Tutkimuksen laajempi vaikuttavuus yhteiskunnassa

Kansainvälinen ja kotimainen keskustelu tutkimuksen vaikuttavuudesta, sen mittaamisesta tai seurannasta ja sen merkityksestä on vilkastunut viime vuosina. Tieteen tila 2016 -katsaukseen tehtiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävä selvitys tutkimuksen laajemmasta vaikuttavuudesta yhteiskunnassa. Selvityksessä tarkastellaan, millä eri tavoin tutkimustieto ja -osaaminen vaikuttavat tiedeyhteisön ulkopuolella ja miten vaikutukset syntyvät.

Tieteellinen tutkimus vaikuttaa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Vaikutuksen kohteet, aikajänteet ja muodot vaihtelevat laajalti. Vaikuttavuuden painopisteet ovat eri aloilla erilaisia, ja tutkimuksen tavoitteet ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muodot voivat vaihdella suuresti myös tieteenalojen sisällä.

Tieteen tila 2016 -katsauksessa tutkimuksen laajempaa vaikuttavuutta jäsennetään tieteen yhteiskunnallisten roolien ja tutkimuksen vaikuttavuuden reittien näkökulmista. Yksi tärkeimmistä vaikuttavuuden reiteistä on osaavat ihmiset; katsauksessa tätä reittiä tarkastellaan erityisesti tohtoreiden työelämään sijoittumisen näkökulmasta.

Selvittääkseen tohtorintutkinnon suorittaneiden roolia yhteiskunnassa Suomen Akatemia teki kyselyn neljän eri tieteenalan tohtoreille. Kyselyn kohteena olivat suomalaisista yliopistoista vuosina 2005–2014 väitelleet, Suomessa asuvat tohtorit. Kyselyn keskeiset tulokset on koottu alla olevaan julkaisuun.

Kyselyt ja haastattelut neljällä tieteenalalla

Vaikuttavuutta selvitettiin tutkimuksen tekemisen suunnasta lähtien neljällä erityyppisellä tieteenalalla:

  • ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia
  • historiatieteet
  • lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologiat
  • materiaalitiede ja -tekniikka.

Nämä antavat monipuolisen kuvan siitä, miten tutkimustieto rakentuu osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Valituilta tieteenaloilta kerättiin laaja kysely- ja haastatteluaineisto.

Suomen Akatemian on avannut vuoden 2016 Tieteen tila -selvityksen kyselyaineistot kaikkien saatavaksi Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston palveluportaalista. Saatavilla ovat seuraavat kyselyaineistot:

Tieteen yhteiskunnalliset roolit

Tutkimuksen vaikuttavuuden tarkastelua voidaan jäsentää esimerkiksi tieteen erilaisten yhteiskunnallisten roolien näkökulmasta.

  • Tiede maailmankuvan ja sivistyksen rakentajana: Tutkimustieto tai -osaaminen rakentaa, ylläpitää ja muuttaa käsityksiä asioista ja niiden merkityksestä, mukaan lukien ihmisestä tai yhteisöstä itsestään osana ympäröivää maailmaa. 
  • Tiede vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä: Tutkimustieto tai -osaaminen luo aineellisia mahdollisuuksia ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvoinnin lisäämiseen.
  • Tiede päätöksenteon perustana: Tutkimustieto tai -osaaminen tarjoaa perustellun lähtökohdan yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, ohjaukselle ja ongelmien ratkaisemiselle; voi helpottaa myös yksilön valintoja.
  • Tiede käytäntöjen kehittäjänä: Tutkimustieto tai -osaaminen tuottaa, ylläpitää ja kehittää ammatillista pätevyyttä erikoisosaamista vaativissa tehtävissä (ns. professioammatit) ja/tai muuttuvissa olosuhteissa.

Vaikuttavuuden reitit

Tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan jäsentää myös tarkastelemalla niitä reittejä, joilla uusi tieto ja osaaminen välittyvät tiedeyhteisön ulkopuolelle. Vaikuttavuuden pääreitteinä voidaan pitää seuraavia:

  • Tutkimustulosten välittyminen: Tulokset, keksinnöt, menetelmät tai muut tutkimuksen tuotokset siirtyvät tiedeyhteisön ulkopuoliseen käyttöön. Tulosten taustalla voi olla suurikin määrä aiempaa tutkimustietoa tai tuotekehitystä.
  • Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus: Tutkijat tekevät yhteistyötä, keskustelevat ja jakavat tietoa tiedeyhteisön ulkopuolisten toimijoiden, kuten elinkeinoelämän, viranomaisten, koulutuksen, kansalaisjärjestöjen tai käytännön ammattilaisten kanssa.
  • Osaavat ihmiset: Tutkimustyöstä kumpuava osaaminen, näkemys ja kokemus välittyvät tiedeyhteisön ulkopuolelle osaavien ihmisten liikkuessa ja toimiessa siellä.

Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä

Tutkimusosaamista ja sen merkitystä yhteiskunnassa tarkasteltiin myös tohtoreiden sijoittumista koskevien tilastojen sekä tätä katsausta varten toteutetun, tohtoreille suunnatun kyselyn avulla. Tilastollinen tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tilastoaineistoihin. Näiden pohjalta Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkasteltiin tohtorintutkintojen määrän kehittymistä ja työllisten tohtoreiden sijoittumista eri työnantajasektoreille. Lisäksi verkkomateriaalissa tarkastellaan tohtoreiden sijoittumista eri toimialoille. 

Tohtorintutkintojen määrät ja sijoittumisaineisto ovat saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Katsauksessa käytetty tieteenalaryhmittely on sovellettu Tilastokeskuksen vuoden 2010 tieteenalaluokituksesta.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?