Luonnontieteiden ja tekniikan aloille valittiin kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja akatemiatutkijoita

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut rahoitettaviksi 22 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta käyttää uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin kymmenen miljoonaa euroa. Rahoituksen saaneista 18 prosenttia oli naisia. Naisten osuus hakijoista oli 22 prosenttia.

Toimikunta myöntää akatemiatutkijoille määrärahan palkkaan ja lisäksi rahoitusta oman tutkimusryhmän perustamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Seuraavien viiden vuoden aikana toimikunta on varautunut rahoittamaan nyt valittujen akatemiatutkijoiden tutkimuskuluja lähes yhdeksällä miljoonalla eurolla.

Erinomaisen arvosanan (6 tai 5) sai 43 prosenttia hakemuksista. Kaikista hakuun jätetyistä hakemuksista rahoitettiin noin yhdeksän prosenttia. Valinnassa toimikunta painotti hakijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja tutkimuksen tieteellistä laatua.

”Toimikunnan pitkäjänteinen panostus tutkijatohtorien tehtävien riittävään määrään näyttää selvästi kantavan hedelmää. Entiset tutkijatohtorit pärjäävät erinomaisesti akatemiatutkijan tehtävien hauissa. Hakijoiden korkea taso kautta linjan kertoo siitä, että Suomessa on luonnontieteiden ja tekniikan aloilla suuri joukko kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisiä nuoren sukupolven tutkijoita. Harmillista on tietenkin se, että erittäin paljon erinomaisiksi arvioituja hakijoita jäi rahoittamatta.”, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino.

Esimerkkejä valittujen akatemiatutkijoiden hankkeista:

Andreas Hauptmann Oulun yliopistosta tekee projektissaan uraauurtavaa menetelmäkehitystä valon ja äänen käyttämiseksi tarkassa biolääketieteellisessä kuvantamisessa. Projektissa käytettävässä uudessa opitun rekonstruktion menetelmässä yhdistetään keinoälyä ja matemaattista teoriaa. Kaikki menetelmät kehitetään yhteistyössä lääketieteellisen tekniikan asiantuntijoiden kanssa, jotta uusien kuvantamislaitteiden käytännön toteuttaminen ja käyttöönotto olisi mahdollista terveydenhuollon alalla.

Eliisa Lotsari Itä-Suomen yliopistosta määrittää, miten vuodenaikaiset jääolosuhteet, hydrologia ja jokiuoman morfologian dynamiikka muuttuvat ympäristön lämpenemisen vaikutuksesta kolmessa eri joessa Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa. Lisäksi Lotsari selvittää, kuinka paljon sedimenttiä lopulta kulkeutuu valuma-alueilta jokiin nyt ja tulevaisuudessa. Projekti auttaa ymmärtämään jokiekosysteemien pitkän aikavälin muutoksia, kun ainutlaatuiset maastoaineistot yhdistetään virtauskourukokeisiin, kaukokartoitukseen ja numeerisen mallin kehittämiseen. Uudet teoriat ja tulevaisuuden ennusteet vuodenaikaisesta jokidynamiikasta ja sen vaikutuksista kylmän ilmastoalueen yhteisöihin ja ekosysteemeihin tarjoavat tietoa päätöksentekoon, ympäristönsuojeluun, infrastruktuurin rakentamiseen ja kestävän yhteiskunnan ylläpitämiseen.

Hao Zeng Tampereen yliopistosta kehittää projektissaan älykkäistä materiaaleista valmistetun valo-ohjattavan pienen lentorobotin. Haaste on valmistaa pieniä, ilmavirran kanssa vuorovaikuttavia siipiä, jotka tuottaisivat tehokkaan ilman työntövoiman ja mahdollistaisivat näin robotin lentämisen. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti lentorobotin aerodynamiikkaan ja uudenlaiseen robotin suunnitteluun, mikä tekee projektista kunnianhimoisen. Projektin lopputulokset avaavat uusia mahdollisuuksia materiaalitieteissä ja edesauttavat innovatiivisten pienten robottilaitteiden valmistamista.