Suomen Akatemia valitsi neljä uutta lippulaivaa

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma laajenee neljällä uudella tutkimuksen lippulaivalla. Uusien lippulaivojen tutkimuskohteet kattavat kvanttiteknologian, koulutuksen ja osaamisen, digitaalisen vesiosaamisen ja matematiikan hyödyntämisen kuvantamisessa ja mallintamisessa. Kyseessä on neljäs kerta, kun Suomen Akatemia valitsee lippulaivoja vuonna 2018 perustettuun ohjelmaan. 

Suomen Akatemia rahoittaa neljää uutta lippulaivaa kokonaisuudessaan lähes 90 miljoonalla eurolla kahdessa neljän vuoden jaksossa. Lisäksi taustaorganisaatiot ja yhteistyökumppanit osallistuvat tutkimuskokonaisuuksien rahoittamiseen merkittävästi.

Lippulaivat ovat laajoja osaamiskeskittymiä, joissa yhdistyvät korkealaatuinen tutkimus ja monipuolinen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä vahva yhteistyö yritysten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

Lippulaivahakuun tuli 17 hakemusta, jotka arvioitiin yksittäisten kansainvälisten asiantuntijoiden ja arviointipaneelin toimesta. Arvioinnin perusteella viisi parasta kokonaisuutta kutsuttiin haastatteluun Suomen Akatemiaan. Hakijoilta edellytettiin vahvaa kansainvälisen tason tutkimusosaamista ja edelläkävijyyttä omalla alallaan sekä tutkimuksen monipuolista vaikuttavuutta yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Uudet lippulaivat:

• Digitaaliset vedet -lippulaiva (Oulun yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Suomen Ympäristökeskus, Turun yliopisto), johtaja: Bjørn Kløve
• Koulutus tulevaisuutta varten (Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto), johtaja: Marja-Kristiina Lerkkanen
• Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaiva (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, LUT yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Ilmatieteen laitos), johtaja: Tanja Tarvainen
• Suomen kvanttilippulaiva (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, CSC, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, VTT), johtaja: Peter Liljeroth

Laadukasta ja monipuolisesti vaikuttavaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tehdään enenevässä määrin juuri osaamiskeskittymissä ja innovaatioekosysteemeissä, joissa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja erikokoiset yritykset tekevät yhteistyötä monimuotoisissa kokoonpanoissa.

”Lippulaivaohjelma on vastannut hyvin tähän kehitystrendiin, ja se on vahvistanut ja syventänyt tki-toimijoiden keskinäistä yhteistyötä pitkäjänteisesti”, sanoo Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala. Maijalan mukaan Akatemia pystyy tutkimusrahoitusosaamisellaan vahvistamaan korkeatasoisen tutkimuksen ja osaamisen monipuolista hyödyntämistä sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Lippulaivat luovat verkostoja ja houkuttelevat osaajia

Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan on aiemmin valittu kymmenen osaamiskeskittymää, joiden tutkimusalat vaihtelevat tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan mallin rakentamisesta uusien biologisten lääkkeiden, biomarkkereiden ja diagnostiikan innovaatioiden kehittämiseen. Myös ilmastonmuutoksen hillintä, metsien käytön ennakointi ja tulevaisuuden ihmislähtöinen tekoäly ovat toiminnassa olevien lippulaivojen tutkimuksen ja tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisen kohteina. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten lippulaivojen toiminnassa ja rahoittamisessa ovat mukana eturivin suomalaiset yritykset sekä järjestöjä ja säätiöitä.

Ohjelman ensimmäisinä aloittaneiden lippulaivojen väliarvioinnin perusteella osaamiskeskittymät ovat olleet tuloksellisia. Lippulaivat houkuttelevat osaajia ja tki-intensiivisiä yrityksiä, luovat uusia toimintatapoja ja ratkaisuja sekä verkostoituvat kansainvälisten eturivin toimijoiden kanssa. Arvioinnin mukaan lippulaivojen teemoissa tehtävä suomalainen tutkimus on lisäksi tieteellisesti vaikuttavampaa kuin maailmalla keskimäärin.