Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 80 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 94 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 40 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista noin 18 prosenttia sai rahoituksen.

Akatemiahankerahoituksen tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, tieteen uudistaminen ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuravaiheiden tutkijoita useamman vuoden ajan. Akatemiahankkeet ovat sekä hakemusten että myöntöjen määrällä ja rahoitusvolyymilla mitattuna Akatemian keskeisimpiä rahoitusmuotoja.

BTY-toimikunnan tärkein päätöksentekokriteeri valinnoissa oli tutkimuksen korkea tieteellinen taso. Lisäksi toimikunta painotti hankkeiden potentiaalista vaikuttavuutta. 

”Hankehakemusten taso oli erittäin korkea. Kaikki rahoituksen saaneet hakemukset saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6. Kovan kilpailun vuoksi harmillisen paljon erinomaisiakin hakemuksia jäi rahoittamatta”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Akatemiahankerahoituksella tuetaan myös nuoren tutkijasukupolven kasvua tutkijanuralla ja tutkimushankkeiden johtajana. BTY-toimikunta rahoittaa tässä haussa 13 nuoremman tutkijan hanketta.

Toimikunta myönsi myös kahdeksan kappaletta lyhyempiä kaksivuotisia rahoituksia tukemaan riskialttiiksi luettuja, mutta tieteellisesti korkeatasoisia hankkeita. Näiden potentiaali arvioitiin niin merkittäväksi, että hankkeiden aloittamista haluttiin tukea.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoittaa monipuolisesti akatemiahankkeita. Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Peppi Karppinen Oulun yliopistosta johtaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on estää ja hoitaa Alzheimerin tautia. Alzheimerin tauti on yleisin etenevän dementian muoto ilman parantavaa hoitoa. Tauti aiheuttaa valtavan taakan potilaille, omaisille ja terveydenhuoltojärjestelmälle. Hankkeessa tutkitaan 2-oksoglutaraatista riippuvien dioksigenaasien (2OGDD) entsyymiperheen jäseniä uusina hoitokohteina neurologisissa ja muissa sairauksissa. Erityisesti uutena taudin hoitamisen mahdollisuutena tutkitaan hypoksiavastepolun aktivoitumista estämällä solun tärkeimpiä happiantureita.

Juha-Pekka Salminen Turun yliopistosta johtaa hanketta, jossa kehitetään ja käytetään uusia analysointimenetelmiä kasvi- ja hyönteiskunnan kemiallisen monimuotoisuuden määrittämiseksi. Hankkeessa pyritään rakentamaan ennustavia malleja siitä, millaisia uusia kasvinsyöjä- eli herbivorituholaisia voisi esiintyä tulevaisuuden muuttuvissa ympäristöissä ja ilmastoissa. Hyönteiskemiaa varten tutkimushankkeessa käytetään uutta innovaatiota, MetaboKIT-työkalua, jolla voidaan paljastaa kasvien tärkeimmät puolustusyhdisteet ja hyönteisten kyky käsitellä näitä puolustusyhdisteitä. Kehitettäviä työkaluja voidaan käyttää myös linkittämään globaaleja biodiversiteettimuutoksia vastaaviin muutoksiin luonnon kemiallisessa monimuotoisuudessa.

Markus Skrifvars Helsingin seudun yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS) johtaa tutkimushanketta, joka kohdistuu sydänpysähdyksestä selviämiseen. Vuosittain noin 350 000 ihmistä saa Euroopassa äkillisen sydänpysähdyksen. Nopealla elvytyksellä sydämen toiminta saadaan käynnistettyä noin puolessa tapauksista, minkä jälkeen potilaat tarvitsevat hoitoa teho-osastolla. Potilaiden toipumismahdollisuuksiin vaikuttavat verenkierron tila ja mahdollinen hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion kehittyminen. Yksi tapa parantaa kudosten hapensaantia on verenkierron tehostaminen verenpainetta nostamalla. Skrifvarsin johtamassa hankkeessa selvitetään, johtaako tämä potilaiden parempaan selviämiseen.