Mihin rahoituspäätökset perustuvat

Suomen Akatemia painottaa tutkimusrahoituksessaan strategiansa mukaisesti tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia sekä tieteellisesti korkealaatuisia. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus hankkeiden rahoituskauden koko keston ajan on tärkeää.

Rahoituspäätösten valmistelussa noudatetaan Akatemian hallituksen vuosittain hyväksymää Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjaa. Strategisen tutkimuksen neuvosto on päättänyt noudattaa Akatemian tutkimusrahoituspäätösten perusteita, paitsi niiltä osin kuin ne poikkeavat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusperiaatteista. 

Luottamuselimillä on lisäksi omia rahoituspäätöstentekoa ohjaavia kriteereitä ja linjauksia, esimerkiksi rahoitusmuotojen välisistä painotuksista, jotka otetaan rahoituspäätösten valmistelussa huomioon. Nämä kriteerit ja linjaukset julkaistaan Akatemian verkkosivuilla ennen haun avautumista.

Akatemian luottamuselimet tekevät rahoituspäätökset kansainvälisestä vertaisarvioinnista saatujen lausuntojen, hakemusten paremmuusjärjestyksen (ei koske STN:n päätöksentekoa) ja Akatemian tiedepoliittisten tavoitteiden ja luottamuselimen omien linjausten perusteella. Luottamuselimellä on päätösvalta hakemusten rahoittamisesta tai rahoittamatta jättämisestä paneelien tekemästä hakemusten paremmuusjärjestyksestä huolimatta. Joissakin rahoitusmuodissa paneelien lukumäärä voi olla suurempi kuin rahoitettavien hakemusten määrä. Rahoituspäätöksen perustelu kirjataan päätösilmoitukseen. 

Lähtökohtana on, että rahoitettava hanke palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Korkeaan tavoitetasoon ja uusiin avauksiin pyrkiviin tutkimushankkeisiin sisältyy aina myös epäonnistumisen riski. Riski ei kuitenkaan ole myönteisen päätöksen este.  Tavoitteena on, riskeistä tietoisena, antaa mahdollisuus tieteellisiin läpimurtoihin sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen uudistumista.

Akatemian tiedepoliittiset tavoitteet

Akatemian hyväksymiä tiedepoliittisia tavoitteita rahoituspäätöksiä tehtäessä ovat esimerkiksi

• tutkimuksen kansainvälisyyden edistäminen
• tieteen uudistuminen
• tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen
• akatemiaohjelman hankkeista rahoituspäätöksiä tehtäessä akatemiaohjelman erityistavoitteet
• nuoren tutkijasukupolven ja naisten tutkijanuran edistäminen
• vastuullisen tieteen käytäntöjä
  • hyvä tieteellinen käytäntö kuten tutkimuseettisten kysymysten asianmukainen käsittely
  • aineettomien oikeuksien periaatteiden huomioiminen
  • sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen
  • avoimen tieteen käytäntöjen toteuttaminen ja edistäminen
  • kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen
  • vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteiden huomioiminen

• tutkimuksen laajempi vaikuttavuus
  • tieteellisen tutkimksen hyödyntäminen ja edistäminen
  • innovaatiotoimintaan kytkeytyvän tutkimuksen edistäminen

• laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen
• huippuyksiköiden tukeminen.

Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä voidaan kiinnittää lisäksi huomiota seuraaviin seikkoihin: 

• hankkeen vastuullisen johtajan taito ja kokemus hankkeen johtamisessa
• miten hankkeen vastuullinen johtaja ja tutkimusryhmä ovat osoittaneet kykenevänsä hallitsemaan tutkimusvaroja
• hankkeessa työskentelevien tutkijoiden yhteys suomalaiseen tutkimusyhteisöön
• luottamuksen vaarantuminen Akatemian toiminnan puolueettomuutta tai riippumattomuutta kohtaan.