin kaikille kansalaisillekin digitaalisen aikakoneen maanosamme historiaan ja kulttuuriperintöön. Itse olin kuullut Time Machine -aloitteesta ensimmäisen kerran vain muutama kuukausi ennen maaliskuun seminaaria.

Time Machine Europe on loistava osoitus siitä, miten kansalaisia ja eri intressiryhmiä hyödyttäviä läpimurtoja syntyy eri alojen välisellä monitahoisella ja ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Tässä tapauksessa yhdistämällä humanistiseen ja yhteiskunnalliseen ymmärrykseen big dataa, tekoälyä sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden osaamista.

Oli valtavan kiinnostavaa kuulla, kuinka monta ”paikallista aikakonetta” on jo olemassa tai valmisteilla ympäri Eurooppaa esimerkiksi Benelux-maissa, Italiassa, Ranskassa, saksalaisella kielialueella ja Unkarissa. Suosittelen lämpimästi tutustumista näihin fantastisiin hankkeisiin, joita Time Machine Europe tuo yhteen ja vahvistaa siten, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ensimmäiseksi kohteeksi suosittelen Amsterdamia vuosina 1550-2000.

Seminaarissa sovittiin Time Machinen ja DIGIHUM-ohjelman yhteistyön edistämisestä myös jatkossa.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?