Johtopäätökset

Suomen tieteen taso on top 10 -indeksillä tarkasteltuna noussut.

Tieteen tasoa on tarkasteltu eniten viitattuun kymmeneen prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellisen osuuden avulla (top 10 -indeksi). Uusimmat tiedot koskevat vuosien 2012–2015 julkaisuja ja niihin vuoden 2017 loppuun mennessä kertyneitä viittauksia. Suomen top 10 -indeksi on kohonnut 2010-luvulla ja on vuosien 2012–2015 julkaisuille 1,12, kun maailman keskitaso on 1. Eräissä tieteenalaryhmissä nousu on ollut nopeaa. Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri.

Suomessa ja kaikissa verrokkimaissa kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin kotimaiset julkaisut.

Suomessa kansainvälisten yhteisjulkaisujen top 10 -indeksi on kotimaisten julkaisujen indeksiä korkeampi lähes kaikissa tieteenalaryhmissä. Eniten yhteisjulkaisuja tehtiin Yhdysvaltojen, Ruotsin, Ison-Britannian ja Saksan kanssa sekä 2000-luvun alussa että uusimmalla tarkasteluajanjaksolla vuosina 2012–2015. Yhteisjulkaisujen määrä Kiinan kanssa on kasvanut voimakkaasti kymmenessä vuodessa.

Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa sekä yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet ovat vähentyneet.

Tutkimuslaitoksissa tehtiin vuonna 2012 yhteensä 5 600 tutkimustyövuotta ja vuonna 2017 yhteensä 3 500 tutkimustyövuotta. Ammattikorkeakoulujen tutkimustyövuosien määrä oli vuonna 2012 yhteensä 2 050 ja vuonna 2017 yhteensä 1 800. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosia oli vuonna 2012 yhteensä 16 800 ja vuonna 2017 yhteensä 16 100.

Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa.

Tohtorikoulutuksen saaneiden osuus tutkimustyövuosista on jatkanut kasvuaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2012 tohtoreiden osuus yliopistojen tutkimustyövuosista (tutkimukseen käytetyistä henkilötyövuosista) oli 38 prosenttia ja vuonna 2017 osuus oli 42 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa tohtoreiden osuus tutkimustyövuosista oli 13 prosenttia vuonna 2012 ja 16 prosenttia vuonna 2017. Tutkimuslaitoksissa vuonna 2012 tohtorien osuus tutkimustyövuosista oli 25 prosenttia ja vuonna 2016 se oli 33 prosenttia.

Tohtorit tekevät edelleen vain pienen osan yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistyöstä.

Tohtorien tekemä osuus yrityssektorin tutkimustyövuosista on noussut viime vuosina. Tohtorit tekevät silti vain kuusi prosenttia yritysten tutkimustyövuosista.

Kaikista työllisistä tohtoreista 28 prosenttia sijoittuu yksityiselle sektorille. Osuus vaihtelee paljon tieteenalaryhmittäin. Esimerkiksi materiaalitieteen ja -tekniikan sekä farmasian alan tohtoreista yli puolet sijoittuu yksityiselle sektorille.

Pysyväisluontoisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus vaihtelee paljon yliopistojen välillä.

Yliopistojen välillä on suuria eroja pysyväisluontoisen eli III–IV uraportaan henkilöstön osuudessa koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Pysyväisluontoisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus henkilötyövuosista on yliopistoissa yhteensä kasvanut 37 prosentista 39 prosenttiin vuodesta 2012 vuoteen 2017. Vuonna 2017 osuus vaihteli tiedeyliopistoissa 21 prosentista 49 prosenttiin. Pysyväisluontoisen henkilöstön osuus on kasvanut kahdeksassa yliopistossa.

Kaikissa yliopistoissa yhteensä II uraportaan (+17 %) ja III uraportaan (+9 %) henkilötyövuodet ovat lisääntyneet vuosina 2012–2017. Sen sijaan I uraportaan (-19 %) ja IV uraportaan (-10 %) henkilötyövuodet ovat vähentyneet.

Ulkomaalaisten osuus on kasvanut erityisesti yliopistojen määräaikaisissa tehtävissä.

Ulkomaalaisten tekemien henkilötyövuosien osuus on kasvanut erityisesti yliopistojen määräaikaisissa tehtävissä eli I–II uraportaalla. Vuonna 2012 osuus oli 21 prosenttia ja vuonna 2017 jo 30 prosenttia. Pysyväisluontoisissa tehtävissä eli III–IV uraportaalla osuus kasvoi yhdeksästä prosentista 11 prosenttiin.

Ulkomaalaisten osuus yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli yhteensä 22 prosenttia vuonna 2017. Kaikkiaan ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö teki 3 600 henkilötyövuotta.

Naisten osuus on kasvanut yliopistojen pysyväisluontoisissa tehtävissä.

Naisten osuus on kasvanut III–IV uraportaan henkilöstössä. Vuonna 2012 naisten osuus henkilötyövuosista oli 38 prosenttia ja vuonna 2017 osuus oli 41 prosenttia. Kasvua on lähes kaikissa tieteenalaryhmissä. Uraportailla I–II naisten osuus henkilötyövuosista oli 47 prosenttia vuonna 2012 ja 48 prosenttia vuonna 2017.

Suomen t&k-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut.

Julkinen sektori ja yrityssektori rahoittavat tutkimus- ja kehittämistoimintaa eri tavoin eri maissa, mutta julkisen sektorin tyypillinen rahoitusosuus on Suomen tapaan noin kolmannes. Kotimaassa yrityssektorilla eri toimialojen t&k-menojen kehityksessä on suuria eroja. Koko tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on laskenut huippuvuoden 2009 jälkeen, mikä johtuu pääosin yrityssektorin ja etenkin elektroniikkateollisuuden supistuksista.

Monitieteinen ja ilmiöpohjainen tutkimus sekä tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ohjaavat kehitystä entistä enemmän; tarkastelun datapohja kaipaa täydennystä.

Tieteen muutostekijöitä kartoitettaessa ilmiöpohjaisuus nousi selkeästi esille. llmiöpohjaiset tutkimuksen keskittymät ovat lisäksi esillä korkeakoulujen strategioissa ja toiminnassa. Tieteenalapohjaisten bibliometristen tarkastelujen ohella tarvitaan tarkempi kuva myös ilmiöpohjaisesta ja monitieteisestä tutkimuksesta.

Digitalisaatio ja avoin tiede muuttavat tiedettä merkittävästi.

Digitalisaatio laajasti ymmärrettynä sekä avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia että vaikuttaa tieteen tekemisen tapoihin. Tulevaisuudessa avoimen tieteen kehityksessä painottuvat aiempaa voimakkaammin aineistojen ja menetelmien avaaminen, ja tämäkin muuttaa tutkimuksen tekemistä voimakkaasti.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?

Verkkoasioinnissa (SARA) on käyttökatko perjantaista 29.1.2021 klo 18:30 - maanantaihin 1.2.2021 klo 08:00.