Laatu, vaikuttavuus ja tieteen uudistuminen jaetun rahoituksen kulmakivinä

Suomen Akatemia rahoitti syyskuun 2019 haussa 219 akatemiahanketta, joihin osallistuu yhteensä 263 osahanketta. Lisäksi rahoitusta myönnettiin 67 akatemiatutkijan, 107 tutkijatohtorin ja 12 kliinisen tutkijan tehtävään. Yhteensä tutkimuksen toimikunnat myönsivät rahoitusta 173,6 miljoonaa euroa laajasti eri tieteenaloille. Rahoituksen saaneista naisia oli 42 prosenttia.

Akatemia rahoitti toista kertaa nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämistä valtion talousarviossa osoitetulla 25 miljoonan euron erityismäärärahalla. Määräraha jaettiin akatemiahankerahoituksen yhteydessä. Rahoitus suunnattiin parhaille nuoren tutkijasukupolven edustajille, joiden väittelystä oli enintään kymmenen tai erikoislääkäreillä 14 vuotta.

Hakijamäärät ovat suhteellisen vakiintuneita eikä niissä ole ollut suuria muutoksia kahden viimeisen vuoden aikana. Hakijamäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Suurimmat hakijamäärät ovat luonnontieteissä. Niissä on myös eniten rahoitettuja hankkeita. Sukupuolijakauma sekä hakijoissa että rahoituksen saaneissa on pysynyt varsin tasaisena tutkijatohtoreissa, mutta akatemiatutkijoissa ja akatemiahankkeissa miesten osuus on selvästi suurempi.

Suomen Akatemia painotti rahoituspäätöksissään tutkimuksen korkeaa laatua ja vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino kertoo toimikunnan ilahtuneen saapuneiden hakemusten korkeasta laadusta. ”Valitettavan suuri määrä erinomaiseksi arvioituja akatemiahankehakemuksia jouduttiin jättämään rahoittamatta”, harmittelee Leino.

Hakemukset vertaisarvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa. Vuosittain noin 900 kansainvälistä tutkijaa osallistuu Suomen Akatemian arviointeihin. Vuoden 2019 syyskuun haun arviointipaneeleja oli 62 ja niissä oli yhteensä 650 asiantuntijaa. Lisäksi arviointiin osallistui 80 yksittäistä asiantuntijaa.

Paneelit sijoittivat arvioimansa hakemukset paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon hakemusten tieteellisen laadun ja tutkimuksen uutuusarvon lisäksi rahoitusmuotokohtaiset tavoitteet. Akatemiahankkeet sijoitettiin paremmuusjärjestykseen tutkimussuunnitelman tieteellisen laadun ja innovatiivisuuden perusteella. Näiden kriteerien lisäksi tutkijantehtävissä huomioitiin myös hakijan pätevyys tehtävään.

Palautteessaan paneelien puheenjohtajat arvioivat Akatemian arviointiprosessia onnistuneeksi, ja heistä Akatemian verkkoasiointi on kansainvälistä huipputasoa. Myös paneelien kokoonpanoa pidettiin onnistuneena.

Kaikki varsinaiset rahoituspäätökset tehtiin toimikuntien etäyhteyskokouksissa Covid-19-taudin aiheuttamien toimien vuoksi. ”Yhteydet toimivat oikein hyvin eikä etäkokoustaminen millään lailla hankaloittanut päätöksentekoa”, kertoo biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Akatemiahankkeiden, akatemiatutkijoiden, tutkijatohtorien ja kliinisten tutkijoiden hakemusten päätökset tehtiin porrastetusti toista kertaa. Ensimmäisessä vaiheessa paneelien tekemässä tieteellisessä arvioinnissa pääsääntöisesti arvosanan 1–4 saaneet hakemukset saivat toimikunnan harkinnan mukaan kielteisen päätöksen. Akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja tutkijatohtorihakemuksista 52-72 prosenttia päätettiin ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa vaiheessa käsiteltiin loput hakemukset, pääasiassa arvosanan 5–6 saaneet.

”Kaksivaiheisuutta on pidetty myönteisenä asiana, koska se aikaistaa päätöksentekoa. Ensimmäisen vaiheen päätöksenteko, jossa tulee pelkkiä kielteisiä päätöksiä ei ole herättänyt kielteistä kommentointia”, kertoo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström.

”Teemme yhteistyötä tutkijoiden ja tutkimusyhteisön kanssa, jotta pystymme paremmin vastaamaan muutoksiin ja kehittämistarpeisiin haku- ja päätöksentekoprosessissa. Akatemian toimet ja rahoitusmuodot pyrkivät tukemaan tutkijoita tutkimustyön muutoksessa”, kertoo tutkimuksen ylijohtaja Riitta Maijala haku- ja päätöksentekoprosessin kehittämisestä.