Bibliometriset analyysit
Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkastellaan julkaisutoimintaa, tieteellistä vaikuttavuutta sekä julkaisuyhteistyötä bibliometrisin menetelmin. Bibliometriset analyysit sisältävät kansainvälistä vertailua sekä tarkasteluja tieteenalaryhmittäin ja tutkimusorganisaatioittain.
Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä kertoo osaltaan tieteellisen toiminnan laajuudesta. Julkaisujen lukumäärän avulla voidaan esimerkiksi selvittää, mitkä organisaatiot tekevät tutkimusta tietyllä tieteenalalla.
Tieteen tasoa voidaan suuntaa-antavasti tarkastella viittausindikaattoreiden avulla. Bibliometriset viittausindikaattorit tarkastelevat julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta. Niiden avulla voidaan esimerkiksi selvittää, kuinka suuri osa maan tai organisaation tieteellisistä julkaisuista on saanut omalla tieteenalallaan paljon viittauksina toteutunutta huomiota tiedeyhteisössä.
Tieteenaloittaiset ja organisaatiokohtaiset analyysit Vipusessa
Yksityiskohtaiset analyysit tieteenaloittain ja Suomen julkaisutoiminnan osalta myös organisaatioittain ovat saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta. Aineisto mahdollistaa myös eri maiden vertailun tieteenaloittain.
Bibliometrinen tieteenalaluokitus
- Bibliometrinen tieteenalaluokitus (pdf)
- Julkaisun (esim. artikkelin) tieteenala määräytyy Thomson Reutersin (nykyisin Clarivate Analytics) tieteelliselle aikakauslehdelle tai konferenssijulkaisulle määrittelemän ”subject categoryn” mukaan. Kategorioita on yhteensä noin 250. Monet julkaisukanavat on luokiteltu usealle eri tieteenalalle.
- Perinteiseen tieteenalaluokitukseen perustuva lähestymistapa toimii heikosti tieteidenvälisen tai ilmiöpohjaisen tutkimuksen tarkastelussa.
- Yleistieteellisten lehtien (esim. PLOS ONE, Nature, Science, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America PNAS) artikkelit eivät sisälly tieteenalakohtaiseen aineistoon, vaan ne on esitetty omana tieteenalaryhmänään. Yleistieteellisten lehtien julkaisut sisältyvät kaikkiin maatason tarkasteluihin.
- Tieteen tila 2016 -katsauksessa bibliometristen analyysien tulokset on esitetty tieteenalaryhmittäin. Tieteenalaryhmittelyn tavoitteena oli ryhmitellä tieteenalat suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten, että ryhmittelyn raekoko on sopiva tiedepoliittisen tarkastelun kannalta.
Top 10 -indeksi tieteen tason bibliometrisenä indikaattorina
- Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta. Tieteenalan keskitaso maailmassa (Web of Science -pohjaisessa aineistossa) on 1. Ykköstä suurempi indeksin arvo tarkoittaa, että maan tai tieteenalan julkaisuista suurempi osuus kuin maailmassa samalla alalla keskimäärin kuuluu alan eniten viitattuun 10 prosenttiin.
- Viittausmäärä on normalisoitu tieteenalan (subject category), julkaisuvuoden (ilmestymisvuosi) ja julkaisutyypin (article, review article, letter) mukaan.
- Itseviittaukset on poistettu analyysistä.
- Top 10 -indeksin laskennassa julkaisut ositetaan maiden ja tieteenalojen kesken. Suomen organisaatioita tarkasteltaessa kotimaiset yhteisjulkaisut on ositettu myös Suomen organisaatioiden kesken. Osittaminen perustuu maiden, tieteenalojen (subject category) ja Suomesta julkaisuun osallistuvien organisaatioiden määrään, ei esimerkiksi julkaisuun eri maista osallistuneiden tutkijoiden määrään tai kirjoittajien järjestykseen.
- Viittausindikaattoreiden tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon tarkastellun analyysiyksikön julkaisumäärä. Julkaisumääriltään pienillä tieteenaloilla viittausindikaattoreiden arvot voivat muuttua paljon tarkastelukausien välillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieteenalan tutkimuksen taso vaihtelisi muutamassa vuodessa yhtä paljon. Pitkä aikasarja antaa monipuolisemman kuvan kehityksestä.
- Top 10 -indeksi avaa yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun mutta ei yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta.
- Viittauskäytännöissä on tieteenalojen välisiä eroja: kuinka moneen aikaisempaan julkaisuun on ylipäätään tapana viitata sekä kuinka nopeasti ja kuinka pitkän ajan kuluessa julkaisuihin viitataan.
- Viittausindikaattoreiden arvot voivat muuttua myös siksi, että kansainväliseen viitetietokantaan otetaan mukaan kokonaan uusia tieteellisiä lehtiä ja konferensseja.
Julkaisuyhteistyö
- Kansainvälisen yhteisjulkaisun kirjoittajista vähintään yhden taustaorganisaatio on muussa maassa kuin Suomessa, kun tarkastellaan Suomessa työskentelevien tutkijoiden julkaisuja. Julkaisutyyppi perustuu siihen, missä maassa kirjoittajien taustaorganisaatio on, eikä esimerkiksi tutkijoiden kansallisuuteen.
- Kotimaisen yhteisjulkaisun tekijät tulevat vähintään kahdesta eri organisaatiosta Suomesta.
- Kotimaisen yhden organisaation julkaisun kaikki kirjoittajat työskentelevät samassa suomalaisessa organisaatiossa.
- Useista eri maista rekrytoitujen tutkijoiden muodostama tutkimusryhmä tekee ”kotimaisia” julkaisuja silloin, kun julkaisuyhteistyötä ei tehdä muissa maissa työskentelevien tutkijoiden kanssa.
