Mitä annettavaa hallitusten välisellä jättijärjestöllä on yksittäisen jäsenmaan tiedeyhteisölle? Ajankohtaista sanottavaa on paljonkin, ja Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön päätöksillä ja linjauksilla on suuri painoarvo. Edustavathan ne kaikkien 193 jäsenmaan jaettua näkemystä. Viimeisimmät Unescon tiedettä koskevat päätökset liittyivät suosituksiin, jotka käsittelevät avointa tiedettä ja tekoälyn etiikkaa.

Unesco järjestäytyi 41. yleiskokoukseensa Pariisiin marraskuussa 2021. Odotetuimpia tiedettä koskevia päätöksiä olivat globaalit normatiiviset suositukset avoimesta tieteestä ja tekoälyn etiikasta. Niissä riittää tavoitteita kaikkein edistyksellisimmillekin valtioille.

Tasavertainen pääsy tutkimustiedon lähteille vähentää globaalia eriarvoisuutta

Avoimen tieteen suosituksessa Unesco Recommendation on Open Science avoimuus käsitetään laajasti ja edistyksellisesti. Tekstin lähestymistapa on korostetun kansainvälinen – onhan kyseessä ensimmäinen globaali avointa tiedettä koskeva suositus. Suosituksen mukaan kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia ja tutkimuksen laatua parannetaan saattamalla tieteelliset artikkelit ja raportit avoimiksi välittömästi julkaisemisen jälkeen ja avaamalla tutkimusaineistot mahdollisimman laajaan käyttöön. Esteetön pääsy tiedon ja datan ääreen edistää vastaamista aikamme monimutkaisiin ongelmiin, kuten maailmanlaajuisen tiedeyhteisön nopea reagointi covid-19-pandemiaan osoitti.

Aiemmista avointa tiedettä koskevista julistuksista Unescon suosituksen erottavat näkökulmien laajuus ja monipuolisuus. Suosituksen ote on koko maailman kattava, ja siinä tulee esille vahva ihmisoikeusperusteisuus. Tasavertainen pääsy tutkimustiedon lähteille vähentää globaalia eriarvoisuutta. Murtamalla ammatilliseen asemaan ja käytettävissä oleviin rahallisiin resursseihin pohjautuvia tutkimuksen teon mahdollisuuksia avoimen tieteen käytännöt parantavat myös nuorten tutkijoiden asemaa ja edistävät sukupuolten yhdenvertaisuutta. 

Suomen Akatemian jo omaksumat avoimen tieteen käytännöt ovat hyvin linjassa Unescon suosituksen kanssa. Akatemian rahoittamien uusien hankkeiden muun muassa edellytetään vievän vertaisarvioidut artikkelinsa välittömästi saataville. Käytäntö on myös kansainvälisen avoimen tieteen aloitteen Plan S:n ja kansallisen Tutkimusjulkaisuiden avoimen saatavuuden linjauksen mukainen. Tutkimusaineistojen avaamista Suomen Akatemia puolestaan edellyttää kansainvälisten FAIR-periaatteiden mukaisesti.   

Tekoälyn etiikkaa koskeva suositus luo uraauurtavaa maailmanlaajuista normistoa

Unescon suositus Recommendation on the Ethics of Artificial Intelligence pureutuu tärkeään kysymykseen siitä, millaisia arvoja ja eettisiä periaatteita tulee noudattaa jatkuvasti laajenevien tekoälyjärjestelmien käytössä. Suositus on uraauurtava maailmanlaajuista normistoa luovana asiakirjana. Aiemmin ei ole ollut olemassa ohjeistoa, jonka avulla käsiteltäisiin tekoälyn kehittämistä, tutkimusta ja soveltamista eettisestä ja ihmislähtöisestä perspektiivistä.

Laajassa ja moniulotteisessa suosituksessa annetaan monia konkreettisia toimenpideohjeita suoraan jäsenmaille. Tekoälyyn pohjautuvia järjestelmiä kehitettäessä ja käytettäessä tulee muun muassa tehdä perusteelliset eettisten vaikutusten arvioinnit. Lisäksi pitää ottaa huomioon erilaiset näkökulmat ympäristöstä, koulutuksesta ja tutkimuksesta aina kulttuuriin, mediaan, sukupuolten tasa-arvoon ja työelämään saakka. Suosituksella on kaiken kaikkiaan vahva ihmisoikeusperusta.

Suosituksen ajankohtaisuutta korostaa se, että kansalaisyhteiskunnat ja tiedeyhteisöt kautta maailman ovat havahtuneet pohtimaan niin tekoälyn tuomia mahdollisuuksia kuin sen asettamia haasteitakin. Myös Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto on päättänyt käynnistää tutkimusohjelman aiheesta Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella. Ohjelman aiehaku sulkeutui 12.1.2022. Ohjelmassa keskitytään muun muassa hybridivaikuttamiseen, valtapolitiikkaan sekä yksilöiden ja instituutioiden välisen luottamuksen rapautumiseen tai rakentamiseen tekoälyn maailmanajassa.

Kansalliset toimikunnat edistävät Unescon yhteyttä jäsenmaihinsa

Unescolla on kansallisten toimikuntien kautta suora yhteys jäsenvaltioidensa asiantuntijoihin ja ajankohtaisiin keskusteluihin. Kansallisten toimikuntien asema on määritelty järjestön peruskirjassa, ja Suomessa Unesco-toimikunnan jäsenet nimittää valtioneuvosto. Toimikunta palvelee neuvoa-antavana asiantuntija- ja yhteistoimintaelimenä, joka muun muassa antaa lausuntoja Unescon yleiskokouksen ja hallintoelinten päätöksistä ja osallistuu erilaisiin valmistelutehtäviin.

Lisäksi Unescon moniulotteiseen tehtäväkenttään osallistuu mittava joukko muita asiantuntijoita. Suomen Akatemian henkilöstöäkin on mukana Unescon tiedeohjelmien kotimaisen koordinaatioryhmän toiminnassa. Unescon tiedeohjelmien tarkoituksena on edistää tutkimusta omilla teema-alueillaan, esimerkkeinä vesien tutkimus ja vesivarojen käyttö (International Hydrological Programme IHP) ja ihmisen ja ympäristön välisen kestävän vuorovaikutuksen tieteellinen tarkastelu (Man and the Biosphere Programme MAB). Ohjelmille on asetettu nimenomaiseksi tavoitteeksi myös tiedediplomatian edistäminen.