Laura Raaska

Suomen Akatemia vahvistaa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista kaikessa toiminnassaan

21.9.2022

Akatemian kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa käsitellään kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoja sekä niiden toteutumista aiempia sitoumuksia perusteellisemmin ja järjestelmällisemmin. Keskeisenä tavoitteena on ottaa kestävän kehityksen tematiikka systemaattisesti huomioon Akatemian kaikessa toiminnassa ja sitoa siihen liittyvät toimenpiteet osaksi Akatemian vuosikelloa. Suomen Akatemian hallitus hyväksyi laajennetun ja täsmennetyn kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kesäkuussa 2022.

Akatemia laati ensimmäisen tutkimusrahoitustoimintaan kohdentuvan yhteiskuntasitoumuksensa jo vuonna 2015. Tällöin Akatemia sitoutui ottamaan kestävän kehityksen näkökulman aikaisempaa voimakkaammin ja tietoisemmin huomioon ohjelmatoiminnassaan. Vuonna 2018 Akatemia laajensi yhteiskuntasitoumuksensa koskemaan kaikkea tutkimusrahoitustoimintaansa.

Akatemialla on kolme keskeistä tavoitetta uusimmassa sitoumuksessaan:

  • lisätä ja syventää tutkijoiden, Akatemian ja sen sidosryhmien tietoisuutta kestävän kehityksen periaatteista ja korostaa periaatteiden merkitystä läpileikkaavasti tutkimuksessa ja tutkimusrahoituksessa,
  • tarkastella kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmia aiempaa systemaattisemmin nivoen seuranta osaksi Akatemian toiminnan vuosikelloa ja
  • nostaa vaikuttavuusviestinnällä esiin aikaisempaa enemmän tutkimuksen merkitys kestävän kehityksen edistäjänä ja vahvistajana sekä vahvistaa yhteisökuvaa vastuullisena kestävän kehityksen periaatteiden edistäjänä.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia on tähän mennessä Suomessa tehty yli 2 600 kappaletta. Sitoumuksen antajina on niin yrityksiä, julkisen hallinnon toimijoita kuin voittoa tuottamattomia organisaatioita. Myös yksittäiset henkilöt ovat tehneet sitoumuksia.

Sitoumuksella kunnianhimoisia tavoitteita ja merkittäviä vaikutuksia

Vuonna 2018 laaditun yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet ovat myös edelleen ajankohtaisia. Akatemia edellyttää rahoittamissaan hankkeissa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista osana vastuullista tiedettä. Tutkijat ovat sisällyttäneet kestävän kehityksen tavoitteet osaksi tutkimussuunnitelmaansa vuodesta 2019 lähtien.

Vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan tutkijat ovat käsittäneet kestävän kehityksen tukemisen selkeästi ja rahoitetut hankkeet ovat painottaneet kaikkia kolmea keskeistä kestävän kehityksen elementtiä: sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Nyt Akatemia aikoo seurata ja mitata aiempaa systemaattisemmin kestävän kehityksen tavoitteiden asettamista ja toteutumista rahoittamissaan hankkeissa. Tarkoituksena on selvittää, millaista tietoa rahoitetuista tutkimushankkeista voisi kerätä ja millaisia mittareita voisimme käyttää kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toteutumisen seurannassa.​ Lisäksi toivomme, että tutkijat kertoisivat myös loppuraporteissaan, miten he ovat onnistuneet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Seuraamme tässä suhteessa tarkasti muidenkin pohjoismaisten rahoittajaorganisaatioiden toimia.

Kestävän kehityksen merkityksen ja toteutumisen viestintään halutaan myös jatkossa kiinnittää Akatemiassa enemmän huomiota. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimusrahoitushakemuksista ja tutkimusraporteista kerätyn tiedon koostamista ja kestävän kehityksen sekä vastuullisuuden huomioimista säännönmukaisesti toimintakertomuksissa.

Jotta näihin varsin kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästäisiin 3,5 vuodessa, vaaditaan aikaisempaa järjestäytyneempää organisoitumista Akatemian sisällä. Tarkoituksena on perustaa muun muassa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmä, jonka tehtäväksi sitoumuksessa asetettujen tavoitteiden täyttäminen tulee.

Tavoitteiden toteutuessa Akatemia ottaa aimo loikan kestävän kehityksen tiellä. Hyvä muutos on myös se, että jatkossa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksiä on tarkoitus käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi on tärkeää, että sitoumuksen toteutumista seurataan Akatemiassa ja että sitoumuksen suuntaa tarkennetaan tarvittaessa. Tässä tulevalla työryhmällä on tärkeä vastuu.

Tavoitteena globaali kestävä kehitys

Suomen Akatemian yhteiskuntasitoumus tukee osaltaan globaaleja vuonna 2015 YK:n jäsenmaiden kesken sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita. Kyseiset tavoitteet ohjaavat kestävän kehityksen ponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen globaali tavoiteohjelma, Agenda2030, tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Suomessa globaalia kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen tähtäävää toimintaohjelmaa toteutetaan konkreettisten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusten (Sitoumus2050 ”Suomi, jonka haluamme 2050”) kautta. ”Suomi, jonka haluamme 2050” -yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet ovat yhdenmukaiset YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Näihin tavoitteisiin lukeutuvat: Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin; Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta; Työtä kestävästi; Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt; Hiilineutraali yhteiskunta; Resurssiviisas talous; Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat ja Luontoa kunnioittava päätöksenteko.

Uudessa Kestävän kehityksen tiekartassa on lisäksi vielä täsmennetty Suomen painopistealueita, jotka ovat: Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus; Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat; Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus; Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä; Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta edistävä metsien, vesien ja maan käyttö sekä Kestävä energiajärjestelmä. Globaalissa kestävän kehityksen maavertailussa Suomi on kärkisijalla. Erityisesti olemme onnistuneet sosiaalisessa kestävyydessä. Sen sijaan ekologisessa kestävyydessä on vielä runsaasti tehtävää.

Onko sinulla kysyttävää tai haluatko antaa meille palautetta?