Tieto auttaa, huhut eivät. Tiedon pohjalta meille syntyy myös ymmärrys, joka mahdollistaa tekojen muutoksen omassa toimintaympäristössämme.

Yhteiskuntamme on tämän vuoden aikana tehnyt vaikeita päätöksiä meitä kaikkia koskettavasta koronaepidemiatilanteesta. Päätöksien pohjana on tutkittu tieto ja sen monipuoliset lähteet. Yhteiskunnassamme on instituutioita ja organisaatioita, joiden tehtävänä on tuottaa päätöksentekijöille ja meille kaikille oman elämämme päättäjille luotettavaa tietoa koronaepidemiasta ja sen mahdollisista kehityskuluista. Yhteinen tavoite kaikilla toimijoilla on katastrofin torjuminen ja ihmishenkien suojaaminen.

Teemme jokainen päivittäin lukemattomia päätöksiä: mihin kulutamme, miten käytämme aikamme, miten huolehdimme omasta ja läheistemme terveydestä ja hyvinvoinnista. Näiden kaikkien päätösten avuksi on ympäristössämme tarjolla kokemustietoa, verkossa itsensä asiantuntijoiksi nimittäneiden mielipiteitä, huhuja tai vertaistukea. Sitten on tutkittu tieto ja tiedon erilaiset varmistetut lähteet.

Tutkittu tieto on ainutlaatuinen tietopohja. Se karttuu ja täydentyy koko ajan, kun uutta tietoa kertyy tutkimusyhteisön voimin. Tutkimusyhteisön osaaminen ja tutkimustyön käytännöt sekä keskinäinen vertaisarviointi ja tulosten tarkastelu vahvistavat tutkitun tiedon luotettavuutta.

Ratkaisujen hakeminen tutkittuun tietoon pohjaten on mahdollisuutemme selviytyä myös epidemiasta ja sen jälkiseurauksista pienin mahdollisin tappioin. Herättäisikö tämä poikkeuksellinen aika meidät nojaamaan tutkittuun tietoon ja korkeatasoisiin tietolähteisiin myös muita aikamme vaativia haasteita kohdatessamme. Mitä voisimmekaan tehdä vaikkapa ilmastonmuutoksen eteen, jos vain luottaisimme tutkittuun tietoon? Tiedon pohjalta meille syntyy ymmärrys, joka mahdollistaa myös tekojen muutoksen omassa toimintaympäristössämme.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi, joka tekee laadukkaan tiedon ja sen monipuoliset lähteet meille kaikille tutuiksi ja saataville oman elämämme päätöksenteon pohjaksi.

Siksi tieto.