Kriittiset materiaalit kaupunkien kiertotaloudessa (Romulus) -akatemiaohjelman tutkijat keskustelivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta Cities of the Future -seminaarissa Tampereella elokuussa 2023. Tiedon lisäämistä ja kulutusvalintojen vaikutusten näkyväksi tekemistä painotettiin kaupunkien kiertotaloutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä tukevina keinoina.

Cities of the Future -seminaarin ryhmäkeskusteluosuudessa pureuduttiin kiertotalouden teemoihin erityisesti Romulus-ohjelman hankkeiden näkökulmista. Vilkkaassa keskustelussa esiin nousi rahan ja vaivattomuuden rooli kierrätyksen ja kiertotalouden houkuttelevuudessa sekä lainsäädännön tärkeys yksilöiden ja yritysten valintojen ohjaajana.

Ryhmäkeskustelussa osallistujat saivat tehtäväkseen pohtia, mitkä tekijät vauhdittavat ja hidastavat kestävyysmurrosta. Heitä pyydettiin keskittymään erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 7 (edullista ja puhdasta energiaa), 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt), 12 (vastuullista kuluttamista) ja 13 (ilmastotekoja). Romulus-akatemiaohjelman tutkijat ottivat kantaa myös siihen, kuinka kyseisiin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa, jotta tavoitteet todella saavutettaisiin suunnitellussa aikataulussa.

Raha ratkaisee kiertotaloudessa

Tutkijat totesivat kestävän kehityksen toteutumisesta keskustellessaan, että raha vaikuttaa päätöksentekoon niin yksilöiden, yritysten kuin päättäjienkin toiminnassa. Arjessa puhe kestävyyttä tukevista valinnoista jää usein sanahelinäksi, koska vallitsevaan talousjärjestelmään liittyvä ansaintalogiikka sitoo ihmiset osaksi talouden kestämättömiä rakenteita. Kestävyysmurros edellyttääkin ennen kaikkea talouden ja tuotannon tasolla oleviin juurisyihin puuttumista. Ryhmäkeskustelussa kyseinen ajatus kiteytettiin toteamukseen, ettei vastuutonta kulutusta ole olemassa ilman vastuutonta tuotantoa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii fossiilisten polttoaineiden helppoon saatavuuteen perustuva tuotanto, joka ruokkii vastuutonta kulutusta niin kauan kuin se on kannattavaa. Mikäli fossiilitalouteen perustuvat tuotteet olisivat selvästi nykyistä kalliimpia tai niitä olisi vaikeampi saada, kuluttajat alkaisivat suosia arjessaan ympäristöystävällisempiä tuotteita. Samaan tapaan kierrätysmateriaalien suosiminen tuotannossa johtaisi kestävämpään kulutukseen. Kierrätysmateriaalien hyödyntämistä hidastaa kuitenkin se, että niiden virrat ovat usein vaikeasti ennakoitavia ja laadultaan epätasaisia. Näidenkin haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan rahaa, jotta kiertotalouden pullonkaulat voidaan avata.

Lainsäädäntö vaikuttaa ja vauhdittaa

Lainsäädäntö on tärkeä keino ohjata edellä mainittuja valintoja ja kehityskulkuja. Sen rooli ihmisten ja yritysten ohjaamisessa on kiistaton. Esimerkiksi tupakkatuotteiden mainontakielto on vähentänyt tupakointia tehokkaasti ja osoittanut konkreettisesti, millaisia vaikutuksia mainonnan kieltämisellä voi olla. Lainsäädännön avulla voitaisiinkin puuttua vastuutonta kuluttamista ruokkivaan mainontaan. Seminaarin ryhmäkeskustelussa esimerkkinä esiin nostettiin biojätteiden lajittelu ja kompostointi, jonka monet ovat kokeneet vaivalloiseksi. Vuonna 2021 voimaan astunut uusi jätelaki vauhdittaa muutosta velvoittamalla kaikki taajamien asukkaat kierrättämään biojätteensä joko erilliskeräyksellä tai kompostoimalla. Keskustelussa tuotiin esiin, että laajemmin kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö onkin jo monin paikoin hyvällä mallilla, mutta tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin tarvittavalla tasolla.

Vaikka esimerkkejä lainsäädännön myönteisistä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin on helppo keksiä, se ei kuitenkaan aina ratkaise ongelmia parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi poliittisten päätösten lyhytnäköisyys tuottaa tempoilevaa lainsäädäntöä ja vaikeuttaa pitkän aikavälin investointeja. Päätöksentekoon liittyy myös paljon tietämättömyyttä, vääriä käsityksiä ja tabuja. Oman pohdintansa ansaitsevat lainsäädännön mittakaavat ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset. Globaaliin kestävyyshaasteeseen voitaisiin kenties vastata parhaiten globaalin päätöksenteon avulla.

Muutos lähtee tietoisuuden lisäämisestä

Suuret luonnonkatastrofit aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, mutta samalla ne havainnollistavat abstrakteja ja monimutkaisia kestävyysongelmia ihmisille heidän arkiympäristössään. Katastrofit vauhdittavat myös muutosta ihmisten asenteissa, toiminnassa ja paikallistason vaikuttamisessa. Ryhmäkeskusteluun osallistuneet tutkijat pohtivat, voisiko samaa ilmiötä hyödyntää etupainotteisesti. Esimerkiksi kompostointia olisi mahdollista edistää havainnollistamalla sen hyötyjä ihmisille, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Kierrätysprosessin näkyväksi tekeminen voisi sitouttaa ihmiset kierrättämiseen poistamalla epäilyksiä siitä, onko omilla teoilla loppujen lopuksi mitään väliä.

Kiihtyvätempoisessa maailmassa myös ajallisten prosessien havainnollistaminen on oiva tapa vahvistaa ihmisten ja yritysten luottamusta siihen, että heidän tekonsa ovat tärkeä osa kestävyysongelmien ratkaisua. Näin silti, vaikka tekojen konkreettiset vaikutukset näkyisivät viiveellä. Nämä teot voivat pitää sisällään yhteiskunnallisen vaikuttamisen, joka voi auttaa ihmisiä välttämättään kyynistymistä ja lamaantumista esimerkiksi silloin, kun vaikkapa ylikansallisten öljy-yhtiöiden toiminta tuntuu tekevän tyhjiksi heidän arkisten tekojensa ympäristövaikutukset.  Tunnistamalla erilaisiin tilanteisiin sopivia toiminnan ja vaikuttamisen tapoja yksittäinen ihminen tai yritys voi olla mukana uudistamassa yhteiskunnallista normistoa. Tämä rohkaisee muutokseen myös muita ja vaikuttaa lopulta niin talouden rakenteisiin kuin lainsäädäntöön. Reitti kestäviin kaupunkeihin on yhteiskunnallinen, mutta omien toimiensa vaikuttavuuteen uskovilla yksilöillä on tärkeä rooli sen viitoittajina.

Romulus-akatemiaohjelmaan kuuluu kolmetoista tutkimushanketta. Ohjelmassa tutkitaan kriittisten metallien esiintymistä ja niiden kemiallista luonnetta yhdistettynä kaupunkien kiertotalouteen. Ohjelmassa tutkitaan prosesseja, tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat kestävään kehitykseen. Lue lisää: aka.fi/romulus